Ylläoleva ajatus tuli mieleeni kun olin Yli-Raskun Riitan hautajaisissa. Eräs kurikkalainen mies kysyi minulta, että miksi kepulaiset riitelevät niin monessa paikassa. Viittasi Nurmoon, Ilmajokeen ja vähän kai Kurikkaankin. Vastasin, etten minä ainakaan riitele mutta siltähän se näyttää. Asiat ovat ilmeisesti jo ajat sitten unohtumneet ja valta vain kiinnostaa vastuu jää unholaan. Mietin, että mistähän tässä on oikein kysymys ja hetken kuluttua vastasin miehelle, että Jurvasta Ilmajoella on kysymys. Jurva yritettiin ottaa väkisin vastoin kuntalaisten tahtoa ja kun se ei onnistunut niin edelleen se joillain tahoilla hiertää. Jos Jurva asia olisi aidosti tuotu käsittelyyn ja keskusteluun se olisi ehkä saattanut onnistuakin mutta se salailu ja suoranainen valehtelu, johon Ilmajoki-Lehti syyllistyi kaikkein pahiten, nosti ihmisten karvat pystyyn. Kuntaliiton asiantuntijan suuhun pantiin sanoja joita ko. henkilö ei ollut koskaan sanonut tai niitä pantiin sellaisiin asiayhteyksiin, joihin ne eivät kuuluneet.
Lopputulema on, että Kurikka ja Jurva sopivat kuntaliitoksen, se on mielestäni onnistunut ja heillä on siihen hyvät edellytykset. Ilmajoki sensijaan ei olisi pystynyt vastaamaan velvoitteista kuten Kurikka pystyy. Ilmajoen kunnan talous on kuralla, Jurvasta olisi tullut riippakivi, johon olisi aina vedottu kun jokin asia ei hoidu. Kurikalla ja Jurvalla on myöskin luontaisempi asiointiyhteys, Ilmajoella ei.
Mistä tässä kaikessa sitten on kysymys. Jollain tahoilla elätellään toiveita yhteisestä kunnasta JIK-nimeltään vaikka strategioissa hienosti puhutaan itsenäisestä Ilmajoesta. Usein on kuullut sanonnan, että kolme samankokoista voi neuvotella tasa-arvoisesti. Jos Seinäjoen kanssa neuvotellaan niin ollaan altavastaajia, sanovat samat tahot. Siellä jossain häämöttää kuntaliitos? Itsenäisyys on taloudellista laatua, silloin kun rahat loppuu isäntä on jossain muualla.
Olen ihmetellyt miten raivokkaasti sekä Jurva asiaa, että JIK kuntayhtymää ajettiin Ilmajoella unohtaen kaikki demokratian pelisäännöt, voimalla eteenpäin. Päättäjien joukossa on poikkeuksellisen paljon Kurikkaan rajoittuvilta alueilta edustajia, heille on samantekevää onko Ilmajoella esimerkiksi omaa terveyskeskusta.Kurikkaan on on sama matka tai jopa lyhyempi. Ehkä siinä sitten muita vietiin, vedetäään höplästä. Esimerkiksi JIK-kuntayhtymä tulee olemaan raskas ja vaikea, koska agendalle ei ole reilusti ja avoimesti nostettu niitä kipeitä kysymyksiä jotka tosiasiassa ovat hyvin vaikeita.
Jokatapauksessa näyttää siltä, että kuntakoko tulee kasvamaan hiljalleen siihen paras-lain tarkoittamaan 20.000 asukkaan rajaan. Uudessa asetelmassa isot kunnat jylläävät ja toimivat suoraan valtionhallintoon päin. Pienet jollaiseksi Ilmajoki on jäämässä keräävät muruset ja seuraavat sivusta. Ellut ja Allut tulevat ja lääninhallitukset poistuvat kuvasta. Suuret kunnat toimivat suoraan ministeriöön ja sillä siisti. Suomessa on silloin selkeä kaksiportainen hallintomalli ja Keskustan elettelemä maakuntahallinto on mennytty aikaa. Maakuntien liitoista tulee paperitiikereitä.
Eräässä tilaisuudessa olikin jo eräältä taholta väläytelty JIK-kuntaa, johon eräs läsnäolija oli todennut, että silloin Ilmajoki jakautuu kahtia. Tähän eräs korkea-arvoinen virkamies oli todennut puolestaan, että se olisi Ilmajokisille oikein. Samainen virkamies totesi aikanaan Seinäjoen kaupungin edustajille heidän esittäessään laajempaa yhteistoimintaa, "ettei köyhien kanssa kannata seurustella". Sillälailla, entinen emäpitäjä.
