Tiistai-illansuussa Sanomalehti Suomenmaa vietti 100-vuotis juhliaan säätytalolla. Matti Vanhanen oli järjestänyt vastaanoton juhlavissa puitteissa. Paikalla oli Keskustan kermaa ja merkittäviä yhteistyökumppaneita valtakunnan huipulta, lehtimiehiä ja ilmoittajia. Ministeri Marjatta Väänänen oli pirteänä ja nuorekkaana paikalla, ei ikinä uskoisi, että hän on 85 vuotias. Kirjoitukset ovat yhtä teräviä kuin silloin kun häntä tituleerattiin hallituksen ainoaksi mieheksi.
Monia, monia muitakin oli paikalla ja ainahan siellä tuttuja on, kun näitä asioita on vuosikymmenet veivattu. Jaakko Hautamäki Hesarin pätevä politiikan toimittaja oli paikalla, muutama sana viime eduskuntavaaleista ja Tehy-taistelusta. Terveisiä Yli-Lahden Matille. Palomäen Juhani Superista oli myös ja muutama sana uudesta ehdotetusta suurliitosta jota Juhani tuntuu kovasti vastustavan. Juhani on tehnyt merkittävää uraa keskustalaisena ay-miehenä, hienoa.
Pastori, kansanedustaja Lauri Oinonen siinä myöskin piipahti. Kirkon "vaikeat" asiat siinä nousivat esiin joita eduskuntakin parhaillaan työstää. Metalli päälobbari Matti Putkonen totesi Metsä-Botnia Kaskisten tilanteen olevan vaikea. Ehkä siinä olisikin parasta lähteä heti vain lobbaamaan Suupohjaa rakennemuutosalueeksi, siihen voisi olla mahdollisuutta.
Käväisin ministeri Mauri Pekkarisen juttusilla jätteenpolttolaitoksen rahoitusasioissa. Kiireisen miehen aikataulu on tunnetusti kireä mutta sen verran ehdimme, että rahaa on mahdollista saada. Yleinen mielipide on kääntynyt valtiovallankin suunnalla polton kannalle.
Valtiosihteeri Timo Reinan juttusilla myös käväisin ja kiitteli Ilmajoen trahteereista Tuomilehdossa. Ellu siinä kovasti puhutti. Päätös pitäisi tulla joulukuun kolmas päivä. Seinäjoki on vahvoilla. Outoa lobbausta Vaasan suunnlata. Tiejohtaja näyttää aika sankari olevan, tiet eivät tule hoidetuiksi jos Ellu on Seinäjoella. Olisi milenkiintoista kuulla perustelut. Jalasjärvellä on kuulemma tiesuunnittelu loppunut Vaasan toimiston pöydillä kun pelko on niin suuri Seinäjoesta, tiedä häntä.
Hakalan Ristolla oli hyvä kirjoitus Ilkassa, jota Vaasa-vainaa ei ollut huolinut, Ellusta Seinäjoelle. Seinäjoki on tällä hetkellä vahva maakuntakeskus ja sitä pitäsi edelleen vahvistaa.
torstai 27. marraskuuta 2008
Kokoomuksen,demareitten ja ps sopimus. "Keskusta" 2 käsikassarana
Kunnallisvaalien tulos oli heikko keskustalle. Voisi kai todeta, että yleiset syyt vaikuttivat tappioon. Politiikassa tappiossa on aina uuden voiton siemen ja jos aina voittaa ei osaa hävitä.On luonnollista, että muissa alkoi kutkuttava tunne eristää Keskusta, olihan meillä ollut pitkä nousu, yli kaksikymmntä vuotta. Jo oli aikakin varmaan moni ajattelee.
Kokoomus, demarit ja perussuomalaiset löysivät toisensa helposti vaalien jälkeen, kyseessähän on vain tekninen liittoutuma, mutta mutta. Heille tuli ongelmaksi millä tavalla eristää suurin puolue Keskusta. Taktiikka onnistui täydellisesti, apuun tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli Haavisto, jolle vain oma paikka merkitsi jotakin, ei puolue ja taustayhteisö. Veli Haavisto talutettiin taitavasti miinaan. Hänelle luvattiin kunanahallituksen puheenjohtajuus, niin samalla kertaa tulee eristettyä paikkakunnan kansanedustaja istuva valtuuston puheenjohtaja Paula Sihto.
Keskustan kunnallisjärjestön johtokunta ja uusi valtuustoryhmä kokoustivat viime perjantaina. Kokous oli värikäs ja keskusteleva. Yhteisenä tulemana todettiin, että yhtenäisenä joukkona lähdetään liikkeelle. Näin päätettiin.
Seuravaksi valittiin neuvottelijat. Siinä olikin pulmaa tarpeeksi. Pitkän ja uuvuttavan keskustelun kompromissinä syntyikin yksimielinen tulos. Neuvottelijoita on kuusi. Veli Haavisto,Risto Yli-Rasku,Matti Koivuluoma, Anssi Saunamäki, Paula Sihto ja minä. Puheenjohtajana toimi kunnaallisjärjestön puheenjohtaja.
Kutsuin neuvottelijat koolle sunnuntai-illaksi Palonkortteeriin. Siellä on monet palaverit pidetty. Paikalle tuli kaikki neuvottelijat. Aivan alkumetreillä keskustelu juuttui siihen pitäiskö Keskustan tavoitella valtuuston vai hallituksen puheenjohtajuutta. Asiasta ei päästy yksimielisyyteen. Sen jälkeen keskusteltiin miten asia järjestöllisesti pitäisi ratkaista.
Veli Haavisto ilmoitti, että häntä on kunnanhallituksen puheenjohtajaksi pyytänyt sekä äänestäjät että kunnan viranhaltijat. Veli ilmoitti, että hän ei neuvottele asiasta ja nousi ja teki lähtöä. Lähtiessään hän ilmoitti, ettei ole enää neuvottelija. Risto Yli-Rasku hätääntyneenä nousi ja lähti perässä, ilmoitti, että ollaan samoilla kyydeillä. Risto on entinen kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja.
Ei Keskustan neuvottelijoiden pöydästä nousta ja lähdetä ulos näin itsevarmasti, ellei toiset ole jo luvanneet varmaa paikkaa. Veli Haaviston pyytäjät olivat em. kolmikko (Kok,Sdp,Ps), keskusta saadaan näin hajalle. Alkupäräinen suunnitelma saatiin naamoitua Veli Haaviston avulla keskustan hajaannuksen syyksi. Mikä tietysti on totta, järjestöpelisäännöt eivät ole kunniassa. Veli Haaviston nimi on paperissa, jossa hän sitoutuu Keskustan sääntöihin.
Mikä oli näiden muiden rooli. Kirsti Yli-Ojanperä, entinen kunnallisjärjestön, kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Jonkin verran luottamusta on ollut. Maanantaina 24.11 kunnanhallitus käsitteli pykälässä 412 asiakohtaa: Johtavan sosiaalityöntekijän viran perustaminen. Asia jäi pöydälle, tavoitteena oli, että virka perustetaan 1.1.2009 alkaen. Tämä saattaa olla pelkkä sattuma.
Politiikassa rakennustyö vie vuosia mutta hetkessä kaikki saadaan hajalle. Tämä kuusikko joka lähti omille teilleen ei kunnioittanut Keskustan järjestökenttää ja sen pelisääntöjä. Keskustapuolue on aina, iät ja ajat ollut eri mieltä asioista mutta aina se on sopinut asiansa vaikka sitten äänestämällä. Veli Haavisto ei uskaltanut viedä omaa kohtaloaan järjestöväen käsiteltäväksi. Puolueen historiassa vain Veikko Vennamo on menetellyt samoin mutta hänkin oli ryhdikäs siinä mielessä, että otti ja lähti, perusti oman puolueen.
PS.
Niin se Ritva Honkola oikeudenkäyntikin on vielä edessä. Niillä käräjillä vielä nähdään kenellä siinä asiassa on Juudaksen ääni ja Pilatuksen kädet
Kokoomus, demarit ja perussuomalaiset löysivät toisensa helposti vaalien jälkeen, kyseessähän on vain tekninen liittoutuma, mutta mutta. Heille tuli ongelmaksi millä tavalla eristää suurin puolue Keskusta. Taktiikka onnistui täydellisesti, apuun tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli Haavisto, jolle vain oma paikka merkitsi jotakin, ei puolue ja taustayhteisö. Veli Haavisto talutettiin taitavasti miinaan. Hänelle luvattiin kunanahallituksen puheenjohtajuus, niin samalla kertaa tulee eristettyä paikkakunnan kansanedustaja istuva valtuuston puheenjohtaja Paula Sihto.
Keskustan kunnallisjärjestön johtokunta ja uusi valtuustoryhmä kokoustivat viime perjantaina. Kokous oli värikäs ja keskusteleva. Yhteisenä tulemana todettiin, että yhtenäisenä joukkona lähdetään liikkeelle. Näin päätettiin.
Seuravaksi valittiin neuvottelijat. Siinä olikin pulmaa tarpeeksi. Pitkän ja uuvuttavan keskustelun kompromissinä syntyikin yksimielinen tulos. Neuvottelijoita on kuusi. Veli Haavisto,Risto Yli-Rasku,Matti Koivuluoma, Anssi Saunamäki, Paula Sihto ja minä. Puheenjohtajana toimi kunnaallisjärjestön puheenjohtaja.
Kutsuin neuvottelijat koolle sunnuntai-illaksi Palonkortteeriin. Siellä on monet palaverit pidetty. Paikalle tuli kaikki neuvottelijat. Aivan alkumetreillä keskustelu juuttui siihen pitäiskö Keskustan tavoitella valtuuston vai hallituksen puheenjohtajuutta. Asiasta ei päästy yksimielisyyteen. Sen jälkeen keskusteltiin miten asia järjestöllisesti pitäisi ratkaista.
Veli Haavisto ilmoitti, että häntä on kunnanhallituksen puheenjohtajaksi pyytänyt sekä äänestäjät että kunnan viranhaltijat. Veli ilmoitti, että hän ei neuvottele asiasta ja nousi ja teki lähtöä. Lähtiessään hän ilmoitti, ettei ole enää neuvottelija. Risto Yli-Rasku hätääntyneenä nousi ja lähti perässä, ilmoitti, että ollaan samoilla kyydeillä. Risto on entinen kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja.
Ei Keskustan neuvottelijoiden pöydästä nousta ja lähdetä ulos näin itsevarmasti, ellei toiset ole jo luvanneet varmaa paikkaa. Veli Haaviston pyytäjät olivat em. kolmikko (Kok,Sdp,Ps), keskusta saadaan näin hajalle. Alkupäräinen suunnitelma saatiin naamoitua Veli Haaviston avulla keskustan hajaannuksen syyksi. Mikä tietysti on totta, järjestöpelisäännöt eivät ole kunniassa. Veli Haaviston nimi on paperissa, jossa hän sitoutuu Keskustan sääntöihin.
Mikä oli näiden muiden rooli. Kirsti Yli-Ojanperä, entinen kunnallisjärjestön, kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Jonkin verran luottamusta on ollut. Maanantaina 24.11 kunnanhallitus käsitteli pykälässä 412 asiakohtaa: Johtavan sosiaalityöntekijän viran perustaminen. Asia jäi pöydälle, tavoitteena oli, että virka perustetaan 1.1.2009 alkaen. Tämä saattaa olla pelkkä sattuma.
Politiikassa rakennustyö vie vuosia mutta hetkessä kaikki saadaan hajalle. Tämä kuusikko joka lähti omille teilleen ei kunnioittanut Keskustan järjestökenttää ja sen pelisääntöjä. Keskustapuolue on aina, iät ja ajat ollut eri mieltä asioista mutta aina se on sopinut asiansa vaikka sitten äänestämällä. Veli Haavisto ei uskaltanut viedä omaa kohtaloaan järjestöväen käsiteltäväksi. Puolueen historiassa vain Veikko Vennamo on menetellyt samoin mutta hänkin oli ryhdikäs siinä mielessä, että otti ja lähti, perusti oman puolueen.
PS.
Niin se Ritva Honkola oikeudenkäyntikin on vielä edessä. Niillä käräjillä vielä nähdään kenellä siinä asiassa on Juudaksen ääni ja Pilatuksen kädet
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
Pohojalaasten lupi
Olin Helsingissä Pohojalaasten lupilla Bio Rexissä. Varmaan kolmesataa pohjalaista ja pohjalaisten ystäväää oli paikalla. Marjo Timonen emännöi aina tyylikkäänä tilaisuutta Oskari Katajiston kanssa. Muusikko Antti Kleemola musisoi, kauhajokislähtöinen nuorimies. Hyvät on poijalla lähtökohdat, Panulan Jorma sielä taustalla on kuulemma työntänyt. Puoli viikkoa opettaa akatemias ja puolet luo uutta musiikkia.
Pohjalaisten omat ministerit olivat Esa Niemisen haastateltavina,Mari Kiviniemi ja Paula Risikko. Hyvin he selvisivät kokeneina esiintyjinä, napakat vastaukset ja tiettyä pohjalaista nokkeluutta mukana. Siinä on kaksi erilaista naista. Mari viimeisen päälle ladylike ja Paula perin pohjalainen supliikiltaan. Mari kertoikin hänessä olevan puoliksi hämäläisyyttä, ilmankos. Mari sanoikin tähtäävänsä kansainvälisiin tehtäviin politiikan jälkeen. Se on oikein, pohojalaasen ei saa päätä palella.
Risikon Paulan kanssa teimme sopimuksen, ettei enää huudella toisillemme. En enää puhu kovin suurella äänellä vanhusten palauttamisesta kotiin hänen sanomanansa ja hän lupasi minulle, että hän selkeyttää kodin ja laitoksen käsitettä. Yhteisesti totesimme, että tarvitaan uutta ajattelua vanhushuollossa, kodin ja laitoksen väliin. Se ei ookkaan kovin yksinkertainen juttu kun käyn aina silloin tällöin Niittykodilla ja Kotikartanossa ja joskus TK:ssakin. Ei oo kotia viemistä.
Lupin tavoitteena on pohjalaisuuden kaikenpuolinen edistäminen ja tunnetuksi tekeminen, me kun olemme niin vaatimattomia pohjimmiltamme. Pohjalaisia on monessa mukana valtakunnan tasolla.Paikalla oli yli kolmesataa ihmistä mitä erilaisimmissa yhteiskunnallisissa tehtävissä ja elinkeinoelämän kuvioissa.
Ilkka lehti oli vahvasti mukana kuvioissa sponssorina, Matti Korkiatupa ja Matti Kalliokoski paikalla. Ilkalla on siinä edustava herrasmieskaksikko. Vahva lehti mutta selläkin muutoksen tuulet painavat, tämä netti tulee sähköisenä kilpailemaan perinteisen lehden kanssa voimallisesti.
Tapasin Ilmajokelaislähtöisen Kari Välimäen Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön. Keskustelu ilman muuta sivusi terveydenhuollon tilaa ja kehitystä. Kari totesi, ettei tilaaja tuottaja malli tuo mitään autuutta, kuntien pitää osata hoitaa hommansa.Uusi terveydehuoltolaki on tulossa lausuntoineen. On mielenkiintoista nähdä saadaanko perusterveydenhuoltoon lisää vetovoimaa vai jääkö se edelleen erioissairaanhoidon jalkoihin. Kunnat itse saavat myöskin syyttää itseään lepsuilusta. Jokatapauksessa Paras-lain linjaukset tulevat vielä muuttumaan moneen kertaan, sellaisenaan se ei tule toimimaan. Ehkä terveyspiirit olisivat kaikkein paras vaihtoehto. Kiinteä yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa pitää jokatauksessa olla.
Iso-Koiviston Antin, Kurikasta kotoosin, kanssa vaihdoimme muutaman sanan Sepon tilanteesta ja totesimme asiat olevan varsin hyvällä tolalla. Kuntaliiton tuleva hallitus myöskin puhutti, ptäisi saada eteläpohjalaista voimaa mukaan.
Nuori Kauhavaislähtöinen tohtori Taru Hautala, oma konsultti toimisto, kertoi tuntevansa Seinäjoen ammattikorkeakoulun varsin hyvin, hän tekee työtä kaupan yksikköön Varamäen Elinalle. Hienoa. Tapasin aivan uuden tuttavuuden Riitta Antinmäki High Tech Finlandista. Puhuttiin mihin päin talous pn menossa. Hänen mielestä pudotusta jatkuu eikä laskuuvarjo edes ole vielä avautunut. Monia ennusteita on esitetty saa nähdä. Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä on pahmpi kuin kolmekymmen luvun lama, ken elää se näkee.
Monia kasvoja siellä oli, pelastusjohtaja Rainer Partanen juuri vierali Ilmajoella, oli myös paikalla Vaasalaislähtöisenä. Vesa Vihriälä, Antti Suvanto, Tarmo Pukkila jne.
Tuli mieleen, että täällä sitä pitäisi lobata Ilmajoen Musiikkijuhlia, ellei yhteiskunnan rahaa tule niin raha pitää tulla yrityksistä ja yhteistyökumppaneilta. Meillä on vähän liikaa sisäänpäin lämpiävää asennetta. Puhumalla ja keskustelemalla monet asiat selviävät ja riittävä määrä uteliaisuutta ja pelottomuutta tuo uusia kasvoja eteen ja uusia ajatuksia. Kaikkea ei tarvitse itse keksiä.
Panin Riikka-Marialle viestiä, liittyä seurahan sielä tapaa oikeeta ihimisiä jokka on aina tottunu lähtemähän. Sielä pohojalaasten joukos tuntoo sen oman erinomaisuutensa ku on omiensa kans tekemisis, eikä tartte hävetä ku joukos ei oo rumia.
Pohjalaisten omat ministerit olivat Esa Niemisen haastateltavina,Mari Kiviniemi ja Paula Risikko. Hyvin he selvisivät kokeneina esiintyjinä, napakat vastaukset ja tiettyä pohjalaista nokkeluutta mukana. Siinä on kaksi erilaista naista. Mari viimeisen päälle ladylike ja Paula perin pohjalainen supliikiltaan. Mari kertoikin hänessä olevan puoliksi hämäläisyyttä, ilmankos. Mari sanoikin tähtäävänsä kansainvälisiin tehtäviin politiikan jälkeen. Se on oikein, pohojalaasen ei saa päätä palella.
Risikon Paulan kanssa teimme sopimuksen, ettei enää huudella toisillemme. En enää puhu kovin suurella äänellä vanhusten palauttamisesta kotiin hänen sanomanansa ja hän lupasi minulle, että hän selkeyttää kodin ja laitoksen käsitettä. Yhteisesti totesimme, että tarvitaan uutta ajattelua vanhushuollossa, kodin ja laitoksen väliin. Se ei ookkaan kovin yksinkertainen juttu kun käyn aina silloin tällöin Niittykodilla ja Kotikartanossa ja joskus TK:ssakin. Ei oo kotia viemistä.
Lupin tavoitteena on pohjalaisuuden kaikenpuolinen edistäminen ja tunnetuksi tekeminen, me kun olemme niin vaatimattomia pohjimmiltamme. Pohjalaisia on monessa mukana valtakunnan tasolla.Paikalla oli yli kolmesataa ihmistä mitä erilaisimmissa yhteiskunnallisissa tehtävissä ja elinkeinoelämän kuvioissa.
Ilkka lehti oli vahvasti mukana kuvioissa sponssorina, Matti Korkiatupa ja Matti Kalliokoski paikalla. Ilkalla on siinä edustava herrasmieskaksikko. Vahva lehti mutta selläkin muutoksen tuulet painavat, tämä netti tulee sähköisenä kilpailemaan perinteisen lehden kanssa voimallisesti.
Tapasin Ilmajokelaislähtöisen Kari Välimäen Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön. Keskustelu ilman muuta sivusi terveydenhuollon tilaa ja kehitystä. Kari totesi, ettei tilaaja tuottaja malli tuo mitään autuutta, kuntien pitää osata hoitaa hommansa.Uusi terveydehuoltolaki on tulossa lausuntoineen. On mielenkiintoista nähdä saadaanko perusterveydenhuoltoon lisää vetovoimaa vai jääkö se edelleen erioissairaanhoidon jalkoihin. Kunnat itse saavat myöskin syyttää itseään lepsuilusta. Jokatapauksessa Paras-lain linjaukset tulevat vielä muuttumaan moneen kertaan, sellaisenaan se ei tule toimimaan. Ehkä terveyspiirit olisivat kaikkein paras vaihtoehto. Kiinteä yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa pitää jokatauksessa olla.
Iso-Koiviston Antin, Kurikasta kotoosin, kanssa vaihdoimme muutaman sanan Sepon tilanteesta ja totesimme asiat olevan varsin hyvällä tolalla. Kuntaliiton tuleva hallitus myöskin puhutti, ptäisi saada eteläpohjalaista voimaa mukaan.
Nuori Kauhavaislähtöinen tohtori Taru Hautala, oma konsultti toimisto, kertoi tuntevansa Seinäjoen ammattikorkeakoulun varsin hyvin, hän tekee työtä kaupan yksikköön Varamäen Elinalle. Hienoa. Tapasin aivan uuden tuttavuuden Riitta Antinmäki High Tech Finlandista. Puhuttiin mihin päin talous pn menossa. Hänen mielestä pudotusta jatkuu eikä laskuuvarjo edes ole vielä avautunut. Monia ennusteita on esitetty saa nähdä. Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä on pahmpi kuin kolmekymmen luvun lama, ken elää se näkee.
Monia kasvoja siellä oli, pelastusjohtaja Rainer Partanen juuri vierali Ilmajoella, oli myös paikalla Vaasalaislähtöisenä. Vesa Vihriälä, Antti Suvanto, Tarmo Pukkila jne.
Tuli mieleen, että täällä sitä pitäisi lobata Ilmajoen Musiikkijuhlia, ellei yhteiskunnan rahaa tule niin raha pitää tulla yrityksistä ja yhteistyökumppaneilta. Meillä on vähän liikaa sisäänpäin lämpiävää asennetta. Puhumalla ja keskustelemalla monet asiat selviävät ja riittävä määrä uteliaisuutta ja pelottomuutta tuo uusia kasvoja eteen ja uusia ajatuksia. Kaikkea ei tarvitse itse keksiä.
Panin Riikka-Marialle viestiä, liittyä seurahan sielä tapaa oikeeta ihimisiä jokka on aina tottunu lähtemähän. Sielä pohojalaasten joukos tuntoo sen oman erinomaisuutensa ku on omiensa kans tekemisis, eikä tartte hävetä ku joukos ei oo rumia.
tiistai 18. marraskuuta 2008
Ammattikorkeakoulu uudistuu
Puhutaan taantumasta, melkeinpä lamasta. Kukaan ei näytä tietävän oikein mistä tässä on kysymys, arvaillaan sen kestoa. Joka tapauksessa alkuvuosi tulee olemaan vaikea mutta keväälle jo ennustetaan parempia merkejä, toivotaan niin.
Suomessa metsäteollisuuden rakennemuutos jatkuu rajuna mitään merkkejä paremmasta ei näy. Olin pari vuotta sitten seminaarissa jossa metsäteollisuuden johtaja Anne Brunila puhui. Hän totesi silloin, että metsäteollisuudestamme lähtee pahimmillaan 25.000 työpaikkaa, hänelle hymähdeltiin paikanpäällä, ei hymähdellä enää.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu piti seminaaria Helsingissä. Rakennemuutos on menossa sielläkin. Esitin ajatuksen aikaisemmin syksyllä, että pidetään seminaari, jossa avataan tämä kipeä kysymys auki ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Seminaarissa olikin paikalla koko hallitus kiitetävästi sekä yksikönjohtajat kaikki sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Pitää mennä vähän kaemmas, että näkee lähelle. Mielenkiintoista oli, että Suupohjasta tuli paikalle kaksi yrityselämän edustajaa. He pyysivät saada tulla paikalle seuraamaan keskustelua. Jari Mäki-Rahkola Pesmel Oystä ja Veikko Kallio-Kokko Suupohjan OP.stä.
