Markkinatunnelmissa vaaleihin

Lauantai oli vaalinaluspäivä, markkinatunnelmissa elettiin. Sirkusta se oli, ei siinä enää "sieluja" ostettu mutta omille hauska yhteinen tapaaminen. Persut menetti sillä mekkaloinnilla muutamia ääniä. Osuuskaupan eteen oli pakkautunut kaikki neljä puoluetta esittelemään itseään ja asiaansa. Kokoomus ja persut oli vallannu jo aamusta parhaat paikat. Autojakin oli vähän parkkeerattu kuin tilaa ei olisi enää. Me demareitten kanssa siinä vähän etsiskeltiin paikkaa mutta lopulta meille tuli aurinkoisin ja lämpimin paikka.

Soppatykki tuli näyttävästi paikalle ja hernerokka tarjoilu alkoi välittömästi. Niinhän siinä kävi, että me ruokittiin kaikki puolueet ja äänestäjät, jo äänestäneet ja pyhänä äänestävät. 100 litraa keittoa ei ollut kuin nähdä, mutta kyllä areena oli myös meidän. Tuli oikein sellainen taloon meininki mieleen, kaikki ruokitaan.

Ritva oli keittänyt sopan, josta ei lihaa puuttunut - ei turhaa kehuttu. Oli se näky, kun Järviharju ja Väli-Torala tuli syömähän kun keriälääspoijat. Ensin ne haukkuu oikein megafoonin kans meidät, sitte ruoka kelepas. Flataasia miehiä, pohojalaanen mies söis tuos tilas, vaikka hiiriä ennekuin menöö toisten pöytähän. Väli-Torala kertas, että" YIT on saanut vippaskonstiilla Etapin biokaasulaitosurakan". Oikein sanoi kaksi kertaa. Mitähän kansainvälisen pörssiyhtiön miehet tuumaa? Näissä vaaleissa totuutta on käytetty säästeliäästi niin politiikot kuin virkamiehetkin.

Meidän porukka ei provosoitunut. Siinä tarjoilun lomassa porukka jututti ihmisiä ja se on parasta vaalityötä. Demareitten vaalityö oli vähän hampaatonta. Vasemmisto ei ole nyt muotia, mutta nämä tuulet voi äkkiäkin kääntyä. Seppo Kääriäisen sanontaa lainaten: "Ei kannata iloita jos naapurin sauna palaa, se voi palaa meillä huomenna".

Ei siitä huumoriakaan puuttunut. Tuuli tempaisi kokoomuksen teltalta käsipaperit pitkin pihaa. Samassa eräs isäntämies tuli paikalle ja otti yhden käsipyyhkeen, katsoi sitä ja totesi, tälläästähän se kokoomuksen touhu on, ei mitään asiaa, pelekkä paperi vain. No, joillekin on annettu se armoitettu tilannetaju.

Tuomilehdon Jaska tuli keitolle, suoraan Amerikasta. Professori on nykyisin luomassa Saudeissa kansallista diabetesohjelmaa. Siellä on myöskin hyvinvoinnin seurauksena ilmennyt vakava kansansairaus, josta meillä on kokemusta, sokeritautia. Jaskahan sai viime vuonna merkittävän tunnustuksen työstään, jossa todettiin, että hän on kansainvälisesti siteeratuin suomalaistutkija maailmalla. Meitä ilimajokisia on joka lähtöhön, hienoa. Puupinolle kuulemma, klapit pitää saada suojahan.

Kokoomuksen nuorisosiipi tuli kysymään mielipidettä kuinka vaaleissa käy. Totesin, että asemat pidetään meillä mutta kokoomus saattaa saada paikan demareilta. Ei suuria heittoja. Yritin olla kannustava.

Viina on viisasten juoma

Ilmajoki-Lehden palstoilla Matti OK Talvitie on kysellyt useamman kerran, miksi valtuustoseminaarissa Alajoella juopoteltiin. Näistä asioista on tullut Matille pakkomielle. Siellä seminaarissa kesällä 2007 käsiteltiin Jurva- asiaa. Kukaan ei ollut asiasta innostunut.

Juotiinko siellä viinaa ja kuinka paljon. Minusta asiaan vastasi asiallisesti ja hienotunteisesti Juha Röyskö, paikan isäntä. Tiedän, että hänellä olisi ollut enemmänkin sanottavaa mutta mies oli hienotunteinen.

Kuka siellä juopotteli? Ennenkuin tähän kysymykseen otetaan enempää kantaa, meidän pitää yhteisesti hyväksyä käsitesisältö, mitä on juopottelu?

Yksi pullo saunaolutta ei ole juopottelua. Juopottelua ei ole, jos juo lasillisen viiniä ruuan kanssa tai ottaa yhden konjakin kahvin kera. Mielestäni juopottelua on kun on ottanut puoli pulloa Kossua ennen kokousta ja juo saunaolutta kolme pullollista ja ruuan kanssa pari olutta ja kahvin kera kolme konjakkia. Siinä välissä voi vielä käydä ottamassa muutaman paukun, kyllä laulattaa - toistakymmentä paukkua.