Paras-laki on ristiriitainen Ilmajoen osalta ja ministerit ovat heikkoja. Kiviniemi ei uskalla tehdä rohkeita päätöksiä ja Risikko puhuu puuta heinää vastoin Paras-lakia Lapuan TK-asiassa eduskunnan välikysymyskeskustelussa piittaamatta Paras-lain linjauksista yhtikäs mitään. Nyt pitäisi olla voimaa sanoa missä kaappi seisoo jos kerran lain hengessä mennään eteenpäin tai sitten pitäisi aivan uudella tavalla asemoida kunta hallinnon perusyksikkönä ja koota alueelliset tehtävät maakuntahallinnon alle tai maakunnallisiin kuntayhtymiin. Se hetki varmaan jo meni ja kakisportaisen hallinnon tiellä edetään. Kuntalaisdemokratia kavenee ja etenee kuntalaisesta mutta hoituuhan ne asiat. Ei tänä päivänäkään voida puhua kunnasta samalla tavalla Velkuan as.261 ja Helsingin as 573.178 yhteydessä. Suomen pienin ja suurin.
Kunnat erilaistuvat ja eriarvoistuvat. Suuret jyllää ja pienet sinnittelevät. Kuka olisi vielä kaksikymmnetä vuotta sitten uskonut, että Ilmajokikin voi pudota alaspäin niin talouden kuin väkiluvunkin suhteen.
Ilmajoella on menossa piispantarkastus. Sielläkin papit ovat kuulemma kovasti kyselleet mihin Ilmajoki aikoo liittyä, jo on aikoihin eletty. Kirkkoa on aina pidetty vanhanaikaisena ja hidasliikkeisenä mutta siellä onkin vallalla modernia ajattelua.
Olin perjantai-illalla kirkossa piispantarkastuksen yhteydessä pidetyssä kuorojen konsertissa. Ilmajoella on monipuolista harrastusta se on hienoa. Kanttori Hei Kataja-Kantola siellä pöllyteli urkuja oikein mahtavasti, se on hienoa kuultavaa. Kampraatit on vieläkin kovassa iskussa, Riskun Arto se vain jaksaa painaa täysillä.
lauantai 15. marraskuuta 2008
Jääkö Ilmajoen Terveyskeskusremontti haaveeksi
Ilmajoen terveyskeskuksen remontti pitää aloittaa pikaisesti
Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven yhteinen terveyskuntayhtymä JIK aloittelee toimintaansa. Kurikka pitää laskelmissa sisällään liittyvän Jurvan.. Liikelaitoksen johtokunta on tekemässä ensimmäisiä päätöksiään. Kuntien omistamat kiinteistöt säilyvät kunnilla, liikelaitoskuntayhtymä vuokraa tilat. Pääosan kiinteistömassasta muodostavat terveyskeskukset ja vanhainkodit.
JIK on johtokunnan päätöksellä vuokrannut tarvitsemansa tilat. Kiinteistöjen arvonmuodostus on laskettu siten, että niistä on puhdistettu valtionosuudet ja rakennusindeksiä käyttäen huomioitu poistot. Kokonaisarvoiksi on jäänyt Kurikalle 12,0 milj. €, Ilmajoelle 5 milj. € ja Jalasjärvelle 4,5 milj. €. Kurikan korkean arvon selittää juuri uusittu terveyskeskus 6 milj. €, Ilmajoen alhaisen arvon terveyskeskuksen nykyarvo 2 milj. € ja Jalasjärven arvon, ettei heillä ole vanhainkotia lainkaan.
Johtokunnan päätöksellä JIK maksaa vuokria kunnille vuosittain n. 1,4 milj. € jakautuen osakkaiden kesken seuraavasti, Kurikka 780.000 €, Ilmajoki 325.000 € ja Jalasjärvi 293.000 €. Vastaavasti maksuosuudet JIK:lle kunnittain jakautuvat asukaspohjaisesti Kurikka 596.000 € (as. 14928), Ilmajoki 464.000 € (as. 11635) ja Jalasjärvi 339.000 € (as.8495). Kustannukset vyörytetään hintoihin mutta laskennallisena pohjana voitaneen käyttää asukaspohjaa. Kymmenen vuoden keskiarvo lienee aika lähellä totuutta asukaspohjan kanssa. Oletetaan siis, että em. kunnissa sairastetaan ja käytetään palveluja suurin piirtein samassa suhteessa. Laskelmassa ei ole oettu ylläpitokustannuksia lainkaan huomioon joista tulee toinen mokoma.