Opetusneujvos Ari Saarinen OPM.stä esitteli ministeriön korkekoulupoliittisia tavoitteita. Viesti on selkeä. Koekeakouluilta itseltään odotetaan avauksia ja sen jälkeen OPM toimii 2010 on takarajana. Maan korkekoulupolitikka kuohuu parhaat kehittyvät päältä ja muille sanotaan sitten mitä pitää tehdä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on toiminut, eikä ole jäänyt tuleen makaamaan, sen Saarinenkin tunnusti. EK edustaja Tarja Turunen ja STTK:n Petri Lempinen puhuivat mitä työelämä odottaa korkekouluilta 2010- luvulla. Viesti oli keskusjärjestöiltä selkeä, pitää uudistua ja tehdä tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Kaikissa puheissa tuli esille kilpailukyky, koulutuksen rahitus, julkisen rahan rinnalle yksityistä rahaa, mistä EP:lla? Ikäluokkakehitys nostaa koulutuyksen painopistettä akuiskoulutuksen suuntaan. Rakenteellinen kehittämisessä on kysymys, että ostaan valita oikeita painoaloja, oikeita kehittämiskohteita joilla mennään sitten eteenpäin.
Ongelmaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on muodostunut hajanainen yksikkörakenne ja tiettyjen alojen heikko vetovoima. Seinäjokikaan ei tässä tarkastelusssa jää ilman muutoksia. Joka tapauksessa näyttää siltä, että koulutus on keskittymässä nuorisokoulutuksen osalta Seinäjoelle. Meillä on yksikköjä Kauhavalla, Kauhajoella, Ähtärissä ja Ilmajoella.
Kauhavan ongelmaksi on muodostunut suuri aloituspaikkojen määrä ja sitä kautta heikko vetovoima. Yrittäjyyskoulutus on levinnyt koko koulutuuksen kenttään ja sitä kautta Kauhavan maineikas yrittäjyyskoulutuys on liudentunut. Etäinen sijainti Seinäjoen pääyksiköstä samoin Kauhajoen restonomikoulutuksen yksialaisuus ja etäisyys ovat muodostumassa kompastuskiveksi hllekin. Ähtärissä metsäala jatkuu yhteisellä päätöksellä jossa oli mukana Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulut meidän kansaa.
Kulttuurin aloilla tehdään selvitys jota johtaa ministeri Kalevi Kivistö. Toivottavastai sieltä saadaan uusia ajatuksia alan koulutuksen kehittämiseksi. Tulosten jälkeen tehdään päätöksiä.
Uskon, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun uudet linjaukset ovat hyviä ja OPM voi myöskin olla tyytyväinen. Näillä päätöksillä nuorisokoulutus kehittyy ripein askelin. Seuraava suuri voimain ponnistus on maakuntakorkeakoulun levittäminen koko maakunnan alueelle. Sen avulla me voimme tuoda aikuiskoulutuksen lähelle työpaikkoja ja tarjonta vastaa koulutustarvetta. Tämä tuli mielestäni hyvin esille siinä vuoropuhelussa jota käytiin Suupohjan elinkeinoelämän edustajien kanssa. Järviseudun kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Meillä on työtä vakuuttaa Kauhavalaisille, että aikuiskoulutuksen ja T&K toiminnan aloilla mellä on siellä vielä paljon tehtävää.
Seinäjoen ammattikorkeakoululla on tällä hetkellä hyvä johto, yksikköjohtajat ovat innostuneita asiastaan ja päällä on nyt hyvä kehittämisen meininki. Luottamshenkilöhallinnon ei saa nyt tätä hyvää vauhtia pilata. Riittääkö tämä vai pitääkö mennä vielä pidemmälle, aika näyttää. Jokatapauksessa meidän pitää tehdä uutta työnjakoa myöskin Vaasan ja Kokkolan suuntaan, mistä onkin jo tällä hetekellä hyviä näyttöjä. Tärkeintä on, että me pidämme ohjat omissa käsissämme.
Ammattikorkekoulun osallistuu Seinäjoen koulutuskonsortion kehittämiseen täysillä ja tulee jatkossa olemaan sen kovaa ydintä.
Suomessa metsäteollisuuden rakennemuutos jatkuu rajuna mitään merkkejä paremmasta ei näy. Olin pari vuotta sitten seminaarissa jossa metsäteollisuuden johtaja Anne Brunila puhui. Hän totesi silloin, että metsäteollisuudestamme lähtee pahimmillaan 25.000 työpaikkaa, hänelle hymähdeltiin paikanpäällä, ei hymähdellä enää.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu piti seminaaria Helsingissä. Rakennemuutos on menossa sielläkin. Esitin ajatuksen aikaisemmin syksyllä, että pidetään seminaari, jossa avataan tämä kipeä kysymys auki ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Seminaarissa olikin paikalla koko hallitus kiitetävästi sekä yksikönjohtajat kaikki sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Pitää mennä vähän kaemmas, että näkee lähelle. Mielenkiintoista oli, että Suupohjasta tuli paikalle kaksi yrityselämän edustajaa. He pyysivät saada tulla paikalle seuraamaan keskustelua. Jari Mäki-Rahkola Pesmel Oystä ja Veikko Kallio-Kokko Suupohjan OP.stä.
Opetusneujvos Ari Saarinen OPM.stä esitteli ministeriön korkekoulupoliittisia tavoitteita. Viesti on selkeä. Koekeakouluilta itseltään odotetaan avauksia ja sen jälkeen OPM toimii 2010 on takarajana. Maan korkekoulupolitikka kuohuu parhaat kehittyvät päältä ja muille sanotaan sitten mitä pitää tehdä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on toiminut, eikä ole jäänyt tuleen makaamaan, sen Saarinenkin tunnusti. EK edustaja Tarja Turunen ja STTK:n Petri Lempinen puhuivat mitä työelämä odottaa korkekouluilta 2010- luvulla. Viesti oli keskusjärjestöiltä selkeä, pitää uudistua ja tehdä tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Kaikissa puheissa tuli esille kilpailukyky, koulutuksen rahitus, julkisen rahan rinnalle yksityistä rahaa, mistä EP:lla? Ikäluokkakehitys nostaa koulutuyksen painopistettä akuiskoulutuksen suuntaan. Rakenteellinen kehittämisessä on kysymys, että ostaan valita oikeita painoaloja, oikeita kehittämiskohteita joilla mennään sitten eteenpäin.
Ongelmaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on muodostunut hajanainen yksikkörakenne ja tiettyjen alojen heikko vetovoima. Seinäjokikaan ei tässä tarkastelusssa jää ilman muutoksia. Joka tapauksessa näyttää siltä, että koulutus on keskittymässä nuorisokoulutuksen osalta Seinäjoelle. Meillä on yksikköjä Kauhavalla, Kauhajoella, Ähtärissä ja Ilmajoella.
Kauhavan ongelmaksi on muodostunut suuri aloituspaikkojen määrä ja sitä kautta heikko vetovoima. Yrittäjyyskoulutus on levinnyt koko koulutuuksen kenttään ja sitä kautta Kauhavan maineikas yrittäjyyskoulutuys on liudentunut. Etäinen sijainti Seinäjoen pääyksiköstä samoin Kauhajoen restonomikoulutuksen yksialaisuus ja etäisyys ovat muodostumassa kompastuskiveksi hllekin. Ähtärissä metsäala jatkuu yhteisellä päätöksellä jossa oli mukana Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulut meidän kansaa.
Kulttuurin aloilla tehdään selvitys jota johtaa ministeri Kalevi Kivistö. Toivottavastai sieltä saadaan uusia ajatuksia alan koulutuksen kehittämiseksi. Tulosten jälkeen tehdään päätöksiä.
Uskon, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun uudet linjaukset ovat hyviä ja OPM voi myöskin olla tyytyväinen. Näillä päätöksillä nuorisokoulutus kehittyy ripein askelin. Seuraava suuri voimain ponnistus on maakuntakorkeakoulun levittäminen koko maakunnan alueelle. Sen avulla me voimme tuoda aikuiskoulutuksen lähelle työpaikkoja ja tarjonta vastaa koulutustarvetta. Tämä tuli mielestäni hyvin esille siinä vuoropuhelussa jota käytiin Suupohjan elinkeinoelämän edustajien kanssa. Järviseudun kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Meillä on työtä vakuuttaa Kauhavalaisille, että aikuiskoulutuksen ja T&K toiminnan aloilla mellä on siellä vielä paljon tehtävää.
Seinäjoen ammattikorkeakoululla on tällä hetkellä hyvä johto, yksikköjohtajat ovat innostuneita asiastaan ja päällä on nyt hyvä kehittämisen meininki. Luottamshenkilöhallinnon ei saa nyt tätä hyvää vauhtia pilata. Riittääkö tämä vai pitääkö mennä vielä pidemmälle, aika näyttää. Jokatapauksessa meidän pitää tehdä uutta työnjakoa myöskin Vaasan ja Kokkolan suuntaan, mistä onkin jo tällä hetekellä hyviä näyttöjä. Tärkeintä on, että me pidämme ohjat omissa käsissämme.
Ammattikorkekoulun osallistuu Seinäjoen koulutuskonsortion kehittämiseen täysillä ja tulee jatkossa olemaan sen kovaa ydintä.
lauantai 15. marraskuuta 2008
Onko JIK uusi kunta
Ylläoleva ajatus tuli mieleeni kun olin Yli-Raskun Riitan hautajaisissa. Eräs kurikkalainen mies kysyi minulta, että miksi kepulaiset riitelevät niin monessa paikassa. Viittasi Nurmoon, Ilmajokeen ja vähän kai Kurikkaankin. Vastasin, etten minä ainakaan riitele mutta siltähän se näyttää. Asiat ovat ilmeisesti jo ajat sitten unohtumneet ja valta vain kiinnostaa vastuu jää unholaan. Mietin, että mistähän tässä on oikein kysymys ja hetken kuluttua vastasin miehelle, että Jurvasta Ilmajoella on kysymys. Jurva yritettiin ottaa väkisin vastoin kuntalaisten tahtoa ja kun se ei onnistunut niin edelleen se joillain tahoilla hiertää. Jos Jurva asia olisi aidosti tuotu käsittelyyn ja keskusteluun se olisi ehkä saattanut onnistuakin mutta se salailu ja suoranainen valehtelu, johon Ilmajoki-Lehti syyllistyi kaikkein pahiten, nosti ihmisten karvat pystyyn. Kuntaliiton asiantuntijan suuhun pantiin sanoja joita ko. henkilö ei ollut koskaan sanonut tai niitä pantiin sellaisiin asiayhteyksiin, joihin ne eivät kuuluneet.
Lopputulema on, että Kurikka ja Jurva sopivat kuntaliitoksen, se on mielestäni onnistunut ja heillä on siihen hyvät edellytykset. Ilmajoki sensijaan ei olisi pystynyt vastaamaan velvoitteista kuten Kurikka pystyy. Ilmajoen kunnan talous on kuralla, Jurvasta olisi tullut riippakivi, johon olisi aina vedottu kun jokin asia ei hoidu. Kurikalla ja Jurvalla on myöskin luontaisempi asiointiyhteys, Ilmajoella ei.
Mistä tässä kaikessa sitten on kysymys. Jollain tahoilla elätellään toiveita yhteisestä kunnasta JIK-nimeltään vaikka strategioissa hienosti puhutaan itsenäisestä Ilmajoesta. Usein on kuullut sanonnan, että kolme samankokoista voi neuvotella tasa-arvoisesti. Jos Seinäjoen kanssa neuvotellaan niin ollaan altavastaajia, sanovat samat tahot. Siellä jossain häämöttää kuntaliitos? Itsenäisyys on taloudellista laatua, silloin kun rahat loppuu isäntä on jossain muualla.
Olen ihmetellyt miten raivokkaasti sekä Jurva asiaa, että JIK kuntayhtymää ajettiin Ilmajoella unohtaen kaikki demokratian pelisäännöt, voimalla eteenpäin. Päättäjien joukossa on poikkeuksellisen paljon Kurikkaan rajoittuvilta alueilta edustajia, heille on samantekevää onko Ilmajoella esimerkiksi omaa terveyskeskusta.Kurikkaan on on sama matka tai jopa lyhyempi. Ehkä siinä sitten muita vietiin, vedetäään höplästä. Esimerkiksi JIK-kuntayhtymä tulee olemaan raskas ja vaikea, koska agendalle ei ole reilusti ja avoimesti nostettu niitä kipeitä kysymyksiä jotka tosiasiassa ovat hyvin vaikeita.
Jokatapauksessa näyttää siltä, että kuntakoko tulee kasvamaan hiljalleen siihen paras-lain tarkoittamaan 20.000 asukkaan rajaan. Uudessa asetelmassa isot kunnat jylläävät ja toimivat suoraan valtionhallintoon päin. Pienet jollaiseksi Ilmajoki on jäämässä keräävät muruset ja seuraavat sivusta. Ellut ja Allut tulevat ja lääninhallitukset poistuvat kuvasta. Suuret kunnat toimivat suoraan ministeriöön ja sillä siisti. Suomessa on silloin selkeä kaksiportainen hallintomalli ja Keskustan elettelemä maakuntahallinto on mennytty aikaa. Maakuntien liitoista tulee paperitiikereitä.
Eräässä tilaisuudessa olikin jo eräältä taholta väläytelty JIK-kuntaa, johon eräs läsnäolija oli todennut, että silloin Ilmajoki jakautuu kahtia. Tähän eräs korkea-arvoinen virkamies oli todennut puolestaan, että se olisi Ilmajokisille oikein. Samainen virkamies totesi aikanaan Seinäjoen kaupungin edustajille heidän esittäessään laajempaa yhteistoimintaa, "ettei köyhien kanssa kannata seurustella". Sillälailla, entinen emäpitäjä.
Paras-laki on ristiriitainen Ilmajoen osalta ja ministerit ovat heikkoja. Kiviniemi ei uskalla tehdä rohkeita päätöksiä ja Risikko puhuu puuta heinää vastoin Paras-lakia Lapuan TK-asiassa eduskunnan välikysymyskeskustelussa piittaamatta Paras-lain linjauksista yhtikäs mitään. Nyt pitäisi olla voimaa sanoa missä kaappi seisoo jos kerran lain hengessä mennään eteenpäin tai sitten pitäisi aivan uudella tavalla asemoida kunta hallinnon perusyksikkönä ja koota alueelliset tehtävät maakuntahallinnon alle tai maakunnallisiin kuntayhtymiin. Se hetki varmaan jo meni ja kakisportaisen hallinnon tiellä edetään. Kuntalaisdemokratia kavenee ja etenee kuntalaisesta mutta hoituuhan ne asiat. Ei tänä päivänäkään voida puhua kunnasta samalla tavalla Velkuan as.261 ja Helsingin as 573.178 yhteydessä. Suomen pienin ja suurin.
Kunnat erilaistuvat ja eriarvoistuvat. Suuret jyllää ja pienet sinnittelevät. Kuka olisi vielä kaksikymmnetä vuotta sitten uskonut, että Ilmajokikin voi pudota alaspäin niin talouden kuin väkiluvunkin suhteen.
Ilmajoella on menossa piispantarkastus. Sielläkin papit ovat kuulemma kovasti kyselleet mihin Ilmajoki aikoo liittyä, jo on aikoihin eletty. Kirkkoa on aina pidetty vanhanaikaisena ja hidasliikkeisenä mutta siellä onkin vallalla modernia ajattelua.
Olin perjantai-illalla kirkossa piispantarkastuksen yhteydessä pidetyssä kuorojen konsertissa. Ilmajoella on monipuolista harrastusta se on hienoa. Kanttori Hei Kataja-Kantola siellä pöllyteli urkuja oikein mahtavasti, se on hienoa kuultavaa. Kampraatit on vieläkin kovassa iskussa, Riskun Arto se vain jaksaa painaa täysillä.
Lopputulema on, että Kurikka ja Jurva sopivat kuntaliitoksen, se on mielestäni onnistunut ja heillä on siihen hyvät edellytykset. Ilmajoki sensijaan ei olisi pystynyt vastaamaan velvoitteista kuten Kurikka pystyy. Ilmajoen kunnan talous on kuralla, Jurvasta olisi tullut riippakivi, johon olisi aina vedottu kun jokin asia ei hoidu. Kurikalla ja Jurvalla on myöskin luontaisempi asiointiyhteys, Ilmajoella ei.
Mistä tässä kaikessa sitten on kysymys. Jollain tahoilla elätellään toiveita yhteisestä kunnasta JIK-nimeltään vaikka strategioissa hienosti puhutaan itsenäisestä Ilmajoesta. Usein on kuullut sanonnan, että kolme samankokoista voi neuvotella tasa-arvoisesti. Jos Seinäjoen kanssa neuvotellaan niin ollaan altavastaajia, sanovat samat tahot. Siellä jossain häämöttää kuntaliitos? Itsenäisyys on taloudellista laatua, silloin kun rahat loppuu isäntä on jossain muualla.
Olen ihmetellyt miten raivokkaasti sekä Jurva asiaa, että JIK kuntayhtymää ajettiin Ilmajoella unohtaen kaikki demokratian pelisäännöt, voimalla eteenpäin. Päättäjien joukossa on poikkeuksellisen paljon Kurikkaan rajoittuvilta alueilta edustajia, heille on samantekevää onko Ilmajoella esimerkiksi omaa terveyskeskusta.Kurikkaan on on sama matka tai jopa lyhyempi. Ehkä siinä sitten muita vietiin, vedetäään höplästä. Esimerkiksi JIK-kuntayhtymä tulee olemaan raskas ja vaikea, koska agendalle ei ole reilusti ja avoimesti nostettu niitä kipeitä kysymyksiä jotka tosiasiassa ovat hyvin vaikeita.
Jokatapauksessa näyttää siltä, että kuntakoko tulee kasvamaan hiljalleen siihen paras-lain tarkoittamaan 20.000 asukkaan rajaan. Uudessa asetelmassa isot kunnat jylläävät ja toimivat suoraan valtionhallintoon päin. Pienet jollaiseksi Ilmajoki on jäämässä keräävät muruset ja seuraavat sivusta. Ellut ja Allut tulevat ja lääninhallitukset poistuvat kuvasta. Suuret kunnat toimivat suoraan ministeriöön ja sillä siisti. Suomessa on silloin selkeä kaksiportainen hallintomalli ja Keskustan elettelemä maakuntahallinto on mennytty aikaa. Maakuntien liitoista tulee paperitiikereitä.
Eräässä tilaisuudessa olikin jo eräältä taholta väläytelty JIK-kuntaa, johon eräs läsnäolija oli todennut, että silloin Ilmajoki jakautuu kahtia. Tähän eräs korkea-arvoinen virkamies oli todennut puolestaan, että se olisi Ilmajokisille oikein. Samainen virkamies totesi aikanaan Seinäjoen kaupungin edustajille heidän esittäessään laajempaa yhteistoimintaa, "ettei köyhien kanssa kannata seurustella". Sillälailla, entinen emäpitäjä.
Paras-laki on ristiriitainen Ilmajoen osalta ja ministerit ovat heikkoja. Kiviniemi ei uskalla tehdä rohkeita päätöksiä ja Risikko puhuu puuta heinää vastoin Paras-lakia Lapuan TK-asiassa eduskunnan välikysymyskeskustelussa piittaamatta Paras-lain linjauksista yhtikäs mitään. Nyt pitäisi olla voimaa sanoa missä kaappi seisoo jos kerran lain hengessä mennään eteenpäin tai sitten pitäisi aivan uudella tavalla asemoida kunta hallinnon perusyksikkönä ja koota alueelliset tehtävät maakuntahallinnon alle tai maakunnallisiin kuntayhtymiin. Se hetki varmaan jo meni ja kakisportaisen hallinnon tiellä edetään. Kuntalaisdemokratia kavenee ja etenee kuntalaisesta mutta hoituuhan ne asiat. Ei tänä päivänäkään voida puhua kunnasta samalla tavalla Velkuan as.261 ja Helsingin as 573.178 yhteydessä. Suomen pienin ja suurin.
Kunnat erilaistuvat ja eriarvoistuvat. Suuret jyllää ja pienet sinnittelevät. Kuka olisi vielä kaksikymmnetä vuotta sitten uskonut, että Ilmajokikin voi pudota alaspäin niin talouden kuin väkiluvunkin suhteen.
Ilmajoella on menossa piispantarkastus. Sielläkin papit ovat kuulemma kovasti kyselleet mihin Ilmajoki aikoo liittyä, jo on aikoihin eletty. Kirkkoa on aina pidetty vanhanaikaisena ja hidasliikkeisenä mutta siellä onkin vallalla modernia ajattelua.
Olin perjantai-illalla kirkossa piispantarkastuksen yhteydessä pidetyssä kuorojen konsertissa. Ilmajoella on monipuolista harrastusta se on hienoa. Kanttori Hei Kataja-Kantola siellä pöllyteli urkuja oikein mahtavasti, se on hienoa kuultavaa. Kampraatit on vieläkin kovassa iskussa, Riskun Arto se vain jaksaa painaa täysillä.
Jääkö Ilmajoen Terveyskeskusremontti haaveeksi
Ilmajoen terveyskeskuksen remontti pitää aloittaa pikaisesti
Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven yhteinen terveyskuntayhtymä JIK aloittelee toimintaansa. Kurikka pitää laskelmissa sisällään liittyvän Jurvan.. Liikelaitoksen johtokunta on tekemässä ensimmäisiä päätöksiään. Kuntien omistamat kiinteistöt säilyvät kunnilla, liikelaitoskuntayhtymä vuokraa tilat. Pääosan kiinteistömassasta muodostavat terveyskeskukset ja vanhainkodit.
JIK on johtokunnan päätöksellä vuokrannut tarvitsemansa tilat. Kiinteistöjen arvonmuodostus on laskettu siten, että niistä on puhdistettu valtionosuudet ja rakennusindeksiä käyttäen huomioitu poistot. Kokonaisarvoiksi on jäänyt Kurikalle 12,0 milj. €, Ilmajoelle 5 milj. € ja Jalasjärvelle 4,5 milj. €. Kurikan korkean arvon selittää juuri uusittu terveyskeskus 6 milj. €, Ilmajoen alhaisen arvon terveyskeskuksen nykyarvo 2 milj. € ja Jalasjärven arvon, ettei heillä ole vanhainkotia lainkaan.
Johtokunnan päätöksellä JIK maksaa vuokria kunnille vuosittain n. 1,4 milj. € jakautuen osakkaiden kesken seuraavasti, Kurikka 780.000 €, Ilmajoki 325.000 € ja Jalasjärvi 293.000 €. Vastaavasti maksuosuudet JIK:lle kunnittain jakautuvat asukaspohjaisesti Kurikka 596.000 € (as. 14928), Ilmajoki 464.000 € (as. 11635) ja Jalasjärvi 339.000 € (as.8495). Kustannukset vyörytetään hintoihin mutta laskennallisena pohjana voitaneen käyttää asukaspohjaa. Kymmenen vuoden keskiarvo lienee aika lähellä totuutta asukaspohjan kanssa. Oletetaan siis, että em. kunnissa sairastetaan ja käytetään palveluja suurin piirtein samassa suhteessa. Laskelmassa ei ole oettu ylläpitokustannuksia lainkaan huomioon joista tulee toinen mokoma.