Kuka juopotteli Alajoki-Seminaarissa? Itse olin paikalla omalla autolla. Minun mielestäni siellä ei juopotellut kuin yksi ihminen, sen on muutkin läsnäolijatovat todenneet. Perusuomalaiset ovat tehneet tästä asiasta vaaliteeman. Matti OK Talvitie on tuonut julkisuuteen kuinka paljon viinaa on ostettu. Viinaa ei todellakaan juotu paljon. Mutta eri kysymys on, minne ne viinat hävisivät tilaisuuden jälkeen, ellei niitä tuotu kunnan viinakaappiin. Sitä olisi kannattanut kysyä.

Perussuomalaisten kannattaisi pitää nyt ryhmäkokous (Talvitie, Järviharju ja Väli-Torala) ja käydä omassa ryhmässä läpi tämä kysymys.

Miksi tämän kirjoitan. Koska minua ärsyttää suunnattomasti se, ettei oteta mitään vastuuta omista tekemisistä ja yritetään epämäärisin vihjailuin syyllistää muut. Alajoki-seminaarissa ei juopotellut kukaan demari, ei kokoomuslainen eikä kukaan kepulainenkaan puhumattakaan kristillisistä, eikä kukaan viranhaltija. Jos siellä ei juopotellut kukaan, niin silloin olen väärässä, mutta miksi sitten nämä kyselyt Matti OK Talvitie?

Tiestöllä on suuri aluepoliittinen merkitys

Kuvassa Esso-Nikkolatien perusparannustyömaa Nikkolan sillan suusta. Kauan kaivattu ja odotettu korjaus parantaa liikennöintiä paikallisesti ja läpiajoliikennettä Alajoelle ja Seinäjoen suuntaan.

Kirjoittelin jutun torstain Ilmajoki-lehteen Ilmajoen paikallisteiden puolesta. Ihmettelen sitä välinpitämättömyyttä, millä näihin asioihin on suhtauduttu. Tein loppukesällä aloitteen kunnanvaltuustossa asiasta. Sitä ei ole ehditty käsitellä, mutta kylläkin kaiken maailman rikosilmoitukset tuli pikavauhdilla kunnanvaltuustoon.

Ajatukseni on, että nyt akuuttina asiana esillä oleva tuhkaliiketoiminta alueellamme olisi yksi keino edetä näissä asioissa. Esitin, että kunta menisi mukaan projektiin, mutta mitään ei tapahdu. Tuhkan käyttö tulee olemaan jatkossa merkittävä rakennusteollisuuden ja tienpidon materiaali.

Meillä Ilmajoella on vielä muutamia paikallisteitä, joiden parantaminen olisi elintärkeää alueen asukkaille ja elinkeinoille. Hannukselantie on luvattoman heikossa kunnossa. Tie kaipaisi pikaisen suunnitelman, on ilmeistä, että sen perusparannus ei olekaan niin kallis kuin annetaan ymmärtää kunhan vain saadaan selvitys. Tielle ei ole olemassa mitään kunnossapitokarttaa, vaan sitä on paikattu aina sen mukaan kun tarvetta on ollut.

Varvenkylän tie, Ristimäentie ja Liinaniemi-Akkala tiet ovat kunnossapidon tarpeessa. Nämä kaikki voidaan peruskorjata, jos vain ollaan aktiivisia. Tässä tarvitaan yhteistoimintaa kyläläisten ja kunnan kesken, jolloin voidaan osoittaa valtiolle, että tahtoa ja tarvetta on. Tästä oli aikanaan hyvänä esimerkkinä Kiikerinkyläntie, siinä Iso-Tuiskun Raili teki valtavan työn ja kunta tuli mukaan, onnistuimme vakuuttamaan muutkin osapuolet.

Ihmettelin aikoinaan, miten Lapua sai aina vietyä tiehankkeita eteenpäin. Kantatie 67 ylitetaan Lapualla useammasta kohdasta, me emme saaneet Siltalan eritasoristeystä. Missä oli vika. Minulle tämä valkeni vuosien varrella. Meillä ei ollut omaa kansanedustajaa, mutta Lapualla oli ollut vuosikymmenet. Omalla edustajalla on paikallisesti suuri vaikutus.

Ilmajoella on nyt oma kansanedustaja ja se näkyy. Esso-Nikkolatie tuli vauhdilla, sitä ei voitu estää paikallisestikaan millään. Seuraavaksi tuli Nopankylään metsätierahoilla Rehukyläntielle ja Pitkämäentielle rahaa. Valitettavasti näitä hankkeita on jouduttu viemään sammutetuin lyhdyin, ei ole ollut varmutta, että kaikki tästä pitävät, Esso-Nikkolatien torppausmentaliteetti on hyvässä muistissa. Ilmajoella pitää ryhdistäytyä. Oli edustaja mistä puolueesta tahansa niin, hänen kauttaan asioita on helpppo hoitaa. Niin eduskunnassa kuin kunnanvaltuustossakin edustajat ovat kansalaisia varten, heiltä odotetaan tekoja.