Edellä olevista laskelmista voidaan päätellä, että Kurikka on nettohyötyjä, sen vuokratulon ja maksuosuuden erotus on 190.000 € plussalla . Vastaavasti Ilmajoki on nettomaksaja -140.000 € ja samoin Jalasjärvi on nettomaksaja -50.000 euroa. Ilmajoki maksaa Kurikkaan verrattuna 330.000 enemmän vuosittain. Ilmajoki siis maksaa uudistetun Kurikan terveyskeskusta vuosittain huomattavalla summalla johtuen, Kurikan TK:n arvo 6 milj. € ja Ilmajoen TK:n arvo 2 milj. €, rakennusten arvoeroista.
Ilmajoella on suunnitelmissa poliklinikan laajennus ja saneeraus, kustannusarvioltaan 4 milj. euroa. Mikäli hanke toteutetaan pikaisesti, niin nykyarvolaskelmilla siitä tulee 260.000 €:n lisälasku vuodessa JIK:lle. Tällöin JIK:n kokonaisvuokrat nousevat 1,660 milj. €:n vuodessa. Vuokrien lisäkustannus 260.000 € (Ilmajoen TK:n remontti) jakautuu kuntien kesken seuraavasti. Kurikka 111.000 € (42,6%), Ilmajoki 86.000 € (35,2%) ja Jalasjärvi 66.000 € (24,2%).
Ilmajoki on JIK: ssä kuin harakka tervatulla katolla. Ellei Ilmajoki investoi terveyskeskukseen niin se maksaa kymmenessä vuodessa Kurikan terveyskeskuksen investoinnin yhdessä Jalasjärven kanssa. Samalla toimintojen painopiste hiljalleen keskittyy. JIK on asettanut talouden yhdeksi tavoitteeksi vuosille 2009 – 2011, että hoidon painopiste siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon suuntaan, jolloin säästytään kalliilta erikoissairaanhoidolta. Tämä ei toteudu ellei meillä ole asianmukaisia tiloja Ilmajoella.
Mikäli käy niin hullusti, että Ilmajoen kunnan vaikea taloudellinen tilanne ei salli investoinnin suorittamista, niin silloin on aloitettava neuvottelut vuokra-arvojen laskentaperusteena olleen koron oleellisesta alentamisesta, jolla voidaan oikaista vuokra vääristymä. Ilmajoen ei missään tapauksessa pidä hyväksy JIK:ssä investointikieltoa.
Ilmajoen on kaikesta huolimatta pikaisesti joulukuun talousarviokäsittelyn yhteydessä päätettävä terveyskeskuksen investoinnista n. 4 milj. €. Tässä vaiheessa Ilmajoen kunta pystyy päättämään asiasta mutta ensi vuoden alusta lukien asiasta päättä yksiselitteisesti JIK:n johtokunta, jossa Ilmajoella on vain kolmannes äänivallasta. Päättämällä asiasta nopeasti Ilmajoki kykenee tarjoamaan oikeudenmukaisen ja kunnallisvaaleissa luvatun palvelun asukkailleen omassa terveyskeskuksessa. Tällöinkin vielä Ilmajoen kokonaisvuokra-arvo jää pienemmäksi mutta se voidaan hyväksyä asukaspohjaerolla ja Kurikan lupauksella tarjota terveyskeskuspalvelut Jurvassa omalla kustannuksellaan...
Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven yhteinen terveyskuntayhtymä JIK aloittelee toimintaansa. Kurikka pitää laskelmissa sisällään liittyvän Jurvan.. Liikelaitoksen johtokunta on tekemässä ensimmäisiä päätöksiään. Kuntien omistamat kiinteistöt säilyvät kunnilla, liikelaitoskuntayhtymä vuokraa tilat. Pääosan kiinteistömassasta muodostavat terveyskeskukset ja vanhainkodit.