Edellä olevista laskelmista voidaan päätellä, että Kurikka on nettohyötyjä, sen vuokratulon ja maksuosuuden erotus on 190.000 € plussalla . Vastaavasti Ilmajoki on nettomaksaja -140.000 € ja samoin Jalasjärvi on nettomaksaja -50.000 euroa. Ilmajoki maksaa Kurikkaan verrattuna 330.000 enemmän vuosittain. Ilmajoki siis maksaa uudistetun Kurikan terveyskeskusta vuosittain huomattavalla summalla johtuen, Kurikan TK:n arvo 6 milj. € ja Ilmajoen TK:n arvo 2 milj. €, rakennusten arvoeroista.
Ilmajoella on suunnitelmissa poliklinikan laajennus ja saneeraus, kustannusarvioltaan 4 milj. euroa. Mikäli hanke toteutetaan pikaisesti, niin nykyarvolaskelmilla siitä tulee 260.000 €:n lisälasku vuodessa JIK:lle. Tällöin JIK:n kokonaisvuokrat nousevat 1,660 milj. €:n vuodessa. Vuokrien lisäkustannus 260.000 € (Ilmajoen TK:n remontti) jakautuu kuntien kesken seuraavasti. Kurikka 111.000 € (42,6%), Ilmajoki 86.000 € (35,2%) ja Jalasjärvi 66.000 € (24,2%).
Ilmajoki on JIK: ssä kuin harakka tervatulla katolla. Ellei Ilmajoki investoi terveyskeskukseen niin se maksaa kymmenessä vuodessa Kurikan terveyskeskuksen investoinnin yhdessä Jalasjärven kanssa. Samalla toimintojen painopiste hiljalleen keskittyy. JIK on asettanut talouden yhdeksi tavoitteeksi vuosille 2009 – 2011, että hoidon painopiste siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon suuntaan, jolloin säästytään kalliilta erikoissairaanhoidolta. Tämä ei toteudu ellei meillä ole asianmukaisia tiloja Ilmajoella.
Mikäli käy niin hullusti, että Ilmajoen kunnan vaikea taloudellinen tilanne ei salli investoinnin suorittamista, niin silloin on aloitettava neuvottelut vuokra-arvojen laskentaperusteena olleen koron oleellisesta alentamisesta, jolla voidaan oikaista vuokra vääristymä. Ilmajoen ei missään tapauksessa pidä hyväksy JIK:ssä investointikieltoa.
Ilmajoen on kaikesta huolimatta pikaisesti joulukuun talousarviokäsittelyn yhteydessä päätettävä terveyskeskuksen investoinnista n. 4 milj. €. Tässä vaiheessa Ilmajoen kunta pystyy päättämään asiasta mutta ensi vuoden alusta lukien asiasta päättä yksiselitteisesti JIK:n johtokunta, jossa Ilmajoella on vain kolmannes äänivallasta. Päättämällä asiasta nopeasti Ilmajoki kykenee tarjoamaan oikeudenmukaisen ja kunnallisvaaleissa luvatun palvelun asukkailleen omassa terveyskeskuksessa. Tällöinkin vielä Ilmajoen kokonaisvuokra-arvo jää pienemmäksi mutta se voidaan hyväksyä asukaspohjaerolla ja Kurikan lupauksella tarjota terveyskeskuspalvelut Jurvassa omalla kustannuksellaan...
Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven yhteinen terveyskuntayhtymä JIK aloittelee toimintaansa. Kurikka pitää laskelmissa sisällään liittyvän Jurvan.. Liikelaitoksen johtokunta on tekemässä ensimmäisiä päätöksiään. Kuntien omistamat kiinteistöt säilyvät kunnilla, liikelaitoskuntayhtymä vuokraa tilat. Pääosan kiinteistömassasta muodostavat terveyskeskukset ja vanhainkodit.
JIK on johtokunnan päätöksellä vuokrannut tarvitsemansa tilat. Kiinteistöjen arvonmuodostus on laskettu siten, että niistä on puhdistettu valtionosuudet ja rakennusindeksiä käyttäen huomioitu poistot. Kokonaisarvoiksi on jäänyt Kurikalle 12,0 milj. €, Ilmajoelle 5 milj. € ja Jalasjärvelle 4,5 milj. €. Kurikan korkean arvon selittää juuri uusittu terveyskeskus 6 milj. €, Ilmajoen alhaisen arvon terveyskeskuksen nykyarvo 2 milj. € ja Jalasjärven arvon, ettei heillä ole vanhainkotia lainkaan.
Johtokunnan päätöksellä JIK maksaa vuokria kunnille vuosittain n. 1,4 milj. € jakautuen osakkaiden kesken seuraavasti, Kurikka 780.000 €, Ilmajoki 325.000 € ja Jalasjärvi 293.000 €. Vastaavasti maksuosuudet JIK:lle kunnittain jakautuvat asukaspohjaisesti Kurikka 596.000 € (as. 14928), Ilmajoki 464.000 € (as. 11635) ja Jalasjärvi 339.000 € (as.8495). Kustannukset vyörytetään hintoihin mutta laskennallisena pohjana voitaneen käyttää asukaspohjaa. Kymmenen vuoden keskiarvo lienee aika lähellä totuutta asukaspohjan kanssa. Oletetaan siis, että em. kunnissa sairastetaan ja käytetään palveluja suurin piirtein samassa suhteessa. Laskelmassa ei ole oettu ylläpitokustannuksia lainkaan huomioon joista tulee toinen mokoma.
Edellä olevista laskelmista voidaan päätellä, että Kurikka on nettohyötyjä, sen vuokratulon ja maksuosuuden erotus on 190.000 € plussalla . Vastaavasti Ilmajoki on nettomaksaja -140.000 € ja samoin Jalasjärvi on nettomaksaja -50.000 euroa. Ilmajoki maksaa Kurikkaan verrattuna 330.000 enemmän vuosittain. Ilmajoki siis maksaa uudistetun Kurikan terveyskeskusta vuosittain huomattavalla summalla johtuen, Kurikan TK:n arvo 6 milj. € ja Ilmajoen TK:n arvo 2 milj. €, rakennusten arvoeroista.
Ilmajoella on suunnitelmissa poliklinikan laajennus ja saneeraus, kustannusarvioltaan 4 milj. euroa. Mikäli hanke toteutetaan pikaisesti, niin nykyarvolaskelmilla siitä tulee 260.000 €:n lisälasku vuodessa JIK:lle. Tällöin JIK:n kokonaisvuokrat nousevat 1,660 milj. €:n vuodessa. Vuokrien lisäkustannus 260.000 € (Ilmajoen TK:n remontti) jakautuu kuntien kesken seuraavasti. Kurikka 111.000 € (42,6%), Ilmajoki 86.000 € (35,2%) ja Jalasjärvi 66.000 € (24,2%).
Ilmajoki on JIK: ssä kuin harakka tervatulla katolla. Ellei Ilmajoki investoi terveyskeskukseen niin se maksaa kymmenessä vuodessa Kurikan terveyskeskuksen investoinnin yhdessä Jalasjärven kanssa. Samalla toimintojen painopiste hiljalleen keskittyy. JIK on asettanut talouden yhdeksi tavoitteeksi vuosille 2009 – 2011, että hoidon painopiste siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon suuntaan, jolloin säästytään kalliilta erikoissairaanhoidolta. Tämä ei toteudu ellei meillä ole asianmukaisia tiloja Ilmajoella.
Mikäli käy niin hullusti, että Ilmajoen kunnan vaikea taloudellinen tilanne ei salli investoinnin suorittamista, niin silloin on aloitettava neuvottelut vuokra-arvojen laskentaperusteena olleen koron oleellisesta alentamisesta, jolla voidaan oikaista vuokra vääristymä. Ilmajoen ei missään tapauksessa pidä hyväksy JIK:ssä investointikieltoa.
Ilmajoen on kaikesta huolimatta pikaisesti joulukuun talousarviokäsittelyn yhteydessä päätettävä terveyskeskuksen investoinnista n. 4 milj. €. Tässä vaiheessa Ilmajoen kunta pystyy päättämään asiasta mutta ensi vuoden alusta lukien asiasta päättä yksiselitteisesti JIK:n johtokunta, jossa Ilmajoella on vain kolmannes äänivallasta. Päättämällä asiasta nopeasti Ilmajoki kykenee tarjoamaan oikeudenmukaisen ja kunnallisvaaleissa luvatun palvelun asukkailleen omassa terveyskeskuksessa. Tällöinkin vielä Ilmajoen kokonaisvuokra-arvo jää pienemmäksi mutta se voidaan hyväksyä asukaspohjaerolla ja Kurikan lupauksella tarjota terveyskeskuspalvelut Jurvassa omalla kustannuksellaan...
maanantai 10. marraskuuta 2008
Järviharju kunnanhallitukseen perussuomalaisten paikalle
Perussuomalaisille on vaalivoitosta tullut päänsärkyä huuman jälkeen. Viidellä valtuutetulla he ovat oikeutettuja kunnahallitukseen yhdellä jäsenellä. Tavallisesti luotettaviin lähteisiin nojaten, kuulin, että paikkaa vaatii itselleen Matti Järviharju. Se olisikin aikamoinen pommi. Monet äänestivät muita perussuomalaisia ehdokkaita vain siitä syystä, että nämä kaksi herraa saataisiin sieltä pois. Niinhän siinä kävi, että vain varapaikka heltisi.
Pahalta tuntui kun perussuomalaiset olivat antaneet neuvottelijoiden puheenjohtajan paikan Matti Järviharjulle. Se ennakoi mitä tuleman pitää. Mutta mehän tiedämme, että esimerkiksi Kai Väli-Torala kyllä huutaa kylillä senkuin kerkiää mutta kun iso paperinippu pannaan kokouksessa eteen niin yhtäkkiä nähdäänkin hiljainen poika. Järviharjua tarvitaan kainolosauvaksi, että voidaan jatkaa samalla populistisella linjalla.
En tiedä onko hallituspaikasta jo sovittu etukäteen rahalla. Paikan saa tuloksesta riippumatta se joka rahoittaa perussuomalaisten kampanjan, näin kylillä kerrotaan. En tiedä kuka kampanjan on rahoittanut, huhuja liikkuu, mutta aikamoista kuntalaisten aliarvioimista. Viimeistään silloin kun pitää jättää vaalirahoitusilmoitukset lain mukaan niin asia selviää.Jos perussuomalaisten paikka on ostettavissa rahalla niin sehän on ennenkuulumatonta.
Matti Järviharju sen paikan ottaa jos haluaa ja ottaa vaikka väkisin, jos niikseen tulee oli rahoittaja sitten kuka tahansa. Huvittuneena seuraan heidän taaperrustaan. Christel Björkille tämä on kovaa koulua, ei kaikille voi jakaa hyvää. Perussuomalaiset olisivat viisaita jos he irtautuisivat kokonaan Järviharjusta, koska hän ei ole puolueen jäsen, ja lähtisivät puhtaalta pöydältä ajamaan kunnan asioita yhteistoiminnassa.
Olisi mielenkiintoista tietää mitä Timo Soi´ni ajattelee tälläisestä menosta. Hänen kerrotaan sanoneen, että Matti Järviharju ei pääse perussuomalaisten jäseneksi niin kauna kun hän on puheenjohtajana.
Tunnen Matti Järviharjun paremmin kuin kukaan muu Ilmajoen vanhassa ja uudessa valtuustossa. Mattiin ei tepsi kuin vain yksi keino, jokaisella on se arka kohta. Hän on istunut meillä kahvipöydässä lukemattomia kertoja eri syistä. Matti tietää tämän itsekin.
Perussuomalaisilla alkaa kova korpitaival suomalaisessa kunnalliskentässä. Lusikka pitää ottaa kauniisti käteen muuten tulee jatkossa vapaata pudotusta. Heille tuli senverran hyvä tulos, että sillä joutuu väkisinkin kantamaan vastuuta. Kuntakentällä vastuunkantao on karsimista ja säästöjen etsimistä. Talouden lait ovat kovat tässä suhteessa.
PS. Ulkopolitiikasta kirjoittaessani samana päivänä alkoi tapahtua. Venäjä ja EU jatkavat Georgian sodan takia lykättyjä kumppanuus- ja yhteistyöneuvotteluja Venäjän kanssa Asiasta päättivät jäsenmaiden ulkoministerit maanantaina Brysselissä. Viisautta EU:lta, Liettua vastusti loppuun saakka mutta muilta löytyi järki. Venäjä otetaan tosissaan, se on kaikesta huolimatta jättiläinen.
Pahalta tuntui kun perussuomalaiset olivat antaneet neuvottelijoiden puheenjohtajan paikan Matti Järviharjulle. Se ennakoi mitä tuleman pitää. Mutta mehän tiedämme, että esimerkiksi Kai Väli-Torala kyllä huutaa kylillä senkuin kerkiää mutta kun iso paperinippu pannaan kokouksessa eteen niin yhtäkkiä nähdäänkin hiljainen poika. Järviharjua tarvitaan kainolosauvaksi, että voidaan jatkaa samalla populistisella linjalla.
En tiedä onko hallituspaikasta jo sovittu etukäteen rahalla. Paikan saa tuloksesta riippumatta se joka rahoittaa perussuomalaisten kampanjan, näin kylillä kerrotaan. En tiedä kuka kampanjan on rahoittanut, huhuja liikkuu, mutta aikamoista kuntalaisten aliarvioimista. Viimeistään silloin kun pitää jättää vaalirahoitusilmoitukset lain mukaan niin asia selviää.Jos perussuomalaisten paikka on ostettavissa rahalla niin sehän on ennenkuulumatonta.
Matti Järviharju sen paikan ottaa jos haluaa ja ottaa vaikka väkisin, jos niikseen tulee oli rahoittaja sitten kuka tahansa. Huvittuneena seuraan heidän taaperrustaan. Christel Björkille tämä on kovaa koulua, ei kaikille voi jakaa hyvää. Perussuomalaiset olisivat viisaita jos he irtautuisivat kokonaan Järviharjusta, koska hän ei ole puolueen jäsen, ja lähtisivät puhtaalta pöydältä ajamaan kunnan asioita yhteistoiminnassa.
Olisi mielenkiintoista tietää mitä Timo Soi´ni ajattelee tälläisestä menosta. Hänen kerrotaan sanoneen, että Matti Järviharju ei pääse perussuomalaisten jäseneksi niin kauna kun hän on puheenjohtajana.
Tunnen Matti Järviharjun paremmin kuin kukaan muu Ilmajoen vanhassa ja uudessa valtuustossa. Mattiin ei tepsi kuin vain yksi keino, jokaisella on se arka kohta. Hän on istunut meillä kahvipöydässä lukemattomia kertoja eri syistä. Matti tietää tämän itsekin.
Perussuomalaisilla alkaa kova korpitaival suomalaisessa kunnalliskentässä. Lusikka pitää ottaa kauniisti käteen muuten tulee jatkossa vapaata pudotusta. Heille tuli senverran hyvä tulos, että sillä joutuu väkisinkin kantamaan vastuuta. Kuntakentällä vastuunkantao on karsimista ja säästöjen etsimistä. Talouden lait ovat kovat tässä suhteessa.
PS. Ulkopolitiikasta kirjoittaessani samana päivänä alkoi tapahtua. Venäjä ja EU jatkavat Georgian sodan takia lykättyjä kumppanuus- ja yhteistyöneuvotteluja Venäjän kanssa Asiasta päättivät jäsenmaiden ulkoministerit maanantaina Brysselissä. Viisautta EU:lta, Liettua vastusti loppuun saakka mutta muilta löytyi järki. Venäjä otetaan tosissaan, se on kaikesta huolimatta jättiläinen.
Ulkoministerimme on vaarallisilla vesillä
”Suomi ei ole puolueeton”
Mielenkiintoinen näkemysero ja ajatustenvaihto käytiin Suomen ja Venäjän ulkoministereiden välillä. Ulkoministeri Lavrov esitti eräässä haastattelussa, että Euroopan turvallisuuspolitiikan tulevaisuudesta ja arkkitehtuurista ryhdyttäisiin keskustelemaan. Tällä alun alkaen presidentti Medvedevin lanseeraama käsitteellä Venäläiset nimenomaan vastustavat Naton laajentumista euroopassa. Venäjä on nousemassa jaloilleen, me olemme saaneet kuulla isovenäläistä ääntä silloin tällöin. Ulkoministeri Stubb totesi, että hän kuuntelee ” Venäjän ehdotuksia herkällä korvalla kuten muidenkin Etyj-maiden ehdotuksia”. Niin pitää tehdäkin.
Mielenkiintoiseksi tämän ajatusten vaihdon tekee ulkoministerien näkemysero Suomen asemasta puolueettomana maana. Ulkoministeri Lavrov sanoi, että Suomi ”arvossa pidettynä eurooppalaisena maana ” voisi avustaa keskustelun aloittamisessa. Tähän ulkoministeri Stubb vastasi, ettei Suomi ole puolueeton maa ”Olemme olleet poliittisesti liittoutuneita EU:hun 1.1.1995 lähtien ja teemme läheistä sotilaallista yhteistyötä muun muassa Naton kanssa”. Suomen ulkoministerin puheista saa käsityksen, että me olemme sotilaallisesti sitoutuneita Natoon. Olisi mielenkiintoista tietää mitä pääministeri Matti Vanhanen ajattelee asiasta. Vai onko tässä jokin ” käsitteellinen väärinymmärrys” tai ”väärinkäsitys” kuten ulkoministeri Stubb toteaa ulkoministeri Lavroville.
Samassa yhteydessä ulkoministeri Lavrov toteaa, että Etyj-järjestö on tehoton ja se on tehnyt vääriä johtopäätöksiä Georgian kriisissä. Etyj-järjetön puheenjohtaja ulkoministeri Stubb toteaa tähän, ”täytyy muistaa, ettei Etyj ole sotilasliitto”. Ollaanko palaamassa aikoihin jolloin jokainen sana punnitaan kultavaa,alla
Ulkomininisteri Stubb on aikaisemmin pitänyt 8.8.2008 käänteentekevänä päivänä historiassa. Hän tahallaan tai tahottomasti unohtaa, että 7.8.2008 Georgia aloitti sodan Venäjää vastaan. Etyj-järjestö epäonnistui täydellisesti tiedottamisessa, kuten viimeaikainen brittitutkimus on osoittanut. Brittitarkkailija Ryan Grist toteaa, että ”Minulle oli aivan selvää, että (Georgian) hyökkäys oli täysin summittainen ja suhteeton verrattuna provokaatioon. Jos nyt provokaatiota oli lainkaan”. Ryan Gristin mielestä Etyj epäonnistui täysin tiedottamisessa.
Venäjä on merkittävällä tavalla nostamassa YK.n roolia keskiöön. Ulkoministeri Lavrov korostaa järjestelmää jossa euroatlantinen maailma yhteisten pelisääntöjen pohjalta ratkaisee pelisäännöt vuosiksi eteenpäin. Venäjä näkee Naton toimien olevan yksi syy miksi tarvitaan uutta sopimusta.
On tärkeää huomata, että ulkoministeri Stubb on samanaikaisesti Suomen ulkoministeri ja Etyj-järjestön puheenjohtaja. Onko Suomen ulkoministerillä mennyt roolit sekaisin? Näyttää siltä. Hän esiintyy ikään kuin Euroopan johtajan eikä huomaa oman maan erityisasemaa suhteessa Venäjään. Pitääkö Suomen olla päälle päsmärinä isoisten kiistoissa. Pienen Suomen ulkoministeri sinnikkäästi puolustaa Etyj-järjestön toimia vaikka uusin tutkimus vääjäämättömästi osoittaa, että Etyj-järjestö nukkui ruususen unta Etelä-Ossetiassa. Tarkkailijat kyllä tiesivät mitä alueella tapahtuu mutta korkealla diplomaattitasolla ei oltu ajan tasalla. Tälläisissä kiistoissa on vaara, että me joudumme isoisten jalkoihin.
Pääministeri Vanhanen tapaa Moskovassa Venäjän pääministeri Putinin.Ehkä viimeisen kerran,Purin valmistautuu uudelleen presidentiksi mikäli venäläislähteisiin on uskominen. Joulukuussa Helsingissä kokoustaa Etyj:n ulkoministeri. Pienessä ajassa tapahtuu paljon. Saa nähdä mitä tuleman pitää. Jokatapuksessa Suome rooli on lääkärin rooli eikä tuomarin rooli kuten presidentti Kekkonen aikoinaan viisaasti opetti.
Mielenkiintoinen näkemysero ja ajatustenvaihto käytiin Suomen ja Venäjän ulkoministereiden välillä. Ulkoministeri Lavrov esitti eräässä haastattelussa, että Euroopan turvallisuuspolitiikan tulevaisuudesta ja arkkitehtuurista ryhdyttäisiin keskustelemaan. Tällä alun alkaen presidentti Medvedevin lanseeraama käsitteellä Venäläiset nimenomaan vastustavat Naton laajentumista euroopassa. Venäjä on nousemassa jaloilleen, me olemme saaneet kuulla isovenäläistä ääntä silloin tällöin. Ulkoministeri Stubb totesi, että hän kuuntelee ” Venäjän ehdotuksia herkällä korvalla kuten muidenkin Etyj-maiden ehdotuksia”. Niin pitää tehdäkin.
Mielenkiintoiseksi tämän ajatusten vaihdon tekee ulkoministerien näkemysero Suomen asemasta puolueettomana maana. Ulkoministeri Lavrov sanoi, että Suomi ”arvossa pidettynä eurooppalaisena maana ” voisi avustaa keskustelun aloittamisessa. Tähän ulkoministeri Stubb vastasi, ettei Suomi ole puolueeton maa ”Olemme olleet poliittisesti liittoutuneita EU:hun 1.1.1995 lähtien ja teemme läheistä sotilaallista yhteistyötä muun muassa Naton kanssa”. Suomen ulkoministerin puheista saa käsityksen, että me olemme sotilaallisesti sitoutuneita Natoon. Olisi mielenkiintoista tietää mitä pääministeri Matti Vanhanen ajattelee asiasta. Vai onko tässä jokin ” käsitteellinen väärinymmärrys” tai ”väärinkäsitys” kuten ulkoministeri Stubb toteaa ulkoministeri Lavroville.
Samassa yhteydessä ulkoministeri Lavrov toteaa, että Etyj-järjestö on tehoton ja se on tehnyt vääriä johtopäätöksiä Georgian kriisissä. Etyj-järjetön puheenjohtaja ulkoministeri Stubb toteaa tähän, ”täytyy muistaa, ettei Etyj ole sotilasliitto”. Ollaanko palaamassa aikoihin jolloin jokainen sana punnitaan kultavaa,alla
Ulkomininisteri Stubb on aikaisemmin pitänyt 8.8.2008 käänteentekevänä päivänä historiassa. Hän tahallaan tai tahottomasti unohtaa, että 7.8.2008 Georgia aloitti sodan Venäjää vastaan. Etyj-järjestö epäonnistui täydellisesti tiedottamisessa, kuten viimeaikainen brittitutkimus on osoittanut. Brittitarkkailija Ryan Grist toteaa, että ”Minulle oli aivan selvää, että (Georgian) hyökkäys oli täysin summittainen ja suhteeton verrattuna provokaatioon. Jos nyt provokaatiota oli lainkaan”. Ryan Gristin mielestä Etyj epäonnistui täysin tiedottamisessa.
