Vaalikahvia

Ilmajoen keskustassa kahviteltiin kunnallisvaaliehdokkaina ihmisiä. Jaoin kortteja ja juttelin ihmisten kanssa. Palaute oli hyvää, sanoivat, että minua parjataan sen verran kovaa, että täytyy olla hyvä mies. Meidän porukka oli hyvin liikkeellä. samoin vieressä kokoomus oli saanut hyvin väen liikkeelle, makkaroille.

Järviharju yritti tunkea molemmille apajille, mutta ei oikein ollut kummankaan leiriin tervetullut ja häipyi. Väli-Torala vissiin häpesi senverran, ettei näyttäytynyt ollenkaan. Kaikesta päättäen kenttä osaa vetää vaaleissa oikeat johtopäätökset.

Siinä tuli hyvää keskustelua 67:n linjauksista Mäenpään Einon, Yli-Karjanmaan Erkin ja Lahden Kyllikin kanssa. Sanoinkin, että tässä taitaa olla Peuralankylän seura koolla. Asia puhuttaa, mutta uskon, että kun tiet saadaan niin kaikki kehuu, pitää vain jaksaa neuvotella. Oikean tiedon jakaminen tuntuu olevan vaikeaa monille valtuutetuillekin. Loppujen lopuksi tälläisten asioiden hoitaminen on kovaa työtä jossa ei saa usko loppua. Joskus onnistaa nopeastikin kuten Nopankylän "metsäteillä", kylä ja Sihdon Paula toimivat saumattomasti yhteen.

Vekolan Erkki siellä julisti suurella äänellä, että Ilmajoen asioita on hoidettu huonosti, niitä pitää nyt korjata. Kysyin miten pitäisi hoitaa, ei oikein osannut vastata. Ajattelin, että kun olin mukana rakentamassa mahtavaa Ilmajoki-hallia niin sieltä Erkillekin löytyi töitä. Sitten vain sitä kättä puremaan, joka ruokkii. Suomessa on aiheellisesti laajemminkin alkanut keskustelu missä määrin kunnan työntekijät ovat päättäjinä.

Kotona lueskelin päivän lehdet. Hesarissa Max Jakobson tarkastelee Venäjän nykytilannetta mielenkiintoisella tavalla. Mikä on Venäjän suunta? Jakobson toteaa: "Ihailemme venäläistä kulttuuria, mutta arvostelemme korruptiota." Ilkassa Hokkasen Kari kirjoittaa ansiokkaasti Ahtisaaresta. Ihmettelee NATO-intoilua. Kyllä molemmilla herroilla (Jakobson ja Hokkanen) on vahva politiikan realiteettien taju. Venäjä on aina naapurimme, Paasikiven opit, joita Kekkonen jatkoi onnistuneesti, ovat edelleen yhtä ajankohtaisia.

Hesarin pääkirjoituksessa käsitellään yksityistämisen kysymyksiä kuntaloudessa. Asia ei ole kovin yksi selitteinen. Eräillä aloilla se on hyvin onnistunut, mutta siitä on myös katkeria kokemuksia. Tässä taloudellisessa tilanteessa, asiassa on edettävä varovasti. Kunnan perusalat, sivistys, sosiaali ja terveys eivät siihen kovin hyvin sovellu, ne pitää pitää tiukasti yhteiskunnan kontrollissa.