JIK on johtokunnan päätöksellä vuokrannut tarvitsemansa tilat. Kiinteistöjen arvonmuodostus on laskettu siten, että niistä on puhdistettu valtionosuudet ja rakennusindeksiä käyttäen huomioitu poistot. Kokonaisarvoiksi on jäänyt Kurikalle 12,0 milj. €, Ilmajoelle 5 milj. € ja Jalasjärvelle 4,5 milj. €. Kurikan korkean arvon selittää juuri uusittu terveyskeskus 6 milj. €, Ilmajoen alhaisen arvon terveyskeskuksen nykyarvo 2 milj. € ja Jalasjärven arvon, ettei heillä ole vanhainkotia lainkaan.
Johtokunnan päätöksellä JIK maksaa vuokria kunnille vuosittain n. 1,4 milj. € jakautuen osakkaiden kesken seuraavasti, Kurikka 780.000 €, Ilmajoki 325.000 € ja Jalasjärvi 293.000 €. Vastaavasti maksuosuudet JIK:lle kunnittain jakautuvat asukaspohjaisesti Kurikka 596.000 € (as. 14928), Ilmajoki 464.000 € (as. 11635) ja Jalasjärvi 339.000 € (as.8495). Kustannukset vyörytetään hintoihin mutta laskennallisena pohjana voitaneen käyttää asukaspohjaa. Kymmenen vuoden keskiarvo lienee aika lähellä totuutta asukaspohjan kanssa. Oletetaan siis, että em. kunnissa sairastetaan ja käytetään palveluja suurin piirtein samassa suhteessa. Laskelmassa ei ole oettu ylläpitokustannuksia lainkaan huomioon joista tulee toinen mokoma.
Edellä olevista laskelmista voidaan päätellä, että Kurikka on nettohyötyjä, sen vuokratulon ja maksuosuuden erotus on 190.000 € plussalla . Vastaavasti Ilmajoki on nettomaksaja -140.000 € ja samoin Jalasjärvi on nettomaksaja -50.000 euroa. Ilmajoki maksaa Kurikkaan verrattuna 330.000 enemmän vuosittain. Ilmajoki siis maksaa uudistetun Kurikan terveyskeskusta vuosittain huomattavalla summalla johtuen, Kurikan TK:n arvo 6 milj. € ja Ilmajoen TK:n arvo 2 milj. €, rakennusten arvoeroista.
Ilmajoella on suunnitelmissa poliklinikan laajennus ja saneeraus, kustannusarvioltaan 4 milj. euroa. Mikäli hanke toteutetaan pikaisesti, niin nykyarvolaskelmilla siitä tulee 260.000 €:n lisälasku vuodessa JIK:lle. Tällöin JIK:n kokonaisvuokrat nousevat 1,660 milj. €:n vuodessa. Vuokrien lisäkustannus 260.000 € (Ilmajoen TK:n remontti) jakautuu kuntien kesken seuraavasti. Kurikka 111.000 € (42,6%), Ilmajoki 86.000 € (35,2%) ja Jalasjärvi 66.000 € (24,2%).
Ilmajoki on JIK: ssä kuin harakka tervatulla katolla. Ellei Ilmajoki investoi terveyskeskukseen niin se maksaa kymmenessä vuodessa Kurikan terveyskeskuksen investoinnin yhdessä Jalasjärven kanssa. Samalla toimintojen painopiste hiljalleen keskittyy. JIK on asettanut talouden yhdeksi tavoitteeksi vuosille 2009 – 2011, että hoidon painopiste siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon suuntaan, jolloin säästytään kalliilta erikoissairaanhoidolta. Tämä ei toteudu ellei meillä ole asianmukaisia tiloja Ilmajoella.
Mikäli käy niin hullusti, että Ilmajoen kunnan vaikea taloudellinen tilanne ei salli investoinnin suorittamista, niin silloin on aloitettava neuvottelut vuokra-arvojen laskentaperusteena olleen koron oleellisesta alentamisesta, jolla voidaan oikaista vuokra vääristymä. Ilmajoen ei missään tapauksessa pidä hyväksy JIK:ssä investointikieltoa.