Venäjä on merkittävällä tavalla nostamassa YK.n roolia keskiöön. Ulkoministeri Lavrov korostaa järjestelmää jossa euroatlantinen maailma yhteisten pelisääntöjen pohjalta ratkaisee pelisäännöt vuosiksi eteenpäin. Venäjä näkee Naton toimien olevan yksi syy miksi tarvitaan uutta sopimusta.
On tärkeää huomata, että ulkoministeri Stubb on samanaikaisesti Suomen ulkoministeri ja Etyj-järjestön puheenjohtaja. Onko Suomen ulkoministerillä mennyt roolit sekaisin? Näyttää siltä. Hän esiintyy ikään kuin Euroopan johtajan eikä huomaa oman maan erityisasemaa suhteessa Venäjään. Pitääkö Suomen olla päälle päsmärinä isoisten kiistoissa. Pienen Suomen ulkoministeri sinnikkäästi puolustaa Etyj-järjestön toimia vaikka uusin tutkimus vääjäämättömästi osoittaa, että Etyj-järjestö nukkui ruususen unta Etelä-Ossetiassa. Tarkkailijat kyllä tiesivät mitä alueella tapahtuu mutta korkealla diplomaattitasolla ei oltu ajan tasalla. Tälläisissä kiistoissa on vaara, että me joudumme isoisten jalkoihin.
Pääministeri Vanhanen tapaa Moskovassa Venäjän pääministeri Putinin.Ehkä viimeisen kerran,Purin valmistautuu uudelleen presidentiksi mikäli venäläislähteisiin on uskominen. Joulukuussa Helsingissä kokoustaa Etyj:n ulkoministeri. Pienessä ajassa tapahtuu paljon. Saa nähdä mitä tuleman pitää. Jokatapuksessa Suome rooli on lääkärin rooli eikä tuomarin rooli kuten presidentti Kekkonen aikoinaan viisaasti opetti.
tiistai 4. marraskuuta 2008
Ilmajoen kunnanvaltuuston kokous
Meillä oli erikoinen valtuuston kokous. Listalla oli kolme asiaa jotka erityisesti minua kiinnosti. JIK- liikelaitoskuntayhtymä on muotoutumassa. Listalla oli sen osalta tilaajalautakunnan johtosääntö. Keskustelin asiasta Esko Kalevi Juntusen kanssa Jalasjärvelle. Viikon vaihteen kuntien tuloskatselmus valkaisi ajatukseni, Jalasjärvi on ollut laihdutuskuurilla ja se näkyy tunnusluvuissa. Tapasin Metsä-Ketelän Osmon ja hän kertoi, että Juntunen on tehnyt sitä kaikessa hiljaisuudessa niin, ettei saneerauksia ole huomanneet enempää luottamusniehet kuin virkailijatkaan. No kyllä kunnanjohtaja Juntunen oli sisäistänyt JIK:n aika hyvin ja Jalasjärven tavoiteet siinä. Jalasjärvellä on tilaajalautakunta ja ns. Controller on Esko Kalevin näppien alla. Kontrolli on kunnossa sitävastoin Ilmajoki aprikoi mitä tehdä. Juntunen oli investointikiellon kannalla JIK:ssä., ei käy ILmajoella. Kunnanvaltuusto hyväksyi johtosäännön, tuskin tietäen mitä tapahtuu.
Toinen asia oli Ilmajoen kunnan kuntastrategian hyväksyminen. Hallitus esitti raportin mutta jätti kertomatta mitä sivistyslautakunta oli siihen esittänyt. Lautakunnan näkemys on, että Ilmajoella on 5-6 ala-astetta tulevaisuudessa. Tämä ei sopinut kunnanhallitukselle. MIlenkiintoista nähdä kuinka käy. Raportissa oli aika paljon ristiriitoja kun vertaa sitä mitä veroprosentin nostokäsittelyn yhteydessaä kuultiin.
Vertaansa vailla oli huuto kun veroprosentin noston yhteydessä esitin kriittisen näkemyksen kunnan talouden hoidosta ja asioiden valmistelusta. En kuullut yhtäkään asiallista kommenttia sitä vastoin nimeni mainittiin kakikymmentäseitsemän kertaa. Tämä vain osoitti, että asioista keskustelu on vaikeaa kun asiatiedot puuttuvat. Henkilöistä on helppo puhua varsinkin p..tä. Alla on käsitykseni miksi ILmajoen kunta on kohta konkurssitilassa..
Toinen asia oli Ilmajoen kunnan kuntastrategian hyväksyminen. Hallitus esitti raportin mutta jätti kertomatta mitä sivistyslautakunta oli siihen esittänyt. Lautakunnan näkemys on, että Ilmajoella on 5-6 ala-astetta tulevaisuudessa. Tämä ei sopinut kunnanhallitukselle. MIlenkiintoista nähdä kuinka käy. Raportissa oli aika paljon ristiriitoja kun vertaa sitä mitä veroprosentin nostokäsittelyn yhteydessaä kuultiin.
Vertaansa vailla oli huuto kun veroprosentin noston yhteydessä esitin kriittisen näkemyksen kunnan talouden hoidosta ja asioiden valmistelusta. En kuullut yhtäkään asiallista kommenttia sitä vastoin nimeni mainittiin kakikymmentäseitsemän kertaa. Tämä vain osoitti, että asioista keskustelu on vaikeaa kun asiatiedot puuttuvat. Henkilöistä on helppo puhua varsinkin p..tä. Alla on käsitykseni miksi ILmajoen kunta on kohta konkurssitilassa..
ILmajoen kunnan talous kuralla
Hevoskuuri vai kuntaliitos
Viikko ennen kunnallisvaaleja kunnanjohtaja ilmoitti julkisuuteen, että ei ole tarvetta nostaa veroprosenttia.
Kunnallisvaalien tulosten julkitulosta tasan vuorokausi, kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski esitti kunnanhallitukselle tuloveroprosentin nostamista 0,5 prosentilla, jonka vaikutus on n. 0,7 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä esitettiin hätäisesti tehdyt 0,7 miljoonan euron menoleikkaukset. Näiden toimenpiteiden seurauksena alijäämäksi muodostuisi vielä 1 miljoona euroa. Olisiko vaalin tulos toinen, jos asia olisi ollut äänestäjien tiedossa?
Kunnanvaltuuston kokouksessa viikko vaalien jälkeen, esitettiin tämä tuloveroprosentin nosto mutta edellä mainittu alijäämä onkin 1,5 miljoonaa euroa. Esittelyssä kerrottiin, että nyt on muutamassa päivässä huomattu päivittäin uusia menoja ja tulonsupistuksia, palkkaratkaisuista ja maailmantaloudesta johtuen. Valtuutetuille esiteltiin vuolaasti erilaisia sepitelmiä, kuinka paha maailma on kohdellut kuntaa nurjasti. Veroprosentin korotus tulisi olla 1,5 miljoonaa euroa eikä sittenkään investoida kuin velkarahalla. Seuraavan viisvuotiskauden investointiohjelma on 40 miljoonaa euroa, yli puolet pakkoinvestointeja (Koulukeskus, Terveyskeskus, Päiväkodit jne).
Kunnan taloudessa pääosan kuluista muodostaa palkat. Viimeisten vuosien ajan on toitotettu, työvoiman kasvavasta puutteesta Suomessa. Julkisen sektorin pitää supistaa, että työvoimaa riittää yksityiselle sektorille. Valtiovallan toimesta on meneillään tuottavuusohjelma, joka todellisuudessa on työvoiman vähentämistalkoot. Ilmajoen kunnassa on eletty onnellisten saarekkeessa, työvoimaa on lisätty periaatteella, olkoon vaikka koko maailmassa euro meillä on markka.
Luottamushenkilötkin ovat kiitettävästi työllistäneet itsensä. Maata on myyty ja taskut pullottaa rahaa. Mutta siinä sivussa unohtui missä tämä maailma menee ja keitä luottamushenkilö palvelee. Ilmajoelle tyhjenee sikaloita vauhdilla, lihasta ei saa rahaa. Turvenevalla satoi vettä koko kesä, tili jäi saamatta. Työn epävarmuus kasvaa. Luulisi kellojen soivan.
Helmikuussa 2005 vierailin Ilmajoen kunnanjohtajan huoneessa ja pyysin, että hän tekisi kunnan talouden saneerausohjelman, jolle annan kunnanvaltuustonpuheenjohtajana täyden tuen. Rakenneuudistukset pitää tehdä valtuustokauden alussa, totesin. Minulle vastattiin, ”väitän, että ilman sitä pärjätään”. Alkoi puheet, että kunnanjohtajaa kiusataan, hänelle pitää antaa työrauha.
Neljä vuotta on syytetty edellistä kunnanjohtajaa, hänen aikansa oli kuulemma pysähtyneisyyden aikaa, parjattiin. Vuolaasti on valtuustossa kerrottu rikostutkintapyynnöin ja erilaisten solvausten muodossa kuinka ei ole työrauhaa.
Mutta ihme ja kumma tältä pysähtyneisyyden ajalta on periytynyt tälle päivälle vanhoja ylijäämiä 11 miljoonaa euroa, se on ainut lohtu tämän päivän tilinpidossa. Niistä ajoista velka on kaksinkertaistunut. Tilastokeskuksen mukaan Ilmajoen kunta oli vuoden 2006 tilinpäätöksellä sijalla 39 ja vuoden 2007 tilinpäätöksellä 301. Kovin paljon pidemmälle ei päästä, muuten edessä on kuntaliitos, häntäpään kunnilla kun on taipumus liittyä.
Ilmajoen kunnalla on edessä hevoskuuri tai kuntaliitos. Kunta alkaa olla samassa tilassa kuin Ilmajoen Osuuskauppa vajaa kolmekymmentävuotta sitten. Olinhan siellä minäkin ja opin jotain historiasta. Osuuskaupan kävi lopulta hyvin, kuinka käy Ilmajoen kunnan.
Viikko ennen kunnallisvaaleja kunnanjohtaja ilmoitti julkisuuteen, että ei ole tarvetta nostaa veroprosenttia.
Kunnallisvaalien tulosten julkitulosta tasan vuorokausi, kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski esitti kunnanhallitukselle tuloveroprosentin nostamista 0,5 prosentilla, jonka vaikutus on n. 0,7 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä esitettiin hätäisesti tehdyt 0,7 miljoonan euron menoleikkaukset. Näiden toimenpiteiden seurauksena alijäämäksi muodostuisi vielä 1 miljoona euroa. Olisiko vaalin tulos toinen, jos asia olisi ollut äänestäjien tiedossa?
Kunnanvaltuuston kokouksessa viikko vaalien jälkeen, esitettiin tämä tuloveroprosentin nosto mutta edellä mainittu alijäämä onkin 1,5 miljoonaa euroa. Esittelyssä kerrottiin, että nyt on muutamassa päivässä huomattu päivittäin uusia menoja ja tulonsupistuksia, palkkaratkaisuista ja maailmantaloudesta johtuen. Valtuutetuille esiteltiin vuolaasti erilaisia sepitelmiä, kuinka paha maailma on kohdellut kuntaa nurjasti. Veroprosentin korotus tulisi olla 1,5 miljoonaa euroa eikä sittenkään investoida kuin velkarahalla. Seuraavan viisvuotiskauden investointiohjelma on 40 miljoonaa euroa, yli puolet pakkoinvestointeja (Koulukeskus, Terveyskeskus, Päiväkodit jne).
Kunnan taloudessa pääosan kuluista muodostaa palkat. Viimeisten vuosien ajan on toitotettu, työvoiman kasvavasta puutteesta Suomessa. Julkisen sektorin pitää supistaa, että työvoimaa riittää yksityiselle sektorille. Valtiovallan toimesta on meneillään tuottavuusohjelma, joka todellisuudessa on työvoiman vähentämistalkoot. Ilmajoen kunnassa on eletty onnellisten saarekkeessa, työvoimaa on lisätty periaatteella, olkoon vaikka koko maailmassa euro meillä on markka.
Luottamushenkilötkin ovat kiitettävästi työllistäneet itsensä. Maata on myyty ja taskut pullottaa rahaa. Mutta siinä sivussa unohtui missä tämä maailma menee ja keitä luottamushenkilö palvelee. Ilmajoelle tyhjenee sikaloita vauhdilla, lihasta ei saa rahaa. Turvenevalla satoi vettä koko kesä, tili jäi saamatta. Työn epävarmuus kasvaa. Luulisi kellojen soivan.
Helmikuussa 2005 vierailin Ilmajoen kunnanjohtajan huoneessa ja pyysin, että hän tekisi kunnan talouden saneerausohjelman, jolle annan kunnanvaltuustonpuheenjohtajana täyden tuen. Rakenneuudistukset pitää tehdä valtuustokauden alussa, totesin. Minulle vastattiin, ”väitän, että ilman sitä pärjätään”. Alkoi puheet, että kunnanjohtajaa kiusataan, hänelle pitää antaa työrauha.
Neljä vuotta on syytetty edellistä kunnanjohtajaa, hänen aikansa oli kuulemma pysähtyneisyyden aikaa, parjattiin. Vuolaasti on valtuustossa kerrottu rikostutkintapyynnöin ja erilaisten solvausten muodossa kuinka ei ole työrauhaa.
Mutta ihme ja kumma tältä pysähtyneisyyden ajalta on periytynyt tälle päivälle vanhoja ylijäämiä 11 miljoonaa euroa, se on ainut lohtu tämän päivän tilinpidossa. Niistä ajoista velka on kaksinkertaistunut. Tilastokeskuksen mukaan Ilmajoen kunta oli vuoden 2006 tilinpäätöksellä sijalla 39 ja vuoden 2007 tilinpäätöksellä 301. Kovin paljon pidemmälle ei päästä, muuten edessä on kuntaliitos, häntäpään kunnilla kun on taipumus liittyä.
Ilmajoen kunnalla on edessä hevoskuuri tai kuntaliitos. Kunta alkaa olla samassa tilassa kuin Ilmajoen Osuuskauppa vajaa kolmekymmentävuotta sitten. Olinhan siellä minäkin ja opin jotain historiasta. Osuuskaupan kävi lopulta hyvin, kuinka käy Ilmajoen kunnan.
maanantai 27. lokakuuta 2008
Kiitos äänestäjilleni
Minua tuki näissä vaaleissa 95 äänestäjää ja sitten se muu laaja porukka joka ei voinut äänestää mutta piti tärkeänä mukanaoloani päätöksenteossa. Olen kiitollinen tuesta, läpimeno ei ollut mikään läpihuutojuttu. Yritin käydä niin siistin vaalikampanjan kuin mahdollista ja siinä mielestäni onnistuin.Tulen tekemään parhaani.
Kiitos Teille kaikille minua tukeneet ihmiset.
Tämä blogi on ollut hyvä väylä purkaa tuntoja, tosin Riikka-Maria on joutunut tätä joskus aina, silloin tällöin siistimään, kiitos. Tulen jatkamaan tätä kunhan tässä vähän vedän henkeä.
Kiitos Teille kaikille minua tukeneet ihmiset.
Tämä blogi on ollut hyvä väylä purkaa tuntoja, tosin Riikka-Maria on joutunut tätä joskus aina, silloin tällöin siistimään, kiitos. Tulen jatkamaan tätä kunhan tässä vähän vedän henkeä.
sunnuntai 26. lokakuuta 2008
Vaalipäivä valkeni sateisena
Yöllä siirrettiin kelloja. Aamulla hirvimetsälle. Koskenkorvan porukalla oli lupa aamulla yhteen sonniin ja vasikkaan. Vettä tuli yöllisen myrskyn jälkeen. Siirryimme Antin kanssa Unisilmän partiokämpälle evästen syöntiin, tosin omat makkarat jäi kotiin mutta eväät on yhteisiä. Partikämppä on maillani ja sain aikanaan siihen käyttöoikeuden, harvoin siellä tulee käytyä mutta joskus aina käyn suorittamassa tupa- ja siisteystarkastuksen. Partiolaiset ovat hienoa porukkaa, nytkin oli ollut vartio, jolla oli brittejä vieraana. Varmasti eksoottinen kokemus heille.
Lahden-Honkimäen metsäautotie on nyt tosi hyvässä kunnossa, edellisen kerran se korjattiin -70 luvulla, se jäi silloin vähän puolitiehen. Nyt se on kunnossa.
Keräsin hyvän satsin kanttarellejä tutusta paikasta. Paistoin ne kun tulin kotiin. Hirvet karttoivat minua ja ei minullakaan ollut mitään hinkua kaatamaan. Mukava harrastus mutta kun alkuinnostsu on mennyt niin työski se käy kuten aina.
Vaalipäivä on sateinen. Ilma varmaan jonkin verran verottaa, toivotaan nyt kuitenkin, että se nousisi riittävän korkealle. Kansanvallan näkökulmasta tilanne on huono jos äänestysinto laskee lähelle puolta. Ilmajoella äänestettiin ennakkoon huonommin kuin 2004 samoin Laihialla. Yhteisenä piirteenä molemmissa on tietty eripuraisuus josta pitäisi päästä. vasta silloin asiat on kunnossa kun päästään asiakysymyksiin. Liian helposti tulee tämä väärin sammuttamisen metaliteetti esiin. Tulipalo on sammutettu mutta väärin ja väärät miehet.
Hoidin muutaman kuljetuksen äänestypaikalle.
Lahden-Honkimäen metsäautotie on nyt tosi hyvässä kunnossa, edellisen kerran se korjattiin -70 luvulla, se jäi silloin vähän puolitiehen. Nyt se on kunnossa.
Keräsin hyvän satsin kanttarellejä tutusta paikasta. Paistoin ne kun tulin kotiin. Hirvet karttoivat minua ja ei minullakaan ollut mitään hinkua kaatamaan. Mukava harrastus mutta kun alkuinnostsu on mennyt niin työski se käy kuten aina.
Vaalipäivä on sateinen. Ilma varmaan jonkin verran verottaa, toivotaan nyt kuitenkin, että se nousisi riittävän korkealle. Kansanvallan näkökulmasta tilanne on huono jos äänestysinto laskee lähelle puolta. Ilmajoella äänestettiin ennakkoon huonommin kuin 2004 samoin Laihialla. Yhteisenä piirteenä molemmissa on tietty eripuraisuus josta pitäisi päästä. vasta silloin asiat on kunnossa kun päästään asiakysymyksiin. Liian helposti tulee tämä väärin sammuttamisen metaliteetti esiin. Tulipalo on sammutettu mutta väärin ja väärät miehet.
Hoidin muutaman kuljetuksen äänestypaikalle.
lauantai 25. lokakuuta 2008
Markkinatunnelmissa vaaleihin
Lauantai oli vaalinaluspäivä, markkinatunnelmissa elettiin. Sirkusta se oli, ei siinä enää "sieluja" ostettu mutta omille hauska yhteinen tapaaminen. Persut menetti sillä mekkaloinnilla muutamia ääniä. Osuuskaupan eteen oli pakkautunut kaikki neljä puoluetta esittelemään itseään ja asiaansa. Kokoomus ja persut oli vallannu jo aamusta parhaat paikat. Autojakin oli vähän parkkeerattu kuin tilaa ei olisi enää. Me demareitten kanssa siinä vähän etsiskeltiin paikkaa mutta lopulta meille tuli aurinkoisin ja lämpimin paikka.
Soppatykki tuli näyttävästi paikalle ja hernerokka tarjoilu alkoi välittömästi. Niinhän siinä kävi, että me ruokittiin kaikki puolueet ja äänestäjät, jo äänestäneet ja pyhänä äänestävät. 100 litraa keittoa ei ollut kuin nähdä, mutta kyllä areena oli myös meidän. Tuli oikein sellainen taloon meininki mieleen, kaikki ruokitaan.
Ritva oli keittänyt sopan, josta ei lihaa puuttunut - ei turhaa kehuttu. Oli se näky, kun Järviharju ja Väli-Torala tuli syömähän kun keriälääspoijat. Ensin ne haukkuu oikein megafoonin kans meidät, sitte ruoka kelepas. Flataasia miehiä, pohojalaanen mies söis tuos tilas, vaikka hiiriä ennekuin menöö toisten pöytähän. Väli-Torala kertas, että" YIT on saanut vippaskonstiilla Etapin biokaasulaitosurakan". Oikein sanoi kaksi kertaa. Mitähän kansainvälisen pörssiyhtiön miehet tuumaa? Näissä vaaleissa totuutta on käytetty säästeliäästi niin politiikot kuin virkamiehetkin.
Meidän porukka ei provosoitunut. Siinä tarjoilun lomassa porukka jututti ihmisiä ja se on parasta vaalityötä. Demareitten vaalityö oli vähän hampaatonta. Vasemmisto ei ole nyt muotia, mutta nämä tuulet voi äkkiäkin kääntyä. Seppo Kääriäisen sanontaa lainaten: "Ei kannata iloita jos naapurin sauna palaa, se voi palaa meillä huomenna".
Ei siitä huumoriakaan puuttunut. Tuuli tempaisi kokoomuksen teltalta käsipaperit pitkin pihaa. Samassa eräs isäntämies tuli paikalle ja otti yhden käsipyyhkeen, katsoi sitä ja totesi, tälläästähän se kokoomuksen touhu on, ei mitään asiaa, pelekkä paperi vain. No, joillekin on annettu se armoitettu tilannetaju.
Tuomilehdon Jaska tuli keitolle, suoraan Amerikasta. Professori on nykyisin luomassa Saudeissa kansallista diabetesohjelmaa. Siellä on myöskin hyvinvoinnin seurauksena ilmennyt vakava kansansairaus, josta meillä on kokemusta, sokeritautia. Jaskahan sai viime vuonna merkittävän tunnustuksen työstään, jossa todettiin, että hän on kansainvälisesti siteeratuin suomalaistutkija maailmalla. Meitä ilimajokisia on joka lähtöhön, hienoa. Puupinolle kuulemma, klapit pitää saada suojahan.
Kokoomuksen nuorisosiipi tuli kysymään mielipidettä kuinka vaaleissa käy. Totesin, että asemat pidetään meillä mutta kokoomus saattaa saada paikan demareilta. Ei suuria heittoja. Yritin olla kannustava.
torstai 23. lokakuuta 2008
Viina on viisasten juoma
Ilmajoki-Lehden palstoilla Matti OK Talvitie on kysellyt useamman kerran, miksi valtuustoseminaarissa Alajoella juopoteltiin. Näistä asioista on tullut Matille pakkomielle. Siellä seminaarissa kesällä 2007 käsiteltiin Jurva- asiaa. Kukaan ei ollut asiasta innostunut.
Juotiinko siellä viinaa ja kuinka paljon. Minusta asiaan vastasi asiallisesti ja hienotunteisesti Juha Röyskö, paikan isäntä. Tiedän, että hänellä olisi ollut enemmänkin sanottavaa mutta mies oli hienotunteinen.
Kuka siellä juopotteli? Ennenkuin tähän kysymykseen otetaan enempää kantaa, meidän pitää yhteisesti hyväksyä käsitesisältö, mitä on juopottelu?
Yksi pullo saunaolutta ei ole juopottelua. Juopottelua ei ole, jos juo lasillisen viiniä ruuan kanssa tai ottaa yhden konjakin kahvin kera. Mielestäni juopottelua on kun on ottanut puoli pulloa Kossua ennen kokousta ja juo saunaolutta kolme pullollista ja ruuan kanssa pari olutta ja kahvin kera kolme konjakkia. Siinä välissä voi vielä käydä ottamassa muutaman paukun, kyllä laulattaa - toistakymmentä paukkua.
Kuka juopotteli Alajoki-Seminaarissa? Itse olin paikalla omalla autolla. Minun mielestäni siellä ei juopotellut kuin yksi ihminen, sen on muutkin läsnäolijatovat todenneet. Perusuomalaiset ovat tehneet tästä asiasta vaaliteeman. Matti OK Talvitie on tuonut julkisuuteen kuinka paljon viinaa on ostettu. Viinaa ei todellakaan juotu paljon. Mutta eri kysymys on, minne ne viinat hävisivät tilaisuuden jälkeen, ellei niitä tuotu kunnan viinakaappiin. Sitä olisi kannattanut kysyä.
Perussuomalaisten kannattaisi pitää nyt ryhmäkokous (Talvitie, Järviharju ja Väli-Torala) ja käydä omassa ryhmässä läpi tämä kysymys.
Miksi tämän kirjoitan. Koska minua ärsyttää suunnattomasti se, ettei oteta mitään vastuuta omista tekemisistä ja yritetään epämäärisin vihjailuin syyllistää muut. Alajoki-seminaarissa ei juopotellut kukaan demari, ei kokoomuslainen eikä kukaan kepulainenkaan puhumattakaan kristillisistä, eikä kukaan viranhaltija. Jos siellä ei juopotellut kukaan, niin silloin olen väärässä, mutta miksi sitten nämä kyselyt Matti OK Talvitie?
keskiviikko 22. lokakuuta 2008
Tiestöllä on suuri aluepoliittinen merkitys
Kuvassa Esso-Nikkolatien perusparannustyömaa Nikkolan sillan suusta. Kauan kaivattu ja odotettu korjaus parantaa liikennöintiä paikallisesti ja läpiajoliikennettä Alajoelle ja Seinäjoen suuntaan.
Kirjoittelin jutun torstain Ilmajoki-lehteen
Ilmajoen paikallisteiden puolesta. Ihmettelen sitä välinpitämättömyyttä, millä näihin asioihin on suhtauduttu. Tein loppukesällä aloitteen kunnanvaltuustossa asiasta. Sitä ei ole ehditty käsitellä, mutta kylläkin kaiken maailman rikosilmoitukset tuli pikavauhdilla kunnanvaltuustoon.
Ajatukseni on, että nyt akuuttina asiana esillä oleva tuhkaliiketoiminta alueellamme olisi yksi keino edetä näissä asioissa. Esitin, että kunta menisi mukaan projektiin, mutta mitään ei tapahdu. Tuhkan käyttö tulee olemaan jatkossa merkittävä rakennusteollisuuden ja tienpidon materiaali.
Meillä Ilmajoella on vielä muutamia paikallisteitä, joiden parantaminen olisi elintärkeää alueen asukkaille ja elinkeinoille. Hannukselantie on luvattoman heikossa kunnossa. Tie kaipaisi pikaisen suunnitelman, on ilmeistä, että sen perusparannus ei olekaan niin kallis kuin annetaan ymmärtää kunhan vain saadaan selvitys. Tielle ei ole olemassa mitään kunnossapitokarttaa, vaan sitä on paikattu aina sen mukaan kun tarvetta on ollut.
Varvenkylän tie, Ristimäentie ja Liinaniemi-Akkala tiet ovat kunnossapidon tarpeessa. Nämä kaikki voidaan peruskorjata, jos vain ollaan aktiivisia. Tässä tarvitaan yhteistoimintaa kyläläisten ja kunnan kesken, jolloin voidaan osoittaa valtiolle, että tahtoa ja tarvetta on. Tästä oli aikanaan hyvänä esimerkkinä Kiikerinkyläntie, siinä Iso-Tuiskun Raili teki valtavan työn ja kunta tuli mukaan, onnistuimme vakuuttamaan muutkin osapuolet.
Ihmettelin aikoinaan, miten Lapua sai aina vietyä tiehankkeita eteenpäin. Kantatie 67 ylitetaan Lapualla useammasta kohdasta, me emme saaneet Siltalan eritasoristeystä. Missä oli vika. Minulle tämä valkeni vuosien varrella. Meillä ei ollut omaa kansanedustajaa, mutta Lapualla oli ollut vuosikymmenet. Omalla edustajalla on paikallisesti suuri vaikutus.
Ilmajoella on nyt oma kansanedustaja ja se näkyy. Esso-Nikkolatie tuli vauhdilla, sitä ei voitu estää paikallisestikaan millään. Seuraavaksi tuli Nopankylään metsätierahoilla Rehukyläntielle ja Pitkämäentielle rahaa. Valitettavasti näitä hankkeita on jouduttu viemään sammutetuin lyhdyin, ei ole ollut varmutta, että kaikki tästä pitävät, Esso-Nikkolatien torppausmentaliteetti on hyvässä muistissa. Ilmajoella pitää ryhdistäytyä. Oli edustaja mistä puolueesta tahansa niin, hänen kauttaan asioita on helpppo hoitaa. Niin eduskunnassa kuin kunnanvaltuustossakin edustajat ovat kansalaisia varten, heiltä odotetaan tekoja.
Uskon, että nämä kunnallisvaalit puhdistavat ilmaa ja päästään tositoimiin ajamaan yhteisiä asioita. Ilmajoella on kaikki menestymisen edellytykset, mutta se tapahtuu yhteistoiminnassa ihmisten ja eri ryhmien kesken.
Kirjoittelin jutun torstain Ilmajoki-lehteen
Ilmajoen paikallisteiden puolesta. Ihmettelen sitä välinpitämättömyyttä, millä näihin asioihin on suhtauduttu. Tein loppukesällä aloitteen kunnanvaltuustossa asiasta. Sitä ei ole ehditty käsitellä, mutta kylläkin kaiken maailman rikosilmoitukset tuli pikavauhdilla kunnanvaltuustoon.Ajatukseni on, että nyt akuuttina asiana esillä oleva tuhkaliiketoiminta alueellamme olisi yksi keino edetä näissä asioissa. Esitin, että kunta menisi mukaan projektiin, mutta mitään ei tapahdu. Tuhkan käyttö tulee olemaan jatkossa merkittävä rakennusteollisuuden ja tienpidon materiaali.
Meillä Ilmajoella on vielä muutamia paikallisteitä, joiden parantaminen olisi elintärkeää alueen asukkaille ja elinkeinoille. Hannukselantie on luvattoman heikossa kunnossa. Tie kaipaisi pikaisen suunnitelman, on ilmeistä, että sen perusparannus ei olekaan niin kallis kuin annetaan ymmärtää kunhan vain saadaan selvitys. Tielle ei ole olemassa mitään kunnossapitokarttaa, vaan sitä on paikattu aina sen mukaan kun tarvetta on ollut.
Varvenkylän tie, Ristimäentie ja Liinaniemi-Akkala tiet ovat kunnossapidon tarpeessa. Nämä kaikki voidaan peruskorjata, jos vain ollaan aktiivisia. Tässä tarvitaan yhteistoimintaa kyläläisten ja kunnan kesken, jolloin voidaan osoittaa valtiolle, että tahtoa ja tarvetta on. Tästä oli aikanaan hyvänä esimerkkinä Kiikerinkyläntie, siinä Iso-Tuiskun Raili teki valtavan työn ja kunta tuli mukaan, onnistuimme vakuuttamaan muutkin osapuolet.
Ihmettelin aikoinaan, miten Lapua sai aina vietyä tiehankkeita eteenpäin. Kantatie 67 ylitetaan Lapualla useammasta kohdasta, me emme saaneet Siltalan eritasoristeystä. Missä oli vika. Minulle tämä valkeni vuosien varrella. Meillä ei ollut omaa kansanedustajaa, mutta Lapualla oli ollut vuosikymmenet. Omalla edustajalla on paikallisesti suuri vaikutus.
Ilmajoella on nyt oma kansanedustaja ja se näkyy. Esso-Nikkolatie tuli vauhdilla, sitä ei voitu estää paikallisestikaan millään. Seuraavaksi tuli Nopankylään metsätierahoilla Rehukyläntielle ja Pitkämäentielle rahaa. Valitettavasti näitä hankkeita on jouduttu viemään sammutetuin lyhdyin, ei ole ollut varmutta, että kaikki tästä pitävät, Esso-Nikkolatien torppausmentaliteetti on hyvässä muistissa. Ilmajoella pitää ryhdistäytyä. Oli edustaja mistä puolueesta tahansa niin, hänen kauttaan asioita on helpppo hoitaa. Niin eduskunnassa kuin kunnanvaltuustossakin edustajat ovat kansalaisia varten, heiltä odotetaan tekoja.
Uskon, että nämä kunnallisvaalit puhdistavat ilmaa ja päästään tositoimiin ajamaan yhteisiä asioita. Ilmajoella on kaikki menestymisen edellytykset, mutta se tapahtuu yhteistoiminnassa ihmisten ja eri ryhmien kesken.
tiistai 21. lokakuuta 2008
Markkinatalous tiensä päässä?
Lueskelin juuri ilmestynyttä Kanava-lehteä. Siitä saa aika hyvän ajankuvan missä maailma menee. Olen yllättynyt positiivisesti Raimo Ilaskivestä, tästä piinkovasta oikeistolaisesta pankki- ja pörssimiehestä. Hän on useammassa Kanavan jutussa asettanut nykyisen markkinatalouden menon kyseenalaiseksi. Uusimmassa jutussaan hän kysyy: "Onko markkinatalaous tiensä päässä?"
Ilaskivi kysyy mielenkiintoisella tavalla, mitä se tälläinen markkinatalous on, jossa onnistumisen hedelmät korjataan osakkeenomistajien ja yritysjohdon taskuun, mutta hädän tullen veronmaksaja pannaan avoimen loppulaskun maksumieheksi. Ilaskiven mukaan tarvitaan säätelyä. Yhdysvalloissa pankit sosialisoitiin.
Ilaskivi toteaa, että Optiotuotot silmissään kiiluva ahne pankin- tai yritysjohtaja on kaikkialla maailmassa hyvä palvelija, mutta huonoa huonompi isäntä. Tuli mieleen, miten maakunnan paras pankki, Ilmajoen Säästöpankki aikanaan tuhottiin.
Minulle on hiipinyt mieleen eräs asia. Meillä kunnassa on ollut kova vimma myydä omaisuutta pois Se on poltellut käsissä. Jussin Kestikartano myytiin pilkkahintaan, ettei tarvinnut miettiä, mitä sille pitäisi tehdä. Miettiminen on kovaa työtä. Siihen kuulemma piti tulla vanhusten palvelutalo, yksityinen. Ei tapahdu mitään. Herrala-Keskus ja Kalajaisjärven leirikeskus olivat myös tapeetilla, mutta eivät uskaltaneet - ainakaan vielä. Markkinataloudessa on helppo hävittää, mutta kova työ koota. Kuntakin pelaa markkinoilla. Mikäli ajetaan kunnan etua, ei kaikille voi olla mieliksi.
Arvostan Raimo Ilaskiveä. Ajattelevana ihmisenä hän uskaltaa tuoda reippaasti esille vapaan markkinatalouden epäkohtia. Ei kansa ymmärrä esimerkiksi Fortumin Liliuksen valtavia optioita, mitähän niistä tuumaa Fortumin hallintoneuvoston jäsen Juha Mieto.
Ilaskivi kysyy mielenkiintoisella tavalla, mitä se tälläinen markkinatalous on, jossa onnistumisen hedelmät korjataan osakkeenomistajien ja yritysjohdon taskuun, mutta hädän tullen veronmaksaja pannaan avoimen loppulaskun maksumieheksi. Ilaskiven mukaan tarvitaan säätelyä. Yhdysvalloissa pankit sosialisoitiin.
Ilaskivi toteaa, että Optiotuotot silmissään kiiluva ahne pankin- tai yritysjohtaja on kaikkialla maailmassa hyvä palvelija, mutta huonoa huonompi isäntä. Tuli mieleen, miten maakunnan paras pankki, Ilmajoen Säästöpankki aikanaan tuhottiin.
Minulle on hiipinyt mieleen eräs asia. Meillä kunnassa on ollut kova vimma myydä omaisuutta pois Se on poltellut käsissä. Jussin Kestikartano myytiin pilkkahintaan, ettei tarvinnut miettiä, mitä sille pitäisi tehdä. Miettiminen on kovaa työtä. Siihen kuulemma piti tulla vanhusten palvelutalo, yksityinen. Ei tapahdu mitään. Herrala-Keskus ja Kalajaisjärven leirikeskus olivat myös tapeetilla, mutta eivät uskaltaneet - ainakaan vielä. Markkinataloudessa on helppo hävittää, mutta kova työ koota. Kuntakin pelaa markkinoilla. Mikäli ajetaan kunnan etua, ei kaikille voi olla mieliksi.
Arvostan Raimo Ilaskiveä. Ajattelevana ihmisenä hän uskaltaa tuoda reippaasti esille vapaan markkinatalouden epäkohtia. Ei kansa ymmärrä esimerkiksi Fortumin Liliuksen valtavia optioita, mitähän niistä tuumaa Fortumin hallintoneuvoston jäsen Juha Mieto.
maanantai 20. lokakuuta 2008
Ilmajoki-Lehti, paljon vartijana
Ei ole helppoa lehdelläkään. Lueskelin päivän lehteä, vielä viimeiset kirjoitukset ja sitten hiljenee. Selvästi on havaittavissa siistiytymistä. Tuuli on kääntynyt, lehden sivuilla viime viikko oli pohjanoteeraus. Tuli siitä palautettakin, ihmiset ovat heränneet, vaalit ei meekkää niinkuin poijaat suunitteli.
Mielestäni Ilmajoki-Lehti hukkasi vaalien alla tuhannen taalan paikan. Sen olisi pitänyt nostaa rohkeasti esille asiakysymyksiä, nyt asiat henkilöidään. Miten ja missä Ilmajoen vanhukset ja sairaat hoidetaan. Kuinka suhtaudumme Ilmajoen Musiikkijuhliin (jonka talous on kuralla) ja yleensä kulttuuriin. Miten Ilmajoen kouluoloja kehitetään, ei vain peruskoulua vaan toista astetta ja korkeakoulua. Kouluilla on Ilmajoelle todella suuri merkitys, niitä pidetään liiaksi itsestään selvyyksinä. Pitääkö Ilmajoelle rakentaa teollisuuhalleja vai jatketaanko tätä linjaa, minkä kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski valitsi, kunta ei rakenna teollisuushalleja, vaan teollisuus itse. Meiltä on paennut teollisuutta Seinäjoelle. MIten hoidamme tiestön? Ilmajoki-lehden päätoimittaja on ollut vallan sylikoira, kun sen pitäisi olla vahtikoira. Toivon lehdelle uutta raikasta sukupolvenvaihdosta päätoimittajaksi, kun sen aika koittaa.
Hahtolan Aulis sai maistaa Järviharjun ruoskaa, miltä tuntuu kun IK-lehdykäinen ei ollutkaan jostain syystä tullut aikanaan - rikostutkinta. Onkohan Järviharjulla kotona sama peli, jos emäntä jostain syystä erehtyy tai unohtaa niin rikostutkinta. "On tämä meno niin sailasta, niin sailasta" sanoisi Tienvieren Jussi. Joskus tuntuu, että itsekritiikki lehdessäkin olisi paikallaan. Alahärmästä tehtiin aikoinaan tv-vitsailu isä aurinkoisesta, esikuvana oli Yliviitalan Olli, jo edesmennyt kunnallispolitiikko: "Meiltä elokuva pitääs teherä, täälon aineksia".
Matti OK on vaiennut?
En tiedä, mikä Talvitien Matti OK:hon on menny, ei kuulu mitään, asiat on vissiin hyvin. Matti on joskus tosi hauska ja osaa ittelleenkin nauraa, pilkahtaa joskus sitä vanhaa Ilomäen sivistystä, mutta liika harvoin. Valtuustosta puuttuu entisajan ilopillerit, Peltokokesn Hannu ja Saarelan Ahti. Matti on kattelu sitä kunnan viinakaappia, mutta ei ne puhu kukaan mitään. Juovat Matilta vissihin salaa. Rinta-Röyskön Júha kirjoitteli seminaarijuopottelusta Jussin saunoilla. Hyvä, että joku uskaltaa. Tämä tutkimus on helppo juttu Matti OK:lle, omaan porukkaan jäljet johtaa. PS:n ääniharava voisi avittaa.
Alkoholismi on sairaus, jota pitää yrittää parantaa, mutta keinot on vähissä. Ministeri Risikkokin esitti pontevasti viinaveron korotusta, mutta kokoomuksen panimoteollisuussiipi jyräsi. Veroa pitäis nostaa tuntuvasti Paula Risikon ajatus on kannatettava.
Vainio-Hynnilän Timo oli asettunut koulu ja opetustoimen porttivahdiksi. Siinäpä kysymys. Jokainen tietää, että yksityisopetus olisi parasta, kaikille oma opettaja, mutta kun se ei tahdo lyödä leiville ja pitääs vähän sosiaalistuakki. Jotkut ihmiset ovat kysyneet lehden palstoilla onko oikein, että yhdessä luokassa on enemmän oppilaita kuin yhdessä koulussa yhteensä. Se ei ole oikein, kun luokkakoko lähentelee 30 oppilasta. Opettajalla on hikinen urakka. Olisi hyvä, jos oppilaiden vanhemmat paremmin ottaisivat kiinni asioista, mutta siellä kotona sitä oliskin töitä. Muistan, kun Koskimäen VivAnn jo ajat sitten sanoi, että "Me näemme jo päiväkodissa, kuka tarvitsisi erityisohjausta ,mutta kun ei ole resursseja". Kasvatukseen pitäisi olla varoja, edestä se löytyy. Kovin leviällä pensselillä Timo veteli, vähempiki olis piisannu.
Olen edelleekin sitä mieltä, että peruskoulu-uudistus oli vuosisadan uudistus (Johannes Virolainen ja RH Oittinen - uudistuksen isät) Se loi perustan suomalaiselle menestykselle (Nokia-ilmiöt ja muut). Meidän vain pitää huolehtia, että peruskoululla on riittävät resurssit. Kasvatuksen pitäisi kyetä nostamaan ihmisestä esiin ne puolet, joissa kukin on hyvä ja jättää vähemmälle ne puolet, joissa ei ole niin hyvä. Ei ylipainoinen poika onnistu rekillä tekemään lapajättiläistä. Sekin on nähty, kun opettaja on siihen pakottanut ja sitten nauranut epäonnistumiselle.
Ajat ovat muuttuneet siitä, kun Timo V-H oli Koskenkorvan koululla opettajana. Meno oli leppoisaa. Me vanhemmat keräsimme käpyjä ja rahaa, retkiä tehtiin ja mukavaa oli. Siitä on aikaa, sillä ne poijat ja flikat ovat jo vahvasti työelämässä. Eikö vaan ole Timo ihmeellistä, ei ne ennusteet menneet aivan nappiín, kuka missäkin pärjää. Oppiminen on ihmeellinen prosessi.
Lasse Lasse liten
Hietikon Lasselle löytyi sitten viimein mukava asunto ja rahoituskin tuli kuntoon. Nyt Lassella on murheita, pihasauna ja autokatos on liian lähellä rajaa. Ilmajoki-lehti ei hyväksy. Aurinkokukka pellon myynti ei onnistunut kunnalle ylihintaan ja sehän tässä ahdistaa. Matkahuolto meni sinne, mihin se kuuluukin. On se ihme, kuinka se ei ole aikaisemmin ahdistanut. Pitää järjestää Lasselle kökkä ja siirretään mökit. Kunta on sellainen lypsylehmä monelle, sitä ei vain aina huomata.
Ny tämä poika lähtee Seinäjoelle viemään äiteen verotukseen vähän lisätietoja. Äitee on tyytyväinen siellä Niittykodissa, hoito on hyvää ja kaverit mukavia. Tulis vain pian ne tanssit taas. niin pääsisin minäkin hyppelemähän.
Mielestäni Ilmajoki-Lehti hukkasi vaalien alla tuhannen taalan paikan. Sen olisi pitänyt nostaa rohkeasti esille asiakysymyksiä, nyt asiat henkilöidään. Miten ja missä Ilmajoen vanhukset ja sairaat hoidetaan. Kuinka suhtaudumme Ilmajoen Musiikkijuhliin (jonka talous on kuralla) ja yleensä kulttuuriin. Miten Ilmajoen kouluoloja kehitetään, ei vain peruskoulua vaan toista astetta ja korkeakoulua. Kouluilla on Ilmajoelle todella suuri merkitys, niitä pidetään liiaksi itsestään selvyyksinä. Pitääkö Ilmajoelle rakentaa teollisuuhalleja vai jatketaanko tätä linjaa, minkä kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski valitsi, kunta ei rakenna teollisuushalleja, vaan teollisuus itse. Meiltä on paennut teollisuutta Seinäjoelle. MIten hoidamme tiestön? Ilmajoki-lehden päätoimittaja on ollut vallan sylikoira, kun sen pitäisi olla vahtikoira. Toivon lehdelle uutta raikasta sukupolvenvaihdosta päätoimittajaksi, kun sen aika koittaa.
Hahtolan Aulis sai maistaa Järviharjun ruoskaa, miltä tuntuu kun IK-lehdykäinen ei ollutkaan jostain syystä tullut aikanaan - rikostutkinta. Onkohan Järviharjulla kotona sama peli, jos emäntä jostain syystä erehtyy tai unohtaa niin rikostutkinta. "On tämä meno niin sailasta, niin sailasta" sanoisi Tienvieren Jussi. Joskus tuntuu, että itsekritiikki lehdessäkin olisi paikallaan. Alahärmästä tehtiin aikoinaan tv-vitsailu isä aurinkoisesta, esikuvana oli Yliviitalan Olli, jo edesmennyt kunnallispolitiikko: "Meiltä elokuva pitääs teherä, täälon aineksia".
Matti OK on vaiennut?
En tiedä, mikä Talvitien Matti OK:hon on menny, ei kuulu mitään, asiat on vissiin hyvin. Matti on joskus tosi hauska ja osaa ittelleenkin nauraa, pilkahtaa joskus sitä vanhaa Ilomäen sivistystä, mutta liika harvoin. Valtuustosta puuttuu entisajan ilopillerit, Peltokokesn Hannu ja Saarelan Ahti. Matti on kattelu sitä kunnan viinakaappia, mutta ei ne puhu kukaan mitään. Juovat Matilta vissihin salaa. Rinta-Röyskön Júha kirjoitteli seminaarijuopottelusta Jussin saunoilla. Hyvä, että joku uskaltaa. Tämä tutkimus on helppo juttu Matti OK:lle, omaan porukkaan jäljet johtaa. PS:n ääniharava voisi avittaa.
Alkoholismi on sairaus, jota pitää yrittää parantaa, mutta keinot on vähissä. Ministeri Risikkokin esitti pontevasti viinaveron korotusta, mutta kokoomuksen panimoteollisuussiipi jyräsi. Veroa pitäis nostaa tuntuvasti Paula Risikon ajatus on kannatettava.