Ilmajoen on kaikesta huolimatta pikaisesti joulukuun talousarviokäsittelyn yhteydessä päätettävä terveyskeskuksen investoinnista n. 4 milj. €. Tässä vaiheessa Ilmajoen kunta pystyy päättämään asiasta mutta ensi vuoden alusta lukien asiasta päättä yksiselitteisesti JIK:n johtokunta, jossa Ilmajoella on vain kolmannes äänivallasta. Päättämällä asiasta nopeasti Ilmajoki kykenee tarjoamaan oikeudenmukaisen ja kunnallisvaaleissa luvatun palvelun asukkailleen omassa terveyskeskuksessa. Tällöinkin vielä Ilmajoen kokonaisvuokra-arvo jää pienemmäksi mutta se voidaan hyväksyä asukaspohjaerolla ja Kurikan lupauksella tarjota terveyskeskuspalvelut Jurvassa omalla kustannuksellaan...
maanantai 10. marraskuuta 2008
Järviharju kunnanhallitukseen perussuomalaisten paikalle
Perussuomalaisille on vaalivoitosta tullut päänsärkyä huuman jälkeen. Viidellä valtuutetulla he ovat oikeutettuja kunnahallitukseen yhdellä jäsenellä. Tavallisesti luotettaviin lähteisiin nojaten, kuulin, että paikkaa vaatii itselleen Matti Järviharju. Se olisikin aikamoinen pommi. Monet äänestivät muita perussuomalaisia ehdokkaita vain siitä syystä, että nämä kaksi herraa saataisiin sieltä pois. Niinhän siinä kävi, että vain varapaikka heltisi.
Pahalta tuntui kun perussuomalaiset olivat antaneet neuvottelijoiden puheenjohtajan paikan Matti Järviharjulle. Se ennakoi mitä tuleman pitää. Mutta mehän tiedämme, että esimerkiksi Kai Väli-Torala kyllä huutaa kylillä senkuin kerkiää mutta kun iso paperinippu pannaan kokouksessa eteen niin yhtäkkiä nähdäänkin hiljainen poika. Järviharjua tarvitaan kainolosauvaksi, että voidaan jatkaa samalla populistisella linjalla.
En tiedä onko hallituspaikasta jo sovittu etukäteen rahalla. Paikan saa tuloksesta riippumatta se joka rahoittaa perussuomalaisten kampanjan, näin kylillä kerrotaan. En tiedä kuka kampanjan on rahoittanut, huhuja liikkuu, mutta aikamoista kuntalaisten aliarvioimista. Viimeistään silloin kun pitää jättää vaalirahoitusilmoitukset lain mukaan niin asia selviää.Jos perussuomalaisten paikka on ostettavissa rahalla niin sehän on ennenkuulumatonta.
Matti Järviharju sen paikan ottaa jos haluaa ja ottaa vaikka väkisin, jos niikseen tulee oli rahoittaja sitten kuka tahansa. Huvittuneena seuraan heidän taaperrustaan. Christel Björkille tämä on kovaa koulua, ei kaikille voi jakaa hyvää. Perussuomalaiset olisivat viisaita jos he irtautuisivat kokonaan Järviharjusta, koska hän ei ole puolueen jäsen, ja lähtisivät puhtaalta pöydältä ajamaan kunnan asioita yhteistoiminnassa.
Olisi mielenkiintoista tietää mitä Timo Soi´ni ajattelee tälläisestä menosta. Hänen kerrotaan sanoneen, että Matti Järviharju ei pääse perussuomalaisten jäseneksi niin kauna kun hän on puheenjohtajana.
Tunnen Matti Järviharjun paremmin kuin kukaan muu Ilmajoen vanhassa ja uudessa valtuustossa. Mattiin ei tepsi kuin vain yksi keino, jokaisella on se arka kohta. Hän on istunut meillä kahvipöydässä lukemattomia kertoja eri syistä. Matti tietää tämän itsekin.
Perussuomalaisilla alkaa kova korpitaival suomalaisessa kunnalliskentässä. Lusikka pitää ottaa kauniisti käteen muuten tulee jatkossa vapaata pudotusta. Heille tuli senverran hyvä tulos, että sillä joutuu väkisinkin kantamaan vastuuta. Kuntakentällä vastuunkantao on karsimista ja säästöjen etsimistä. Talouden lait ovat kovat tässä suhteessa.
PS. Ulkopolitiikasta kirjoittaessani samana päivänä alkoi tapahtua. Venäjä ja EU jatkavat Georgian sodan takia lykättyjä kumppanuus- ja yhteistyöneuvotteluja Venäjän kanssa Asiasta päättivät jäsenmaiden ulkoministerit maanantaina Brysselissä. Viisautta EU:lta, Liettua vastusti loppuun saakka mutta muilta löytyi järki. Venäjä otetaan tosissaan, se on kaikesta huolimatta jättiläinen.