Vainio-Hynnilän Timo oli asettunut koulu ja opetustoimen porttivahdiksi. Siinäpä kysymys. Jokainen tietää, että yksityisopetus olisi parasta, kaikille oma opettaja, mutta kun se ei tahdo lyödä leiville ja pitääs vähän sosiaalistuakki. Jotkut ihmiset ovat kysyneet lehden palstoilla onko oikein, että yhdessä luokassa on enemmän oppilaita kuin yhdessä koulussa yhteensä. Se ei ole oikein, kun luokkakoko lähentelee 30 oppilasta. Opettajalla on hikinen urakka. Olisi hyvä, jos oppilaiden vanhemmat paremmin ottaisivat kiinni asioista, mutta siellä kotona sitä oliskin töitä. Muistan, kun Koskimäen VivAnn jo ajat sitten sanoi, että "Me näemme jo päiväkodissa, kuka tarvitsisi erityisohjausta ,mutta kun ei ole resursseja". Kasvatukseen pitäisi olla varoja, edestä se löytyy. Kovin leviällä pensselillä Timo veteli, vähempiki olis piisannu.
Olen edelleekin sitä mieltä, että peruskoulu-uudistus oli vuosisadan uudistus (Johannes Virolainen ja RH Oittinen - uudistuksen isät) Se loi perustan suomalaiselle menestykselle (Nokia-ilmiöt ja muut). Meidän vain pitää huolehtia, että peruskoululla on riittävät resurssit. Kasvatuksen pitäisi kyetä nostamaan ihmisestä esiin ne puolet, joissa kukin on hyvä ja jättää vähemmälle ne puolet, joissa ei ole niin hyvä. Ei ylipainoinen poika onnistu rekillä tekemään lapajättiläistä. Sekin on nähty, kun opettaja on siihen pakottanut ja sitten nauranut epäonnistumiselle.
Ajat ovat muuttuneet siitä, kun Timo V-H oli Koskenkorvan koululla opettajana. Meno oli leppoisaa. Me vanhemmat keräsimme käpyjä ja rahaa, retkiä tehtiin ja mukavaa oli. Siitä on aikaa, sillä ne poijat ja flikat ovat jo vahvasti työelämässä. Eikö vaan ole Timo ihmeellistä, ei ne ennusteet menneet aivan nappiín, kuka missäkin pärjää. Oppiminen on ihmeellinen prosessi.
Lasse Lasse liten
Hietikon Lasselle löytyi sitten viimein mukava asunto ja rahoituskin tuli kuntoon. Nyt Lassella on murheita, pihasauna ja autokatos on liian lähellä rajaa. Ilmajoki-lehti ei hyväksy. Aurinkokukka pellon myynti ei onnistunut kunnalle ylihintaan ja sehän tässä ahdistaa. Matkahuolto meni sinne, mihin se kuuluukin. On se ihme, kuinka se ei ole aikaisemmin ahdistanut. Pitää järjestää Lasselle kökkä ja siirretään mökit. Kunta on sellainen lypsylehmä monelle, sitä ei vain aina huomata.
Ny tämä poika lähtee Seinäjoelle viemään äiteen verotukseen vähän lisätietoja. Äitee on tyytyväinen siellä Niittykodissa, hoito on hyvää ja kaverit mukavia. Tulis vain pian ne tanssit taas. niin pääsisin minäkin hyppelemähän.
Hirvimetsällä sunnuntaipäivänä 19.10.2008
Nuotiotulilla, siinä se hirvenmetsästyksen suola on. Niissä keskusteluissa ei tarvita esityslistaa. Kaikki asiat ovat mahdollisia käsitellä. Rauhallinen rupattelu, siinä sitä asiat tulevat tulevat monipuolisesti käsiteltyä. Kuvassa Koivuluoman Markku ja Jari, Yli-Suomu Antti ja miedän Jussi.
Tielaitoksen kilpailutuspolitiika tuli käsiteltyä aika perusteellisesti ja tuomio tuli. Virolaisyhtiö vei kunnossapitourakan alihintaan ja nyt kun leikki on loppu niin maksumiehiksi pantiin paikalliset aliurakoitsijat. Raaka hintakilpailu ei toimi yhteiskunnallisissa perustehtävissä kyllä laadulla pitää olla merkitystä. Eduskunnalle töitä, valtion liikelaitokset kuriin.
Maanantaina 20.10.2008
Aamulla Vaasassa. Käsittelimme Westenergyn puitteissa jätteenpolttokysymystä. Hanke on mukavassa myötätuulessa. Osakkaat ovat sitoutuneet asiaan ja riittävän suuri kokonaisuus on paketissa. Suomi on ollut tässä asiassa jälkijunassa. Tanska ja Saksa ovat olleet edelläkävijöitä. Myös Ruotsi on paljon meitä edellä. Poltto on ainut järkevä keino kunhan jätehierarkian muut tasot on ensin käytetty. Kaatopaikoista päästään eroon, mutta se vie vielä aikaa. Vuonna 2012 meillä on laitos, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.
Rosk *nRoll Oy oli sitten päättänyt uuden Raaseporin (Tammisaari, Karjaa, Pohja) kunnan alueelta viedä jätteet Riihimäeltä Ekokemin laitokselle. Stig Lönnqvist on aikansa takunnut asian kanssa. Nyt saivat pään auki. Pääkaupunkiseutu ei ole kyennyt ratkaisemaan tätä ongelmaa, siinä syy koko maan polttojärjestelmien viivästymiseen.
Energiahintasuhteiden muutos on myös vauhdittanut siirtymistä polttoon. Me pääsemme niistä iänikuisista puheista kaatopaikoista. Tämä on teollista toimintaa, mutta eihän se mennyt oikein perille. Meille tulee tämän hankkeen myötä valtavat määrät tuhkaa, jonka liiketoiminnan me hoidamme.
Ihmettelen, miksi Ilmajoella kunnanjohtaja ei ole tarttunut tähän asiaan, esitin, että tehdään suunnitelma Hannukselantien ja Liinaniemi-Akkala -välin peruskorjaamisesta. Tuhka on oivallinen tierakennusmateriaali tiehen. Muualla Euroopassa se on tuttu juttu. Pilottihankkeet ovat aina sellaisia, että niihin kannattaa tarttua. Uskon itse, että kyseiset tiet tullaan korjaamaan aika pian.
lauantai 18. lokakuuta 2008
Vaalikahvia
Ilmajoen keskustassa kahviteltiin kunnallisvaaliehdokkaina ihmisiä. Jaoin kortteja ja juttelin ihmisten kanssa. Palaute oli hyvää, sanoivat, että minua parjataan sen verran kovaa, että täytyy olla hyvä mies. Meidän porukka oli hyvin liikkeellä. samoin vieressä kokoomus oli saanut hyvin väen liikkeelle, makkaroille.
Järviharju yritti tunkea molemmille apajille, mutta ei oikein ollut kummankaan leiriin tervetullut ja häipyi. Väli-Torala vissiin häpesi senverran, ettei näyttäytynyt ollenkaan. Kaikesta päättäen kenttä osaa vetää vaaleissa oikeat johtopäätökset.
Siinä tuli hyvää keskustelua 67:n linjauksista Mäenpään Einon, Yli-Karjanmaan Erkin ja Lahden Kyllikin kanssa. Sanoinkin, että tässä taitaa olla Peuralankylän seura koolla. Asia puhuttaa, mutta uskon, että kun tiet saadaan niin kaikki kehuu, pitää vain jaksaa neuvotella. Oikean tiedon jakaminen tuntuu olevan vaikeaa monille valtuutetuillekin. Loppujen lopuksi tälläisten asioiden hoitaminen on kovaa työtä jossa ei saa usko loppua. Joskus onnistaa nopeastikin kuten Nopankylän "metsäteillä", kylä ja Sihdon Paula toimivat saumattomasti yhteen.
Vekolan Erkki siellä julisti suurella äänellä, että Ilmajoen asioita on hoidettu huonosti, niitä pitää nyt korjata. Kysyin miten pitäisi hoitaa, ei oikein osannut vastata. Ajattelin, että kun olin mukana rakentamassa mahtavaa Ilmajoki-hallia niin sieltä Erkillekin löytyi töitä. Sitten vain sitä kättä puremaan, joka ruokkii. Suomessa on aiheellisesti laajemminkin alkanut keskustelu missä määrin kunnan työntekijät ovat päättäjinä.
Kotona lueskelin päivän lehdet. Hesarissa Max Jakobson tarkastelee Venäjän nykytilannetta mielenkiintoisella tavalla. Mikä on Venäjän suunta? Jakobson toteaa: "Ihailemme venäläistä kulttuuria, mutta arvostelemme korruptiota." Ilkassa Hokkasen Kari kirjoittaa ansiokkaasti Ahtisaaresta. Ihmettelee NATO-intoilua. Kyllä molemmilla herroilla (Jakobson ja Hokkanen) on vahva politiikan realiteettien taju. Venäjä on aina naapurimme, Paasikiven opit, joita Kekkonen jatkoi onnistuneesti, ovat edelleen yhtä ajankohtaisia.
Hesarin pääkirjoituksessa käsitellään yksityistämisen kysymyksiä kuntaloudessa. Asia ei ole kovin yksi selitteinen. Eräillä aloilla se on hyvin onnistunut, mutta siitä on myös katkeria kokemuksia. Tässä taloudellisessa tilanteessa, asiassa on edettävä varovasti. Kunnan perusalat, sivistys, sosiaali ja terveys eivät siihen kovin hyvin sovellu, ne pitää pitää tiukasti yhteiskunnan kontrollissa.
Järviharju yritti tunkea molemmille apajille, mutta ei oikein ollut kummankaan leiriin tervetullut ja häipyi. Väli-Torala vissiin häpesi senverran, ettei näyttäytynyt ollenkaan. Kaikesta päättäen kenttä osaa vetää vaaleissa oikeat johtopäätökset.
Siinä tuli hyvää keskustelua 67:n linjauksista Mäenpään Einon, Yli-Karjanmaan Erkin ja Lahden Kyllikin kanssa. Sanoinkin, että tässä taitaa olla Peuralankylän seura koolla. Asia puhuttaa, mutta uskon, että kun tiet saadaan niin kaikki kehuu, pitää vain jaksaa neuvotella. Oikean tiedon jakaminen tuntuu olevan vaikeaa monille valtuutetuillekin. Loppujen lopuksi tälläisten asioiden hoitaminen on kovaa työtä jossa ei saa usko loppua. Joskus onnistaa nopeastikin kuten Nopankylän "metsäteillä", kylä ja Sihdon Paula toimivat saumattomasti yhteen.
Vekolan Erkki siellä julisti suurella äänellä, että Ilmajoen asioita on hoidettu huonosti, niitä pitää nyt korjata. Kysyin miten pitäisi hoitaa, ei oikein osannut vastata. Ajattelin, että kun olin mukana rakentamassa mahtavaa Ilmajoki-hallia niin sieltä Erkillekin löytyi töitä. Sitten vain sitä kättä puremaan, joka ruokkii. Suomessa on aiheellisesti laajemminkin alkanut keskustelu missä määrin kunnan työntekijät ovat päättäjinä.
Kotona lueskelin päivän lehdet. Hesarissa Max Jakobson tarkastelee Venäjän nykytilannetta mielenkiintoisella tavalla. Mikä on Venäjän suunta? Jakobson toteaa: "Ihailemme venäläistä kulttuuria, mutta arvostelemme korruptiota." Ilkassa Hokkasen Kari kirjoittaa ansiokkaasti Ahtisaaresta. Ihmettelee NATO-intoilua. Kyllä molemmilla herroilla (Jakobson ja Hokkanen) on vahva politiikan realiteettien taju. Venäjä on aina naapurimme, Paasikiven opit, joita Kekkonen jatkoi onnistuneesti, ovat edelleen yhtä ajankohtaisia.
Hesarin pääkirjoituksessa käsitellään yksityistämisen kysymyksiä kuntaloudessa. Asia ei ole kovin yksi selitteinen. Eräillä aloilla se on hyvin onnistunut, mutta siitä on myös katkeria kokemuksia. Tässä taloudellisessa tilanteessa, asiassa on edettävä varovasti. Kunnan perusalat, sivistys, sosiaali ja terveys eivät siihen kovin hyvin sovellu, ne pitää pitää tiukasti yhteiskunnan kontrollissa.
Korhonen kansankiihottaja ja hyvä puhuja
Jarmo Korhonen on "kansankiihottaja" ja hyvä puhuja
Torstai-illalla puoluesihteeri Jarmo Korhonen käväisi Osuuskaupan edessä. Vettä satoi ja makkarat kävi kaupan. Jarmo jaksaa kannustaa ja innostaa porukoita. Hän kun sopivasti käy herroja haukkumassa maakunnassa niin eiköhän se pure. Kehui Ilmajokea, sen olevan maakunnan parhaalla paikalla. Olen samaa mieltä, mutta kaikki eivät sitä allekirjoita, täällä on kuulemma puutteita joka asiassa. Ehdokkaita oli hyvin paikalla, nämä tilaisuudet hitsaavat ihmisiä yhteen, siinä sen paras puoli. Yllä kuvassa kansanedustaja Paula Sihto ja puoluesihteeri Jarmo Korhonen räystäsvuorossa osuuskaupan edessä.
Järviharjun ja Väli-Toralan alatyyliä
Perjantai meni asioita hoidellessa. Käväisin Epstorilla Seinäjoella. Hienosti on kauppakeskus rakennettu. Ostin taskulampun Olhsonilta. Aukia ja Keskinen ovat kovia miehiä runnaamaan, heidän tilat. Opin Keskisen Jaakon tuntemaan, kun lentoliikennettä pantiin uudelleen käyntiin Rengonharjulta, monen toimen mies.
Vein Marja-Leena junalle Helsinkiin, Riikka-Maria siellä on vastassa, kulttuuria ja ostoksia. Ostin Seinäjoelta kaulahuivin, talvi on tulossa.
Torstain Ilmajoki-lehti oli mielestäni kunnallisvaalien pohjanoteeraus. Järviharju ja Väli-Torala alittivat riman oikein kunnolla. Järviharjun Kauhajoki-asialla mekkalointia en alennu edes kommentoimaan.
Lahjontaväite ei ole totta
Kai Väli-Torala esitti mielenkiintoisen näkökulman, hän kirjoitaa Ilmajoki-lehdessä ja Eparissa: "Olisipa mielenkiintoista tietää, kuinka paljon kilpailijaansa 1,7 milj. euroa kalliimman Etapin biokaasulaitosurakan voittaneen YITn rahoista päätyi hallituksen pj:n avittamana Paula Sihdon eduskuntavaalikassaan? Ilmajoen kunta on urakasta kysynyt, mutta vastausta ei ole saatu".
Sillä lailla. YIT:n lakimies Jan Heino katsoi, että väite on sen laatuinen, asia on vietävä yhtiön johdon käsittelyyn. Kun asia tuli Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin tietoon, hän halusi keskustella kanssani asiasta. Soini oli juuri silloin Helsingin Lentoasemalla matkalla Kauhajoelle, hän lupasi keskustella Kai Vli-Toralan kanssa. Kuultuaan tosiasiat hän tuomitsi menettelytavan suoralta kädeltä.
Kai Väli-Torala ei tunne asiaa eikä haluakaan selvittää, mistä on kysmys. Hän valehtelee ja antaa väärän todistuksen.
Tässä lyhyesti mistä Etapin asiassa on kysymys: Etappi kilpailutti Biokaasulaitosurakan. Kilpailuohjelma oli laadittu edellisen Markkinaoikeudessa kumoutuneen kilpailun perusteella uudestaan Markkinaoikeuden ehtoja noudattaen. Kilpailumenettely EU:n puitteissa on meillä niin nuorta, että siinä on haettu linjaa oikeudesta usein.
Karkeasti sanottuna kilpailuohjelman pisteytysmenettely muodostui 50 % hinnan ja 50 % laadullisten tekijöiden perusteella. Laadulliset tekijät oli jaettu vielä useisiin alatekijöihin kuten esim. yhtiön aikaisemmat näytöt, prosessinhallinta, henkilöstö jne. Näiden tekijöiden perusteella YIT oli parempi hinta- laatusuhteen perusteella. Tästä asiasta ei valitettu hävinneiden toimesta markkinaoikeuteen ja päätös jäi näin voimaan. Eli hävinneet osapuolet ymmärsivät kilpailumenettelyn ja hyväksyivät lopputuloksen. Hankkeessa oli siis kysmys rakennusurakasta ja prosessiurakasta, erityisesti prosessi on haastava ja uusia uria aukova.
Väli-Toralan väite, että IImajoen kunta olisi asiasta jotain kysynyt, ei pidä paikkaansa. Etappi Oy on osakeyhtiö ja osakaskunta saa kaikki tiedot yhtiökokoksessa, kaikki asiat on siellä esillä. Yhdessäkään yhtiön yhtiökokouksessa Ilmajoen kunnan edustaja ei ole tuonut näitä kysymyksiä esille. Tälläiset perättömät väitteet Ilmajoen kunnan tulisi torjua julkisuudessa, mutta ei taida rahkeet riittää. No, katsotaan nyt mihin tämä prosessi johtaa. Tosiasia kuitenkin on, että Etappi Oy on Ilmajoen kunnassa kuin kuuma peruna, verotulot ja työpaikat kelpaa, mutta seuraavassa lausessa alkaa parjaus.......voi voi.
Nimimerkki Mumma on saanut paljon kiitosta Ilmajoki-lehden kirjoituksestaan: "Jos meinaat Kai Väli-Torala saada ääniä ilmajokisilta niin nyt ei auta vanhat etappijutut". Levyyn on tullut naarmu ja neula pyörii samaa kierrosta päivästä toiseen.
Torstain Ilmajoki-lehti oli mielestäni kunnallisvaalien pohjanoteeraus. Järviharju ja Väli-Torala alittivat riman oikein kunnolla. Järviharjun Kauhajoki-asialla mekkalointia en alennu edes kommentoimaan.
Lahjontaväite ei ole totta
Kai Väli-Torala esitti mielenkiintoisen näkökulman, hän kirjoitaa Ilmajoki-lehdessä ja Eparissa: "Olisipa mielenkiintoista tietää, kuinka paljon kilpailijaansa 1,7 milj. euroa kalliimman Etapin biokaasulaitosurakan voittaneen YITn rahoista päätyi hallituksen pj:n avittamana Paula Sihdon eduskuntavaalikassaan? Ilmajoen kunta on urakasta kysynyt, mutta vastausta ei ole saatu".
Sillä lailla. YIT:n lakimies Jan Heino katsoi, että väite on sen laatuinen, asia on vietävä yhtiön johdon käsittelyyn. Kun asia tuli Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin tietoon, hän halusi keskustella kanssani asiasta. Soini oli juuri silloin Helsingin Lentoasemalla matkalla Kauhajoelle, hän lupasi keskustella Kai Vli-Toralan kanssa. Kuultuaan tosiasiat hän tuomitsi menettelytavan suoralta kädeltä.
Kai Väli-Torala ei tunne asiaa eikä haluakaan selvittää, mistä on kysmys. Hän valehtelee ja antaa väärän todistuksen.
Tässä lyhyesti mistä Etapin asiassa on kysymys: Etappi kilpailutti Biokaasulaitosurakan. Kilpailuohjelma oli laadittu edellisen Markkinaoikeudessa kumoutuneen kilpailun perusteella uudestaan Markkinaoikeuden ehtoja noudattaen. Kilpailumenettely EU:n puitteissa on meillä niin nuorta, että siinä on haettu linjaa oikeudesta usein.
Karkeasti sanottuna kilpailuohjelman pisteytysmenettely muodostui 50 % hinnan ja 50 % laadullisten tekijöiden perusteella. Laadulliset tekijät oli jaettu vielä useisiin alatekijöihin kuten esim. yhtiön aikaisemmat näytöt, prosessinhallinta, henkilöstö jne. Näiden tekijöiden perusteella YIT oli parempi hinta- laatusuhteen perusteella. Tästä asiasta ei valitettu hävinneiden toimesta markkinaoikeuteen ja päätös jäi näin voimaan. Eli hävinneet osapuolet ymmärsivät kilpailumenettelyn ja hyväksyivät lopputuloksen. Hankkeessa oli siis kysmys rakennusurakasta ja prosessiurakasta, erityisesti prosessi on haastava ja uusia uria aukova.
Väli-Toralan väite, että IImajoen kunta olisi asiasta jotain kysynyt, ei pidä paikkaansa. Etappi Oy on osakeyhtiö ja osakaskunta saa kaikki tiedot yhtiökokoksessa, kaikki asiat on siellä esillä. Yhdessäkään yhtiön yhtiökokouksessa Ilmajoen kunnan edustaja ei ole tuonut näitä kysymyksiä esille. Tälläiset perättömät väitteet Ilmajoen kunnan tulisi torjua julkisuudessa, mutta ei taida rahkeet riittää. No, katsotaan nyt mihin tämä prosessi johtaa. Tosiasia kuitenkin on, että Etappi Oy on Ilmajoen kunnassa kuin kuuma peruna, verotulot ja työpaikat kelpaa, mutta seuraavassa lausessa alkaa parjaus.......voi voi.
Nimimerkki Mumma on saanut paljon kiitosta Ilmajoki-lehden kirjoituksestaan: "Jos meinaat Kai Väli-Torala saada ääniä ilmajokisilta niin nyt ei auta vanhat etappijutut". Levyyn on tullut naarmu ja neula pyörii samaa kierrosta päivästä toiseen.
keskiviikko 15. lokakuuta 2008
Ennakkoäänestys alkoi
Kunnallisvaalien loppukiri on alkamassa. Ennakkoäänestys antaa suuntaa, miten on äänestetty. Yleensä varmat hoitavat homman pois alta. Osa miettii ja viimeisenä lauantaina on äänestämättä noin 70 % äänioikeutetuista. Soittelin muutamia puheluja tutuille ja kartoitin tilannetta. Vaalikuume on nousemassa. Maailman talouskriisi on vakavoittanut suhtautumista vaaleihin. Pääministerin esiintymiset ovat nostaneet Vanhasen valtakunnan ykkösnimeksi EU-talous- ja pankkikriisin selvittelyssä.
Valtiovarainministerin draivi on hyytynyt. Kokoomuksen mainonta meni metsään, siitä tulee mieleen Irwinin sanat: "Lyödään pensselit santaan ja rukkaset naulaan". Nyt jos koskaan tarvitaan näiden kasinopelureiden jälkien siivoukseen kovaa työtä ja uskoa tulevaisuuteen. Ahnaudelle on pantava rajat.
Pieni metsäretki teki hyvää, makkaratulilla ja seurustelua laavulla Honkakylän hirvimiesten alueella. Laavu on Ojalan Tapanin ja Sirpan metsässä, jotka olivat matkassa. Mukava paikka, Tynjälän Armas sieltä tuli reppu selässä metsästä porukkansa kanssa. Muutamia sanoja vaihdettiin ja aurinko paistoi.
Väli-Toralan EI-puolue on menettämässä otetta
Mentiin Etappiin kahville kotimatkalla. Väli-Toralan kootut valheet Eparissa kirvoitti mukavaan keskusteluun paikan päällä. Rengonkylän mumman kirjoituksella Ilmajoki-Lehteen naureskeltiin, osui naulan kantaan Kaitsulle. Kaitsun pitäisi nyt vähän miettiä, onko tullut tehtyä mitään muuta neljän vuoden aikana kuin vastustettua jätehuollon asianmukaista kehittämistä. Yleensä politiikassa EI-kanta ei kanna kovin kauas. Valheet ja totuuden säästely on usein osoitus siitä, että nyt on päällä paniikkireaktio. Etapissa homma pelaa hyvin ja asiakkaat ovat tyytyväisiä kaikilla mittareilla eikä alueen asukkaat myöskään valita. Kati Säippä oli meillä pirtsakkana oppaana. Meidän Riikka-Marian koulukavereita sieltä Korvan ajoilta.
Taidan mennä tästä saunaan ja uimaan Konnanmontulle. Siellä on mukava viivähtää tutussa porukassa.