Pahalta tuntui kun perussuomalaiset olivat antaneet neuvottelijoiden puheenjohtajan paikan Matti Järviharjulle. Se ennakoi mitä tuleman pitää. Mutta mehän tiedämme, että esimerkiksi Kai Väli-Torala kyllä huutaa kylillä senkuin kerkiää mutta kun iso paperinippu pannaan kokouksessa eteen niin yhtäkkiä nähdäänkin hiljainen poika. Järviharjua tarvitaan kainolosauvaksi, että voidaan jatkaa samalla populistisella linjalla.
En tiedä onko hallituspaikasta jo sovittu etukäteen rahalla. Paikan saa tuloksesta riippumatta se joka rahoittaa perussuomalaisten kampanjan, näin kylillä kerrotaan. En tiedä kuka kampanjan on rahoittanut, huhuja liikkuu, mutta aikamoista kuntalaisten aliarvioimista. Viimeistään silloin kun pitää jättää vaalirahoitusilmoitukset lain mukaan niin asia selviää.Jos perussuomalaisten paikka on ostettavissa rahalla niin sehän on ennenkuulumatonta.
Matti Järviharju sen paikan ottaa jos haluaa ja ottaa vaikka väkisin, jos niikseen tulee oli rahoittaja sitten kuka tahansa. Huvittuneena seuraan heidän taaperrustaan. Christel Björkille tämä on kovaa koulua, ei kaikille voi jakaa hyvää. Perussuomalaiset olisivat viisaita jos he irtautuisivat kokonaan Järviharjusta, koska hän ei ole puolueen jäsen, ja lähtisivät puhtaalta pöydältä ajamaan kunnan asioita yhteistoiminnassa.
Olisi mielenkiintoista tietää mitä Timo Soi´ni ajattelee tälläisestä menosta. Hänen kerrotaan sanoneen, että Matti Järviharju ei pääse perussuomalaisten jäseneksi niin kauna kun hän on puheenjohtajana.
Tunnen Matti Järviharjun paremmin kuin kukaan muu Ilmajoen vanhassa ja uudessa valtuustossa. Mattiin ei tepsi kuin vain yksi keino, jokaisella on se arka kohta. Hän on istunut meillä kahvipöydässä lukemattomia kertoja eri syistä. Matti tietää tämän itsekin.
Perussuomalaisilla alkaa kova korpitaival suomalaisessa kunnalliskentässä. Lusikka pitää ottaa kauniisti käteen muuten tulee jatkossa vapaata pudotusta. Heille tuli senverran hyvä tulos, että sillä joutuu väkisinkin kantamaan vastuuta. Kuntakentällä vastuunkantao on karsimista ja säästöjen etsimistä. Talouden lait ovat kovat tässä suhteessa.
PS. Ulkopolitiikasta kirjoittaessani samana päivänä alkoi tapahtua. Venäjä ja EU jatkavat Georgian sodan takia lykättyjä kumppanuus- ja yhteistyöneuvotteluja Venäjän kanssa Asiasta päättivät jäsenmaiden ulkoministerit maanantaina Brysselissä. Viisautta EU:lta, Liettua vastusti loppuun saakka mutta muilta löytyi järki. Venäjä otetaan tosissaan, se on kaikesta huolimatta jättiläinen.
Ulkoministerimme on vaarallisilla vesillä
”Suomi ei ole puolueeton”
Mielenkiintoinen näkemysero ja ajatustenvaihto käytiin Suomen ja Venäjän ulkoministereiden välillä. Ulkoministeri Lavrov esitti eräässä haastattelussa, että Euroopan turvallisuuspolitiikan tulevaisuudesta ja arkkitehtuurista ryhdyttäisiin keskustelemaan. Tällä alun alkaen presidentti Medvedevin lanseeraama käsitteellä Venäläiset nimenomaan vastustavat Naton laajentumista euroopassa. Venäjä on nousemassa jaloilleen, me olemme saaneet kuulla isovenäläistä ääntä silloin tällöin. Ulkoministeri Stubb totesi, että hän kuuntelee ” Venäjän ehdotuksia herkällä korvalla kuten muidenkin Etyj-maiden ehdotuksia”. Niin pitää tehdäkin.