Valtiovarainministerin draivi on hyytynyt. Kokoomuksen mainonta meni metsään, siitä tulee mieleen Irwinin sanat: "Lyödään pensselit santaan ja rukkaset naulaan". Nyt jos koskaan tarvitaan näiden kasinopelureiden jälkien siivoukseen kovaa työtä ja uskoa tulevaisuuteen. Ahnaudelle on pantava rajat.
Pieni metsäretki teki hyvää, makkaratulilla ja seurustelua laavulla Honkakylän hirvimiesten alueella. Laavu on Ojalan Tapanin ja Sirpan metsässä, jotka olivat matkassa. Mukava paikka, Tynjälän Armas sieltä tuli reppu selässä metsästä porukkansa kanssa. Muutamia sanoja vaihdettiin ja aurinko paistoi.
Väli-Toralan EI-puolue on menettämässä otetta
Mentiin Etappiin kahville kotimatkalla. Väli-Toralan kootut valheet Eparissa kirvoitti mukavaan keskusteluun paikan päällä. Rengonkylän mumman kirjoituksella Ilmajoki-Lehteen naureskeltiin, osui naulan kantaan Kaitsulle. Kaitsun pitäisi nyt vähän miettiä, onko tullut tehtyä mitään muuta neljän vuoden aikana kuin vastustettua jätehuollon asianmukaista kehittämistä. Yleensä politiikassa EI-kanta ei kanna kovin kauas. Valheet ja totuuden säästely on usein osoitus siitä, että nyt on päällä paniikkireaktio. Etapissa homma pelaa hyvin ja asiakkaat ovat tyytyväisiä kaikilla mittareilla eikä alueen asukkaat myöskään valita. Kati Säippä oli meillä pirtsakkana oppaana. Meidän Riikka-Marian koulukavereita sieltä Korvan ajoilta.
Taidan mennä tästä saunaan ja uimaan Konnanmontulle. Siellä on mukava viivähtää tutussa porukassa.
tiistai 14. lokakuuta 2008
Hommia riittää tieasioissa
Keskustelin puhelimitse Kantatie 67 perusparannusasioista Sippolan Kaisan ja Lahden Martin kanssa. Homma on vähän kinkkinen, mutta kokemukseni on osoittanut, että jos vastustaa jotain, pitää olla itsellä esittää vaihtoehto. Hanke on herättänyt kuumia tunteita. Lahden Martti, sikamiehiä, oli sitä mieltä, että alitus olisi paras vaihtoehto, mutta rinnakkaistiekin käy. Eilen illalla Luhtalan Pentti väitti johtokunnan kokouksessa, että kunnan kaavoitus haluaisi Alajoelle menevien lietekärryjen kulkevan Ahonkylän asutusalueen kauta. Epäilin asiaa lujasti. Kaisa Sippola kertoi, että päinvastoin. Lietekärryjä ei missään tapauksessa ajeta sinne, vaan yleiskaavassa on varaus Alajoki liikenteelle erikseen. Voi voi, pitäisi ottaa asioista selvää, ennenkuin alkaa puhumaan.
Kuulin radiosta, että virolainen TEHO on irtisanottu kaikista tielaitoksen urakoista. Siinä sitä ollaan, aliurakoitsijoilla maksatetaan viulut. Soitin tiejohtaja Östergårdille ja kyselin tuntoja. Tielaitos ei suoraan voi asialle mitään, mutta lupasi antaa aliurakoitsijoille juridista ja käytännön apua saamisten perimisessä. Minun mielestä Tielaitos pakenee omaa vastuutaan, tätä ei saa jättää tähän. Ensin kilpailutetaan lihalle ja sitten lasku jää pienille yrittäjille. Ei käy, tämä on jo eduskunnan asia puuttua. Markkinatalouden nimissä kaikki kilpailutetaan ja sitten laskut jätetään maksamatta ja häivytään.
Kuulin radiosta, että virolainen TEHO on irtisanottu kaikista tielaitoksen urakoista. Siinä sitä ollaan, aliurakoitsijoilla maksatetaan viulut. Soitin tiejohtaja Östergårdille ja kyselin tuntoja. Tielaitos ei suoraan voi asialle mitään, mutta lupasi antaa aliurakoitsijoille juridista ja käytännön apua saamisten perimisessä. Minun mielestä Tielaitos pakenee omaa vastuutaan, tätä ei saa jättää tähän. Ensin kilpailutetaan lihalle ja sitten lasku jää pienille yrittäjille. Ei käy, tämä on jo eduskunnan asia puuttua. Markkinatalouden nimissä kaikki kilpailutetaan ja sitten laskut jätetään maksamatta ja häivytään.
maanantai 13. lokakuuta 2008
Terveisiä Pariisista ja Hirvimetsältä
Alakuva: Aamupuurolla Sihdon Paula ja Mahlamäen Iisakki antoivat pääministerille lahjoja. Iikoon cd-levy matkasi Kesärantaan.
Yläkuva: Hirvimetsällä on parasta nuotiotulilla makkara ja jutustelu. Nuotiolla käsitellään kaikki mahdolliset asiat. Tänään oli kuuma kysymys Koskenkorvan ja Huissin porukan "rajariita Kaatajassa". Ongelma on ratkaisematon, siinä tarvitaan jo Nobel-palkittua Martti Ahtisaarta avuksi. Oli muuten hieno asia suomalaiselle itsetunnolle tämä noobeli-palkinto tämän kaiken talousmyllerryksen keskellä.
Pääministeri Matti Vanhanen Ilmajoella Siitä on aikaa, kun pääministeri on edellisen kerran käynyt kylässä.
Olin varhain aamulla järjestelemään osuuskaupan eteen päämisteri Matti Vanhasen vierailua aamupuurolle. Jo neljältä olivat Salon Terttu ja Matti menneet keittämään Seinäjoelle Ritva Halmeen kanssa riisipuuroa. Yli-Suomu Antti toi puurot Ilmajoelle ja pöytä koreaksi. Hieman yli kahdeksan Matti Vanhanen tulikin yllättävän pirteänä. Vielä edellisiltana kymmenen aikaan oli neuvoteltu maailman rahoituskriisistä Pariisissa. Matti toi terveiset Pariisista, Sargozy piti kokouksen EU-johtajille. Pääministeri kertoi, miten Suomen edustajana oli voinut kertoa muille Suomen 90-luvun kokemuksista. Hän kertoi päästyn yhteisymmärrykseen toimista, jotka herättävät EU-maiden keskinäistä luottamusta, siitähän tässä erityisesti on kysymys.
Illalla myöhään Pariisissa ja aamulla varhain Ilmajoella. Oman lentokentämme merkitys on todella suuri, kun pitää hoitaa asioita tehokkaasti. Tästä monella eteläpohjalaisella yrityksellä on kysymys. Ellei olisi kenttä, eivät ne täällä kauaa olisi. Väki ihmetteli, missä kunnajohtaja on kun pääministeri on paikalla.
Puuroa meni 100 litraa ja hyvää oli. Kansaa oli toistasataa ihmistä ja kysymyksiä sateli pääministerille. Ihmeen pirteä mies tuntui olevan. Matka jatkui Seinäjoelle, Lapualle, Kauhavalle, Laihialle ja Vaasaan. Sen jälkeen lento Helsinkiin. Kovaa hommaa se tuo pääministerin työ.
Hirvimetsällä loppupäivä. Ei näkynyt mitään, mutta päivä meni mukavasti tulilla.
Illalla Keskustan kunnallisjärjestön johtokunnan kokous Osuupankilla. Käytiin läpi vaalikampanjaa, hyvältä näyttää. Väki alkaa heräämään ja nämä maailman talousmyllerrykset ovat selvästi vakavoittaneet ihmisiä. Totesimme, että pääministeri puhui hyvin ja valtiomiesmäisesti. Matti Vanhanen on ottanut paikkansa johtajana. Ihmiset arvóstavat vahvaa johtajaa.
Mainonta ja tilaisuudet ovat selvät loppuun saakka. Kesken kokouksen Pohjalaisen toimittaja Asiala soitteli ja kyseli siitä, kun olemme siirtämässä torstain tilaisuutta pois Paloasemalta S-Marketin eteen Järviharjun uhkailujen takia. Selitin asian toimittajalle, en tiedä ymmärsikö, koska yritti selittää, että voiko poliittista tilaisuutta pitää julkisissa tiloissa. En ymmärtänyt, sanoin, että viime sunnuntaina pidimme tilaisuuden Kunnantalolla, siitä vaan tekemään rikosilmoitus.
Pääministerin kabinestista soiteltiin kesken kokouksen ja välitettiin pääministerin terveiset ja kiitokset. Matti oli ollut tosi positiivisesti yllättynyt väenpaljoudesta heti aamulla Ilmajoella, välitti kiitokset. Kiitos kiitoksista.
Minulle ei avaudu tämä poliittisten kansanliikeiden halveksunta, nehän tekevät äärimmäisen tärkeää työtä kansanvallan hyväksi. Palo- ja pelastustoimi todella halusi, että heidän uusiin tiloihin tutustuttaisiin ja otettaisiin ne omaksi. Kaikki puolueet ja kerhot sinne vaan. Tätä yritimme, mutta huonolla tuloksella. Asiala yritti vielä puhua jotain vihkiäisjuhlista, jota en ymmärtänyt alkuunkaan, sanoin, että kysyy järjestäjiltä.
Toimittajalla on hyvin asenteellinen suhtautuminen erityisesti Keskustaan, hänestä suorastaan paistaa läpi Keskusta-kompleksi. Voi voi, Maalaisliitto-Keskustan väki pelasti senkin lehden elämään, kun kokoomuksen kasinopelurit sen aikoinaan hävittivät. Ilkka seisoo juurillaan kuin Jukolan Jussi ja pitää Vaasa-vainaata pystyssä Pohjalaisena.
En voi olla toteamatta, kuinka minulle jäi aikoinaan lähtemättömästi mieleen, kun Seinäjoella Alakylässä Ilkan painokonetta vihittiin käyttöön, lehtisota oli kuumimmillaan, olin siellä hännänhuippuna mukana. Silloinen hallintoneuvoston puheenjohtaja maanviljelysneuvos Juhani Rinta nousi painokoneen päälle ja sanoi, että:" Me emme lepää ennenkuin Vaasan rantakivet näkyy". Keskustelin joskus myöhemmin hänen kanssaan tästä asiasta ja hän kertoi, mistä tämä sinni nousi. Rantakivet tuli vastaan aikanaan edelläkerrotuin seurauksin. Juhani Rinnan kaltaisia miehiä tämä maakunta tarvitsee tänäkin päivä, tarvitaan näkemystä ja voimaa viedä asioita eteenpäin. Nostan korkealle hattuani maanviljeysneuvokselle, pirteälle 80-vuotiaalle.
sunnuntai 12. lokakuuta 2008
Ilmajoella tapahtuu
Käväisin aamulla hirvimetsällä, aamu on kuulas ja kaunis. Hirviä on saatu aika mukavasti vastoin ennakko-odotuksia. Jouduin lähtemään puolelta päivin pois. Keskustalla on vaalijuhla kunnallistalolla. Sitä ennen käytiin syömässä Tuomilehdossa. Kuntaa esiteltiin ja kerroin vähän ammattikorkeakoulu-uudistuksesta. Ministeri Mari Kiviniemen piti tulla, mutta maailman rahoitusmarkkinoiden sekavuus piti Marin Helsingissä. Tieto siitä tuli illalla, mutta sitä ei voinut sanoa muuta kuin vasta paikanpäällä. Pääministerin maanantaiaamun vierailu oli myöskin vaakalaudalla, mutta tulo varmistui päivällä hyvissä ajoin.
Vaalijuhlassa Maria tuurasi Valtiosihteeri Timo Reina. Hyvä tuuraaja olikin, puhui kuin paraskin poliitikko. Kertoi kuntatalouden tilasta ja näkymistä, talous heikkenee. Sihdon Paula puhui avauspuheen. Hyvä puhe. Hyvät Herrat lauloi ja siinä se napakka juhla olikin. Paikalla olleet ehdokkaat esiteltiin.
Vaalijuhlassa Maria tuurasi Valtiosihteeri Timo Reina. Hyvä tuuraaja olikin, puhui kuin paraskin poliitikko. Kertoi kuntatalouden tilasta ja näkymistä, talous heikkenee. Sihdon Paula puhui avauspuheen. Hyvä puhe. Hyvät Herrat lauloi ja siinä se napakka juhla olikin. Paikalla olleet ehdokkaat esiteltiin.
perjantai 10. lokakuuta 2008
Viikonloppu lähestyy
Kävin eilen illalla puhumassa Ähtärin keskustaehdokkaille Tuomarniemen asioista. Hyvä tilaisuus. Kerroin, että meidän uhka on maakunnan ulkopuolella. Yhdentyvä toinen aste antaa mahdollisuuksia. Tämä ei ole sisäinen kysymys. Kaupungin johtoa oli paikalla ja ajatuksemme olivat yhteneväiset, täytyy työskennellä sen eteen, että ministeriö tulee vakuuttuneeksi meidän tarpeista. Onhan se hullua, kun Ähtärissä koulutetaan, mutta Tampereelta kierrätetään rahaa ja papereita. Mikäli metsäinsinöörikoulutus keskitetään Tampareelle niin meidän pitää keksiä jotain tilalle. Uusi metsä-, pelto- ja turve-energian koulutus voisi tuottaa tulosta. Tämä ei ole joko tai kysymys vaan kaikesta pitää pitää kiinni ja jokaiseen mahdollisuuteen pitää tarttua. Ähtärissä tämä ymmärrettiin. Kunpa muutkin alueet olisivat yhtä asiallisia niin eteenpäin päästään.
Tein päivän erilaisia vaalitöitä, askaresta piisaa. Valtioneuvosto soitteli, samoin Suojelu, viikonvaihteen vierailuista. Vipinää piisaa. Toivotaan nyt, että kaikki sujuu hyvin. Paulasaaren Lauri käväisi vaali-ilmoituksen kanssa, hoidetaan asia kuntoon.
Etappiin palkattiin uusi mies biokaasulaitokselle ja hoitelemaan näitä polttoasioita. Esa Yli-Rahnasto kotiutui perheineen Tansaniasta. Oli mukava jutella kuulumisia. Nämä nuoret miehet ovat kiertäneet maailmaa ja sieltä sitä kokemusta tulee. Uskon, että teimme hyvän valinnan.
Tarkoitus oli pitää ensi viikolla Korhosen tilaisuus Paloasemalla, mutta Talvitien Heikki soitteli sieltä häätääntyneenä, että Järviharju on uhkaillut poliisilla ja rikosilmoituksilla. No viisas väistyy.
Tein päivän erilaisia vaalitöitä, askaresta piisaa. Valtioneuvosto soitteli, samoin Suojelu, viikonvaihteen vierailuista. Vipinää piisaa. Toivotaan nyt, että kaikki sujuu hyvin. Paulasaaren Lauri käväisi vaali-ilmoituksen kanssa, hoidetaan asia kuntoon.
Etappiin palkattiin uusi mies biokaasulaitokselle ja hoitelemaan näitä polttoasioita. Esa Yli-Rahnasto kotiutui perheineen Tansaniasta. Oli mukava jutella kuulumisia. Nämä nuoret miehet ovat kiertäneet maailmaa ja sieltä sitä kokemusta tulee. Uskon, että teimme hyvän valinnan.
Tarkoitus oli pitää ensi viikolla Korhosen tilaisuus Paloasemalla, mutta Talvitien Heikki soitteli sieltä häätääntyneenä, että Järviharju on uhkaillut poliisilla ja rikosilmoituksilla. No viisas väistyy.
keskiviikko 8. lokakuuta 2008
Kaikenmoista tointa
Käväisin aamulla ammattikorkeakoulun rehrotin Varmolan Tapion juttusilla keskustelemassa rakenneuudistuksesta ja Kauhajokeakin sivuttiin. Sovittiin hautajaisjärjestelyistä. Koulutuskeskus Sedun johtajan Reija Lepolan luona vierähti aika. Reija selvitteli toisen asteen koulutusta ja näkymiä. Ei Helsinki aina tiedä, mitä täällä pitäisi tehdä, mutta näin mennään.
Kamisen mainostoimistossa käväisin. Siellä tehdään töitä täydellä touhulla ympäri Suomea. Mukavaa porukkaa. Hoitelin mainoshommia vaaleihin liittyen. Puolueen sekatyömies vissiin.
Ostin torilta purkin herkkukurkkuja ja kilon sipulia. Heikko tori, yksi myyjä. EPStori on kuulemma nyt kova sana, mutten ole siellä vielä käynyt.
Kaija-Maria P kävi päiväkahvilla kertoili kuulumiset Kanadasta, oli ollut Jaskan kanssa Montrealissa Henrin perhettä katsastamassa. Jaska oli samalla työreissulla puhumassa vissiin sokuritaudista ja sen ehkäisystä. Naiset sanoivat äänestävänsä naista, johon totesin, että taidan olla niin naismainen mies, kelepaako. Naurua.
Ehtoolla porukalla saunassa ja uimassa Konnanmontolla. Seiska-lehti oli kirjoitellut Kauhajoen talonmiehen kertomuksia. Oli pantu merkille Ilmajoella. Paheksuttiin syvästi asiaa. Ei pitäisi nyt aukoa suuta eikä päätä, omaisilla on muutenkin raskasta. Lehdistö on kuin haukka, joka vaanii saalista.
Kuivaniemen Risto soitteli Vantaalta ja kertoili kuulumisia Ylikankaan viimeisen kirjan tiimoilta ja siitä syntynyttä älämölöä. Heikki professori on oikia pohojalaanen, ei anna periksi, jos tietää olevansa oikias ja muut vääräs. Jatkosodan historiaa ei ole vielä kirjoitettu lopulliseen muotoon totesimme. Ristoa nämä asiat kiinnostaa. Kerroin olleeni siellä jossain jalanjäljillä viime viikolla.
Kamisen mainostoimistossa käväisin. Siellä tehdään töitä täydellä touhulla ympäri Suomea. Mukavaa porukkaa. Hoitelin mainoshommia vaaleihin liittyen. Puolueen sekatyömies vissiin.
Ostin torilta purkin herkkukurkkuja ja kilon sipulia. Heikko tori, yksi myyjä. EPStori on kuulemma nyt kova sana, mutten ole siellä vielä käynyt.
Kaija-Maria P kävi päiväkahvilla kertoili kuulumiset Kanadasta, oli ollut Jaskan kanssa Montrealissa Henrin perhettä katsastamassa. Jaska oli samalla työreissulla puhumassa vissiin sokuritaudista ja sen ehkäisystä. Naiset sanoivat äänestävänsä naista, johon totesin, että taidan olla niin naismainen mies, kelepaako. Naurua.
Ehtoolla porukalla saunassa ja uimassa Konnanmontolla. Seiska-lehti oli kirjoitellut Kauhajoen talonmiehen kertomuksia. Oli pantu merkille Ilmajoella. Paheksuttiin syvästi asiaa. Ei pitäisi nyt aukoa suuta eikä päätä, omaisilla on muutenkin raskasta. Lehdistö on kuin haukka, joka vaanii saalista.
Kuivaniemen Risto soitteli Vantaalta ja kertoili kuulumisia Ylikankaan viimeisen kirjan tiimoilta ja siitä syntynyttä älämölöä. Heikki professori on oikia pohojalaanen, ei anna periksi, jos tietää olevansa oikias ja muut vääräs. Jatkosodan historiaa ei ole vielä kirjoitettu lopulliseen muotoon totesimme. Ristoa nämä asiat kiinnostaa. Kerroin olleeni siellä jossain jalanjäljillä viime viikolla.
tiistai 7. lokakuuta 2008
Ammattikorkeakoulun asialla
Lupasin sunnuntain piirikokouksessa mennä torstai-iltana puhumaan amk- rakenneuudistuksesta Ähtärin keskustan kuntavaaliehdokkaille.
Käväisin aamulla Ilmajoen maatalousyksikössä. Keskustelut Pasilan Antin ja Kurjenluoman Juhanin kanssa selvensivät omaakin ajattelua miten tässä mennään eteenpäin. Erityisesti keskustelimme meidän alueen metsäopetuksen tulevaisuudesta. Neuvotteluthan ovat menossa. Emme nähneet asiaa niin synkkänä kuin jotkut näkevät mutta totesimme vain, että ei tämä mikään joko tai asetelma ole. Tärkeää on esittää omia uusia luovia ratkaisuja. Olen tottunut siihen, että ne, jotka ovat ensin liikkeellä niin korjaavat potin. Opetusministeri Sarkomaa lupaili kysyessäni asiaa, että OPM ottaa asiaan kantaa vasta 2010.
Ammattikorkeakoulun rehrotin Varmolan Tapsan kanssa sovittiin palaveri huomenaamuksi samoista asioista. Tapio kertoi, että pikkuhiljaa päästään arkisiin asioihin kiinni, aika on mennyt tyystin Kauhajoen turman selvittelyihin. Kuulin, että Ilmajoen kriisiryhmä tarvitsisi lisää resursseja. Kurkikangaan Keijo on menossa huomenna tapaamaan ministeri Liisa Hyssälää Kauhajoelle, jossa hän vierailee. Puhutaan samoista asioista.
Sihdon Paula soitteli Eduskunnasta, oli puhunut Hyssälän kanssa valtionavuista kriisityöhön.
Kantatie 67 perusparantaminen puhuttaa, erityisesti viljelijöitä. Pyhänaikana oli ollut kokous asiasta. Kannattaa yrittää vaikuttaa loppuun asti. Vanha sanonta kuuluu, että tiet on hyviä kunhan ne tulee naapurin puolelle.
Pihaan oli ilmaantunut lehtien keruukone, jolla voi koneella haravoida. Saa nähdä kuinka onnistuu.
Ojalan Tapani ja Sirpa olivat päiväkahvilla, puhuttiin vähän politiikkaa ja Venäjän reissusta.
Ostin uuden näytön tietokoneeseen, litteän sellaisen. Hyvä kuva. Paikallinen Data-palvelu hoiti samalla koneeseen vähän lisää poveria.
Marja-Leena oli illan teatterissa työmaan porukan kanssa. Soittelin Riikka-Marian kanssa puhuttiin vaaleista ja kuntaliitosta. Saa nähdä, miten rahat riittävät uudistuksiin, kuntatalous on kriisissä hetken päästä.
Käväisin aamulla Ilmajoen maatalousyksikössä. Keskustelut Pasilan Antin ja Kurjenluoman Juhanin kanssa selvensivät omaakin ajattelua miten tässä mennään eteenpäin. Erityisesti keskustelimme meidän alueen metsäopetuksen tulevaisuudesta. Neuvotteluthan ovat menossa. Emme nähneet asiaa niin synkkänä kuin jotkut näkevät mutta totesimme vain, että ei tämä mikään joko tai asetelma ole. Tärkeää on esittää omia uusia luovia ratkaisuja. Olen tottunut siihen, että ne, jotka ovat ensin liikkeellä niin korjaavat potin. Opetusministeri Sarkomaa lupaili kysyessäni asiaa, että OPM ottaa asiaan kantaa vasta 2010.
Ammattikorkeakoulun rehrotin Varmolan Tapsan kanssa sovittiin palaveri huomenaamuksi samoista asioista. Tapio kertoi, että pikkuhiljaa päästään arkisiin asioihin kiinni, aika on mennyt tyystin Kauhajoen turman selvittelyihin. Kuulin, että Ilmajoen kriisiryhmä tarvitsisi lisää resursseja. Kurkikangaan Keijo on menossa huomenna tapaamaan ministeri Liisa Hyssälää Kauhajoelle, jossa hän vierailee. Puhutaan samoista asioista.