Mielenkiintoiseksi tämän ajatusten vaihdon tekee ulkoministerien näkemysero Suomen asemasta puolueettomana maana. Ulkoministeri Lavrov sanoi, että Suomi ”arvossa pidettynä eurooppalaisena maana ” voisi avustaa keskustelun aloittamisessa. Tähän ulkoministeri Stubb vastasi, ettei Suomi ole puolueeton maa ”Olemme olleet poliittisesti liittoutuneita EU:hun 1.1.1995 lähtien ja teemme läheistä sotilaallista yhteistyötä muun muassa Naton kanssa”. Suomen ulkoministerin puheista saa käsityksen, että me olemme sotilaallisesti sitoutuneita Natoon. Olisi mielenkiintoista tietää mitä pääministeri Matti Vanhanen ajattelee asiasta. Vai onko tässä jokin ” käsitteellinen väärinymmärrys” tai ”väärinkäsitys” kuten ulkoministeri Stubb toteaa ulkoministeri Lavroville.
Samassa yhteydessä ulkoministeri Lavrov toteaa, että Etyj-järjestö on tehoton ja se on tehnyt vääriä johtopäätöksiä Georgian kriisissä. Etyj-järjetön puheenjohtaja ulkoministeri Stubb toteaa tähän, ”täytyy muistaa, ettei Etyj ole sotilasliitto”. Ollaanko palaamassa aikoihin jolloin jokainen sana punnitaan kultavaa,alla
Ulkomininisteri Stubb on aikaisemmin pitänyt 8.8.2008 käänteentekevänä päivänä historiassa. Hän tahallaan tai tahottomasti unohtaa, että 7.8.2008 Georgia aloitti sodan Venäjää vastaan. Etyj-järjestö epäonnistui täydellisesti tiedottamisessa, kuten viimeaikainen brittitutkimus on osoittanut. Brittitarkkailija Ryan Grist toteaa, että ”Minulle oli aivan selvää, että (Georgian) hyökkäys oli täysin summittainen ja suhteeton verrattuna provokaatioon. Jos nyt provokaatiota oli lainkaan”. Ryan Gristin mielestä Etyj epäonnistui täysin tiedottamisessa.
Venäjä on merkittävällä tavalla nostamassa YK.n roolia keskiöön. Ulkoministeri Lavrov korostaa järjestelmää jossa euroatlantinen maailma yhteisten pelisääntöjen pohjalta ratkaisee pelisäännöt vuosiksi eteenpäin. Venäjä näkee Naton toimien olevan yksi syy miksi tarvitaan uutta sopimusta.
On tärkeää huomata, että ulkoministeri Stubb on samanaikaisesti Suomen ulkoministeri ja Etyj-järjestön puheenjohtaja. Onko Suomen ulkoministerillä mennyt roolit sekaisin? Näyttää siltä. Hän esiintyy ikään kuin Euroopan johtajan eikä huomaa oman maan erityisasemaa suhteessa Venäjään. Pitääkö Suomen olla päälle päsmärinä isoisten kiistoissa. Pienen Suomen ulkoministeri sinnikkäästi puolustaa Etyj-järjestön toimia vaikka uusin tutkimus vääjäämättömästi osoittaa, että Etyj-järjestö nukkui ruususen unta Etelä-Ossetiassa. Tarkkailijat kyllä tiesivät mitä alueella tapahtuu mutta korkealla diplomaattitasolla ei oltu ajan tasalla. Tälläisissä kiistoissa on vaara, että me joudumme isoisten jalkoihin.
Pääministeri Vanhanen tapaa Moskovassa Venäjän pääministeri Putinin.Ehkä viimeisen kerran,Purin valmistautuu uudelleen presidentiksi mikäli venäläislähteisiin on uskominen. Joulukuussa Helsingissä kokoustaa Etyj:n ulkoministeri. Pienessä ajassa tapahtuu paljon. Saa nähdä mitä tuleman pitää. Jokatapuksessa Suome rooli on lääkärin rooli eikä tuomarin rooli kuten presidentti Kekkonen aikoinaan viisaasti opetti.
Mielenkiintoinen näkemysero ja ajatustenvaihto käytiin Suomen ja Venäjän ulkoministereiden välillä. Ulkoministeri Lavrov esitti eräässä haastattelussa, että Euroopan turvallisuuspolitiikan tulevaisuudesta ja arkkitehtuurista ryhdyttäisiin keskustelemaan. Tällä alun alkaen presidentti Medvedevin lanseeraama käsitteellä Venäläiset nimenomaan vastustavat Naton laajentumista euroopassa. Venäjä on nousemassa jaloilleen, me olemme saaneet kuulla isovenäläistä ääntä silloin tällöin. Ulkoministeri Stubb totesi, että hän kuuntelee ” Venäjän ehdotuksia herkällä korvalla kuten muidenkin Etyj-maiden ehdotuksia”. Niin pitää tehdäkin.