Sihdon Paula soitteli Eduskunnasta, oli puhunut Hyssälän kanssa valtionavuista kriisityöhön.
Kantatie 67 perusparantaminen puhuttaa, erityisesti viljelijöitä. Pyhänaikana oli ollut kokous asiasta. Kannattaa yrittää vaikuttaa loppuun asti. Vanha sanonta kuuluu, että tiet on hyviä kunhan ne tulee naapurin puolelle.
Pihaan oli ilmaantunut lehtien keruukone, jolla voi koneella haravoida. Saa nähdä kuinka onnistuu.
Ojalan Tapani ja Sirpa olivat päiväkahvilla, puhuttiin vähän politiikkaa ja Venäjän reissusta.
Ostin uuden näytön tietokoneeseen, litteän sellaisen. Hyvä kuva. Paikallinen Data-palvelu hoiti samalla koneeseen vähän lisää poveria.
Marja-Leena oli illan teatterissa työmaan porukan kanssa. Soittelin Riikka-Marian kanssa puhuttiin vaaleista ja kuntaliitosta. Saa nähdä, miten rahat riittävät uudistuksiin, kuntatalous on kriisissä hetken päästä.
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
Ammattikorkekoulun rakennemuutos puhuttaa
Kirjoittelen tätä maanantai aamuyöllä. Eilinen päivä oli raskas päivä. Ensin aamulla kirkossa. Väkeä oli paljon. Seurakunta oli kutsunut tänä vuonna 70 vuotta täyttäneet ja täyttävät kirkkoon ja sen jälkeen ruokailemaan. Mukava tapa. Juhani Erkkonen puhui kauniisti ja sivusi Kauhajoenkin tapahtumia, jotka varmasti oli kaikkien mielessä.
Kävimme iltapäivällä Koivuluoman Matin ja Sihdon Paulan kanssa kahdessa surukodissa. Ne ovat raskaita vierailuja, mutta myöskin niistä saa paljon. Ihmettelen mistä nämä ihmiset, omaiset, ovat saaneet sitä voimaa, ehkä se on niin, että sitä annetaan taakan mukaan. Olen yrittänyt eläytyä näiden ihmisten osaan, ei ole helppoa.
Illalla oli Keskustan piiritoimikunnan kokous. Muuten rauhallinen juttu, mutta sitten lopussa alkoi oikein keskustelu ammattikorkeakoulun rakenneuudistuksesta. Tuntuu siltä, että kaikilla tahoilla ei edes halutaan keskustella näistä asioista asiaperustein. Esitin, että varataan tälle asialle yksi ehtoo ja käydään sitä yhdessä läpi. Jos jollakin on viisasten kivi niin se olisi hienoa. Suomessa on menossa niin valtava rakennemuutos, että sen ymmärtäminen ei hetkessä avaudu. Maakunnan eri alueilla tuntuu asiasta olevan kovin erilainen käsitys ja suhtautumistapa. Suupohja on asiassa aivan jumissa, oikeastaan mitään kunnollista keskusteluyhteyttä ei ole. Kauhava ja Ähtäri ovat uusien kaupunginjohtajien myötä realisteja ja pyrkivät aktiivisesti neuvotteluyhteyteen. Katsotaan nyt rauhassa. Lupasin mennä ensi torstaina Ähtäriin keskustavaltuutettujen kanssa puhumaan asiasta.
Kävimme iltapäivällä Koivuluoman Matin ja Sihdon Paulan kanssa kahdessa surukodissa. Ne ovat raskaita vierailuja, mutta myöskin niistä saa paljon. Ihmettelen mistä nämä ihmiset, omaiset, ovat saaneet sitä voimaa, ehkä se on niin, että sitä annetaan taakan mukaan. Olen yrittänyt eläytyä näiden ihmisten osaan, ei ole helppoa.
Illalla oli Keskustan piiritoimikunnan kokous. Muuten rauhallinen juttu, mutta sitten lopussa alkoi oikein keskustelu ammattikorkeakoulun rakenneuudistuksesta. Tuntuu siltä, että kaikilla tahoilla ei edes halutaan keskustella näistä asioista asiaperustein. Esitin, että varataan tälle asialle yksi ehtoo ja käydään sitä yhdessä läpi. Jos jollakin on viisasten kivi niin se olisi hienoa. Suomessa on menossa niin valtava rakennemuutos, että sen ymmärtäminen ei hetkessä avaudu. Maakunnan eri alueilla tuntuu asiasta olevan kovin erilainen käsitys ja suhtautumistapa. Suupohja on asiassa aivan jumissa, oikeastaan mitään kunnollista keskusteluyhteyttä ei ole. Kauhava ja Ähtäri ovat uusien kaupunginjohtajien myötä realisteja ja pyrkivät aktiivisesti neuvotteluyhteyteen. Katsotaan nyt rauhassa. Lupasin mennä ensi torstaina Ähtäriin keskustavaltuutettujen kanssa puhumaan asiasta.
lauantai 4. lokakuuta 2008
Työväentalo Ilmajoella 70-vuotias
Vasemmalla kuvassa Valamon kauniita maisemia.Käväisin aamulla poikakerhossa Nelimarkassa. Siellä käytiin läpi viikon tapahtumia. Alatalon Heikki selvitti Kantatie 67 parannuksien vaikutuksia murskan ja sikamiesten liikennöintiin. On hyvä, että tie saadaan vihdoinkin parempaan kuntoon, liikennemäärät ovat kasvaneet tiellä aivan valtavasi. Alangon Pentin kanssa selviteltiin viikon reissua Karjalaan. Todettiin, että kyllä tämä Suomi sentään on hieno maa, jätehuolto on siellä retuperällä. Lauantaiaamun kerho on virkistävä, aihepiiri on vapaa ja ennalta arvaamaton.
Ilmajoen Työväentalo täytti 70 vuotta, -38 talo onvalmistunut, juuri sodan alla. Työväenyhdistys on aina osannut pitää hyvät juhlat. Reipas tunti ja juhla oli ohi, mutta sisältö oli hyvä ja reipas. Juhapuheen piti SDP:n I:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola. Kohupiispa jolle aukesi kaiken kohun jälkeen paikka Arkadianmäelle. Entiseltä piispalta voi odottaa hyvää puhetta ja sitähän se oli. Hän aloitti Kauhajoen tapahtumilla ja käsitteli sen hienosti ja osaaottavasti erityisesti Ilmajoelle. Hänen puheensa johtotähtenä oli arvot ja niiden merkitys nykyaikana.
Täytyy nostaa hattua Ilmajoen työväenyhdistyksen miehille ja naisille, talo on pidetty hyvässä kunnossa. Olen siihen itsekin vaikuttanut vähäiseltä osalta. Pidin aina tärkeänä, että kunta on riittävällä avustuksella mukana sen remonteissa.
Eeva Sadinkangas sai työväentalo kunniamerkin. Hieno juttu, Eeva on sellainen periaatteen avarakatseinen työväenliikkeen ihminen. Hänenlaisensa ihmiset ansaitsevan meidän kunnioituksen. Hänelle yhteisö on ollut kaikki kaikessa. Onneksi Olkoon.
Tilaisuuden päälle oli kutsuvierastilaisuus Laitilan Elisen ja Tynjälän Toiven kodissa. Siellä sain tutustua paremmin Ilkka Kantolaan. Helposti lähestyttävä, ystävällinen ihminen. Puhelimme siinä tulevista kunnallisvaaleista ja eri puolueiden mahdollisuuksista. Sihdon Paula tunsi hänet paremminkin, koska ovat yhdessä Suomen edustajia Pohjoismaiden Neuvostossa.
Käytin kiitospuheenvuoron ja totesin Matti Paasivuoren merkityksen suomalaiselle työväenliikkeelle ja ammattiyhdistysliikkeelle olleen huomattavan suuri. Ehkä Ilmajoki voisi olla nyt kypsä hänet paremmin huomioimaan. Ehdotin myös, että Ilmajoen työväntalo pitäisi ehkä hakea suojeluun, jolloin sille saisi paremmin valtion rahoja ylläpitoon. Ilmajoki on kulttuuripitäjä, toivottavasti pidämme sen myös sellaisena. Uskon, että Spelit-päätös oli työtapaturma.
Käväisimme illansuussa kahdessa ilmajokelaiskodissa, joita Kauhajoen surmat koskettivat. Koivuluoman Matti, Sihdon Paula ja minä. Tälläisen murheen keskellä on sanaton. Jollain tavalla nämä ihmiset ovat kuitenkin päässeet eteenpäin ja ehkä tämä suru on jaettua surua, uskoakseni se antaa lohtua kulkea eteenpäin. Paljon on kysymyksiä, joihin ei saada vastauksia, mutta joskus tuntuu siltä, että pelkkä läsnäolo ja hiljaisuuskin helpottaa. Aina ei tarvita sanoja. Meidän pitää kuitenkin muistaa, että emme unohda näitä ihmisiä, vaan jaksaisimme jakaa sitä taakkaa riittävän kauas eteenpäin.
perjantai 3. lokakuuta 2008
Kauhajoki puhututtaa
Olen yrittänyt palautua Karjalan matkalta ja lueskellut lehtiä, jotka jäivät väliin. Ilkka ja Pohjalainen julkaisivat saman jutun torstaina. Vaikuttaako Kauhajoen traagiset tapahtumat rakenneuudistukseen. Toimittaja Osmo Kahari soitteli minulle Karjalaan asiasta. Huono yhteys ja tietokatkos aiheuttivat epäselvyyttä, juttu oli eräiltä osin torso. Huomasin aamun Ilkasta, että Lasse Hautala oli ottanut tämän lyömäaseeksi minua vastaan, ala-arvoista EU-mepiksi pyrkivältä. Kirjoitin vastineen sekä Ilkkaan että Vaasa-vainaaseen. Tympeältä tuntuu tämä ratsastelu, ei tästä taida poliittisia irtopisteitä kertyä.
Soittelin ammatikorkeakoulun rehtorin Varmolan Tapion kanssa Kauhajoen asioista. Tapio oli käynyt muutamissa kodeissa omaisten luona, kertoi tunnelmista. Ilmajokea tämä kosketti paljon enemmän kuin Kauhajokea. Neljä uhria ja läheltä piti tapaus. Kriisiryhmä tarvitsee lisää voimia, käy ylipaineella. Ei käynnistynyt toivotulla tavalla Ilmajoella. Soitin Sihdon Paulalle, että laittaa asiaan vauhtia.
Illalla kunnallisjärjestön johtokunta koolla. Hyvin oli väkeä paikalla. Vaalitaistelu on kiihtymässä kovaa vauhtia. Puolueen kärki on tulossa Ilmajoelle. On se hyvä, että Korhonen on pannut myös Vanhasen kenttätöihin. Kiviniemi on aina ollut valmis tulemaan. Keskustan kannatus on alaviistossa YLE:n tutkimusten mukaan. Hyvä näin, se pitää kenttäväen pirteänä. Huomataan, että ilman työtä ei tule mitään.
Keskustasta Vennamolaisiin loikannut C. Björk lähetteli tekstiviestejä, joista en saanut mitään selvää. Mikä lie ollut mielentila. Keskusta ei ole mikään osto ja myyntiliike sanoin porukalle kokouksessa.
Päivän ilonaihe oli uutinen, että Sihdon Paula oli saanut painettua Pitkämäentien ja Rehukyläntien puuhuollon Teema-hankkeiksi vuodelle 2011. Niin sitä pitää. Luulis, että Äärysen Liisakin Ilmajoki-Lehdessä jo noteeraa oman kansanedustajan merkityksen omaan pitäjään ja laittaa siitä lehteen jotakin.
Soittelin ammatikorkeakoulun rehtorin Varmolan Tapion kanssa Kauhajoen asioista. Tapio oli käynyt muutamissa kodeissa omaisten luona, kertoi tunnelmista. Ilmajokea tämä kosketti paljon enemmän kuin Kauhajokea. Neljä uhria ja läheltä piti tapaus. Kriisiryhmä tarvitsee lisää voimia, käy ylipaineella. Ei käynnistynyt toivotulla tavalla Ilmajoella. Soitin Sihdon Paulalle, että laittaa asiaan vauhtia.
Illalla kunnallisjärjestön johtokunta koolla. Hyvin oli väkeä paikalla. Vaalitaistelu on kiihtymässä kovaa vauhtia. Puolueen kärki on tulossa Ilmajoelle. On se hyvä, että Korhonen on pannut myös Vanhasen kenttätöihin. Kiviniemi on aina ollut valmis tulemaan. Keskustan kannatus on alaviistossa YLE:n tutkimusten mukaan. Hyvä näin, se pitää kenttäväen pirteänä. Huomataan, että ilman työtä ei tule mitään.
Keskustasta Vennamolaisiin loikannut C. Björk lähetteli tekstiviestejä, joista en saanut mitään selvää. Mikä lie ollut mielentila. Keskusta ei ole mikään osto ja myyntiliike sanoin porukalle kokouksessa.
Päivän ilonaihe oli uutinen, että Sihdon Paula oli saanut painettua Pitkämäentien ja Rehukyläntien puuhuollon Teema-hankkeiksi vuodelle 2011. Niin sitä pitää. Luulis, että Äärysen Liisakin Ilmajoki-Lehdessä jo noteeraa oman kansanedustajan merkityksen omaan pitäjään ja laittaa siitä lehteen jotakin.
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
Isien ja isoisien jalanjäljillä Karjalassa
Ilmajokisen miesporukan matka Karjalaan alkaa olla loppusuoralla. On hienoa olla reissussa, jossa 63 miestä seuraa isien ja isoisien jalanjälkiä.
Olemme käyneet jatkosodan taistelupaikoilla, missä Ilmajoen Aallon patteristo on taistellut. Myös Tali-Ihantala, Siiranmäki, Vuoksi ja Äyräpää olivat näkemisen ja kokemisen arvoisia kovia paikkoja.
Valamon luostari kauniilla saarella oli upea kokemus.
Ymmärrän nyt, mitä siirtoväki menetti, kun joutui evakkoon. Valitettavasti Karjala on pahasti rappiolla tänä päivänä. Pietarin seutu ja Venäjä kuitenkin kehittyvät kovaa vauhtia. Venäjä onkin meille suuri mahdollisuus.
Olemme käyneet jatkosodan taistelupaikoilla, missä Ilmajoen Aallon patteristo on taistellut. Myös Tali-Ihantala, Siiranmäki, Vuoksi ja Äyräpää olivat näkemisen ja kokemisen arvoisia kovia paikkoja.
Valamon luostari kauniilla saarella oli upea kokemus.
Ymmärrän nyt, mitä siirtoväki menetti, kun joutui evakkoon. Valitettavasti Karjala on pahasti rappiolla tänä päivänä. Pietarin seutu ja Venäjä kuitenkin kehittyvät kovaa vauhtia. Venäjä onkin meille suuri mahdollisuus.
lauantai 27. syyskuuta 2008
Suuri suru
Olemme eläneet kauhean viikon. Olin Kauhajoella tiistaina. Kauhajoen kirkko oli täynnä väkeä. Suru oli käsin koskettavissa. Oli lohduton näky, kun äiti ja isä etsivät tytärtään, joka ei vastaa puhelimeen. Toivoa on vielä jäljellä, mutta toivo hiipuu koko ajan. He olivat tuttuja ihmisiä. Piispa Simo Peura puhui koskettavasti, mutta hänkin oli yhtä lailla neuvoton ja keinoton, hän myötäeli hienosti tämän surun ja ahdistuksen. Siellä kysyttiin, missä olet Jumala. Toivottavasti me emme menetä uskoamme.
Meille on kuitenkin annettu armo ja lupaus, joihin me saamme luottaaa.
Oli ahdistavaa ja lamaannuttavaa, kun ei oikein voinut tehdä mitään. Kirjoitin ahdistuksessani yöllä sähköpostiviestin koulumme väelle seuraavasti:
Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuuston puolesta esitän syvän osanoton opiskelijoiden, henkilökunnan ja heidän omaistensa suruun Kauhajoen yksikkömme tapahtumien johdosta. Syyskuun kuulas aamupäivä muuttui menetysten ja suuren surun päiväksi. Koulu jonka tehtävänä on kasvattaa ja sivistää sai iskun kaikkein arimpaan kohtaan, uskoon ihmisyyteen ja siitä versoavaan hyvyyteen. Me emme saa kuitenkaan tapahtuneesta huolimatta menettää uskoamme hyvyyden ja rakkauden voimaan, mikä on ihmisyyteen kasvamisen perusta.
Esitän Rehtori Tapio Varmolalle ja henkilökunnalle sekä opiskelijoille kiitoksen ripeästä toiminnasta tapahtuman jälkiselvittelyssä näinä tiistaipäivän järkyttävinä tunteina. Toivon Teille jaksamista ja voimia elää eteenpäin toinen toistamme tukien, me selviämme yhdessä kohti valoisampaa tulevaisuutta.
Esitän myös kiitoksen kaikille tapahtuman eri osapuolille, jotka ovat auttaneet yhteisöämme selviämään meitä kohdanneessa järkyttävässä onnettomuudessa.
Luottamushenkilöhallinto on valmis antamaan kaiken tukensa, että yhteisömme työ palaisi turvalliseen arkeen.
Ilmajoella 24.9.2008
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Yhtymävaltuusto
Jorma Yli-Suomu
puheenjohtaja
Meille on kuitenkin annettu armo ja lupaus, joihin me saamme luottaaa.
Oli ahdistavaa ja lamaannuttavaa, kun ei oikein voinut tehdä mitään. Kirjoitin ahdistuksessani yöllä sähköpostiviestin koulumme väelle seuraavasti:
Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuuston puolesta esitän syvän osanoton opiskelijoiden, henkilökunnan ja heidän omaistensa suruun Kauhajoen yksikkömme tapahtumien johdosta. Syyskuun kuulas aamupäivä muuttui menetysten ja suuren surun päiväksi. Koulu jonka tehtävänä on kasvattaa ja sivistää sai iskun kaikkein arimpaan kohtaan, uskoon ihmisyyteen ja siitä versoavaan hyvyyteen. Me emme saa kuitenkaan tapahtuneesta huolimatta menettää uskoamme hyvyyden ja rakkauden voimaan, mikä on ihmisyyteen kasvamisen perusta.
Esitän Rehtori Tapio Varmolalle ja henkilökunnalle sekä opiskelijoille kiitoksen ripeästä toiminnasta tapahtuman jälkiselvittelyssä näinä tiistaipäivän järkyttävinä tunteina. Toivon Teille jaksamista ja voimia elää eteenpäin toinen toistamme tukien, me selviämme yhdessä kohti valoisampaa tulevaisuutta.
Esitän myös kiitoksen kaikille tapahtuman eri osapuolille, jotka ovat auttaneet yhteisöämme selviämään meitä kohdanneessa järkyttävässä onnettomuudessa.
Luottamushenkilöhallinto on valmis antamaan kaiken tukensa, että yhteisömme työ palaisi turvalliseen arkeen.
Ilmajoella 24.9.2008
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Yhtymävaltuusto
Jorma Yli-Suomu
puheenjohtaja
maanantai 22. syyskuuta 2008
Terveyskeskuksesta
Käväisin aamulla poikakerhossa Nelimarkan kahvilassa. Vaalikuume on nousussa. Aikalailla tunteet alkavat olla pinnassa. Milloin kunta ei myy tonttia, milloin kuntaa viedään Seinäjoelle ja sitärataa.
Olen nostanut terveyskeskusasian pintaan. Näyttää tuntee olevan siinäkin pinnassa. Nyt on keskusteluun sekaantunut jo Kurikankin valtuutetut. Demari Margit Parkkamäki sanoo suoraan, että ei Kurikka kaipaa Ilmajoen vanhuksia, eipä tietenkään. Meidän ne on hoidettava ja pitää hoitaakin hyvin.
JIK on liikelaitoskuntayhtymä. Se on himmeli kuten peruspalveluministeri Paula Risikko niitä nimittää, josta ei erkkikään ota selvää. Kunnanhallituksen puheenjohtaja sanoo, että Ilmajoella olisi pärjätty yksinkin, meillä on minunkin mielestä hyvä palvelutaso ja Seinäjoen läheisyys. Miksi tämä kiire, haluttiin olla luokan kiltein oppilas. Mitä tuli himmeli josta ei kukaan saa mitään selvää. Lapua päätti katsoa kaikessa rauhassa. Peruspalveluministeri Paula Risikko käväisi syyskuun alussa kertomassa Kalajoen kunnassa, että te selviätte kyllä yksin - 14.000 asukasta. Ei siis mitään himmeliä, miksi meillä oli kiire.
JIK on judirinen oikeushenkilö. Ilmajoen kunta sen osakas. Palvelut tuottaa JIK, jonka kotipaikka on Kurikka ja sitä johtavan johtikunnan puheenjohtajuus Kurikassa. Ilmajoelta johtokunnassa on kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, Matti Koivuluoma ja Mirja Sairo. Tilaajalautakunta on JIK:n alainen ja sen pj. Jalasjärveltä ja siinä on jäsenenä Marju Löppönen, Ilmajoen perusturvalautakunnan puheenjohtaja.
JIK siis tuottaa palvelut ja tilaajalautakunta tilaa palvelut. Tilaajalautakunta on Jalasjärvivetoinen, se siis tilaa Ilmajoelle palvelut. Mikä on kunnan rooli? Antaako Ilmajoen kunnanhallitus täydet valtuudet näille toimielimille toimia Ilmajoen puolesta vai kilpailuttaako Ilmajoki JIK:n ja esimerkiksi Suomen Lääkäritalon kesken palvelut.
Ilmajoen kunnajohtajan pitäisi nyt johtokunnan jäsenenä, palvelujen tuottajana sanoa ilmajokisille mitä palvelutasoa Ilmajoki haluaa ja missä. Margit Parkkamäki ilkkuu, ettei se ole JIK:n asia, minkälaisessa kunnossa Ilmajoen TK on. Eikö ole? JIK tuottaa palvelut ja jos ne tuotetaan Kurikassa niin Ilmajoen terveyskeskuksen kunnolla ei silloin ole mitään merkitystä. Jos Ilmajoella säilytetään lääkärivetoinen terveyskeskus tai asema niin terveyskeskuksen tilojen kunnolla on suuri merkitys.
Tilaajalautakunnan jäsen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Markku Löppösen pitäisi nyt kertoa mitä Ilmajoelle tilataan ja mistä. Tässähän on kysymyksessä peruspalvelu ja sen saatavuus.
Miksi Ilmajoen kunnan asukkaille ei uskalleta kertoa, mistä jatkossa ilmajokinen ihminen saa terveyspalvelut: Ilmajoelta, Kurikasta vai Jalsjärveltä? Onko kukaan miettinyt tätä, kun himmeliä on rakennettu.
Ylilääkäri kysymys oli surullinen. Tiina Perä oli ainut hakija eikä häntä huolittu. Nyt asian päällä makaa Hanna Urpala samalla tavalla, kun hän piti Ilmajoen ylilääkärin paikkaa kymmenen vuotta väliaikaisena. Hän makasi kuin kora luun päällä, ei itse syö, muttei anna toisillekaan. Hän ei halunnut ottaa selkeästi vastuuta vakinaisena tehtävän hoitajana. Hän oli nämä vuodet vallassa, mutta vastuu oli niin ja näin. Terveyskeskuksen remontti jäi hoitamatta mutta nyt se pitää tehdä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