Mielenkiintoiseksi tämän ajatusten vaihdon tekee ulkoministerien näkemysero Suomen asemasta puolueettomana maana. Ulkoministeri Lavrov sanoi, että Suomi ”arvossa pidettynä eurooppalaisena maana ” voisi avustaa keskustelun aloittamisessa. Tähän ulkoministeri Stubb vastasi, ettei Suomi ole puolueeton maa ”Olemme olleet poliittisesti liittoutuneita EU:hun 1.1.1995 lähtien ja teemme läheistä sotilaallista yhteistyötä muun muassa Naton kanssa”. Suomen ulkoministerin puheista saa käsityksen, että me olemme sotilaallisesti sitoutuneita Natoon. Olisi mielenkiintoista tietää mitä pääministeri Matti Vanhanen ajattelee asiasta. Vai onko tässä jokin ” käsitteellinen väärinymmärrys” tai ”väärinkäsitys” kuten ulkoministeri Stubb toteaa ulkoministeri Lavroville.
Samassa yhteydessä ulkoministeri Lavrov toteaa, että Etyj-järjestö on tehoton ja se on tehnyt vääriä johtopäätöksiä Georgian kriisissä. Etyj-järjetön puheenjohtaja ulkoministeri Stubb toteaa tähän, ”täytyy muistaa, ettei Etyj ole sotilasliitto”. Ollaanko palaamassa aikoihin jolloin jokainen sana punnitaan kultavaa,alla
Ulkomininisteri Stubb on aikaisemmin pitänyt 8.8.2008 käänteentekevänä päivänä historiassa. Hän tahallaan tai tahottomasti unohtaa, että 7.8.2008 Georgia aloitti sodan Venäjää vastaan. Etyj-järjestö epäonnistui täydellisesti tiedottamisessa, kuten viimeaikainen brittitutkimus on osoittanut. Brittitarkkailija Ryan Grist toteaa, että ”Minulle oli aivan selvää, että (Georgian) hyökkäys oli täysin summittainen ja suhteeton verrattuna provokaatioon. Jos nyt provokaatiota oli lainkaan”. Ryan Gristin mielestä Etyj epäonnistui täysin tiedottamisessa.
Venäjä on merkittävällä tavalla nostamassa YK.n roolia keskiöön. Ulkoministeri Lavrov korostaa järjestelmää jossa euroatlantinen maailma yhteisten pelisääntöjen pohjalta ratkaisee pelisäännöt vuosiksi eteenpäin. Venäjä näkee Naton toimien olevan yksi syy miksi tarvitaan uutta sopimusta.
On tärkeää huomata, että ulkoministeri Stubb on samanaikaisesti Suomen ulkoministeri ja Etyj-järjestön puheenjohtaja. Onko Suomen ulkoministerillä mennyt roolit sekaisin? Näyttää siltä. Hän esiintyy ikään kuin Euroopan johtajan eikä huomaa oman maan erityisasemaa suhteessa Venäjään. Pitääkö Suomen olla päälle päsmärinä isoisten kiistoissa. Pienen Suomen ulkoministeri sinnikkäästi puolustaa Etyj-järjestön toimia vaikka uusin tutkimus vääjäämättömästi osoittaa, että Etyj-järjestö nukkui ruususen unta Etelä-Ossetiassa. Tarkkailijat kyllä tiesivät mitä alueella tapahtuu mutta korkealla diplomaattitasolla ei oltu ajan tasalla. Tälläisissä kiistoissa on vaara, että me joudumme isoisten jalkoihin.
Pääministeri Vanhanen tapaa Moskovassa Venäjän pääministeri Putinin.Ehkä viimeisen kerran,Purin valmistautuu uudelleen presidentiksi mikäli venäläislähteisiin on uskominen. Joulukuussa Helsingissä kokoustaa Etyj:n ulkoministeri. Pienessä ajassa tapahtuu paljon. Saa nähdä mitä tuleman pitää. Jokatapuksessa Suome rooli on lääkärin rooli eikä tuomarin rooli kuten presidentti Kekkonen aikoinaan viisaasti opetti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