Uskon, että nämä kunnallisvaalit puhdistavat ilmaa ja päästään tositoimiin ajamaan yhteisiä asioita. Ilmajoella on kaikki menestymisen edellytykset, mutta se tapahtuu yhteistoiminnassa ihmisten ja eri ryhmien kesken.

Markkinatalous tiensä päässä?

Lueskelin juuri ilmestynyttä Kanava-lehteä. Siitä saa aika hyvän ajankuvan missä maailma menee. Olen yllättynyt positiivisesti Raimo Ilaskivestä, tästä piinkovasta oikeistolaisesta pankki- ja pörssimiehestä. Hän on useammassa Kanavan jutussa asettanut nykyisen markkinatalouden menon kyseenalaiseksi. Uusimmassa jutussaan hän kysyy: "Onko markkinatalaous tiensä päässä?"

Ilaskivi kysyy mielenkiintoisella tavalla, mitä se tälläinen markkinatalous on, jossa onnistumisen hedelmät korjataan osakkeenomistajien ja yritysjohdon taskuun, mutta hädän tullen veronmaksaja pannaan avoimen loppulaskun maksumieheksi. Ilaskiven mukaan tarvitaan säätelyä. Yhdysvalloissa pankit sosialisoitiin.

Ilaskivi toteaa, että Optiotuotot silmissään kiiluva ahne pankin- tai yritysjohtaja on kaikkialla maailmassa hyvä palvelija, mutta huonoa huonompi isäntä. Tuli mieleen, miten maakunnan paras pankki, Ilmajoen Säästöpankki aikanaan tuhottiin.

Minulle on hiipinyt mieleen eräs asia. Meillä kunnassa on ollut kova vimma myydä omaisuutta pois Se on poltellut käsissä. Jussin Kestikartano myytiin pilkkahintaan, ettei tarvinnut miettiä, mitä sille pitäisi tehdä. Miettiminen on kovaa työtä. Siihen kuulemma piti tulla vanhusten palvelutalo, yksityinen. Ei tapahdu mitään. Herrala-Keskus ja Kalajaisjärven leirikeskus olivat myös tapeetilla, mutta eivät uskaltaneet - ainakaan vielä. Markkinataloudessa on helppo hävittää, mutta kova työ koota. Kuntakin pelaa markkinoilla. Mikäli ajetaan kunnan etua, ei kaikille voi olla mieliksi.

Arvostan Raimo Ilaskiveä. Ajattelevana ihmisenä hän uskaltaa tuoda reippaasti esille vapaan markkinatalouden epäkohtia. Ei kansa ymmärrä esimerkiksi Fortumin Liliuksen valtavia optioita, mitähän niistä tuumaa Fortumin hallintoneuvoston jäsen Juha Mieto.

Ilmajoki-Lehti, paljon vartijana

Ei ole helppoa lehdelläkään. Lueskelin päivän lehteä, vielä viimeiset kirjoitukset ja sitten hiljenee. Selvästi on havaittavissa siistiytymistä. Tuuli on kääntynyt, lehden sivuilla viime viikko oli pohjanoteeraus. Tuli siitä palautettakin, ihmiset ovat heränneet, vaalit ei meekkää niinkuin poijaat suunitteli.

Mielestäni Ilmajoki-Lehti hukkasi vaalien alla tuhannen taalan paikan. Sen olisi pitänyt nostaa rohkeasti esille asiakysymyksiä, nyt asiat henkilöidään. Miten ja missä Ilmajoen vanhukset ja sairaat hoidetaan. Kuinka suhtaudumme Ilmajoen Musiikkijuhliin (jonka talous on kuralla) ja yleensä kulttuuriin. Miten Ilmajoen kouluoloja kehitetään, ei vain peruskoulua vaan toista astetta ja korkeakoulua. Kouluilla on Ilmajoelle todella suuri merkitys, niitä pidetään liiaksi itsestään selvyyksinä. Pitääkö Ilmajoelle rakentaa teollisuuhalleja vai jatketaanko tätä linjaa, minkä kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski valitsi, kunta ei rakenna teollisuushalleja, vaan teollisuus itse. Meiltä on paennut teollisuutta Seinäjoelle. MIten hoidamme tiestön? Ilmajoki-lehden päätoimittaja on ollut vallan sylikoira, kun sen pitäisi olla vahtikoira. Toivon lehdelle uutta raikasta sukupolvenvaihdosta päätoimittajaksi, kun sen aika koittaa.

Hahtolan Aulis sai maistaa Järviharjun ruoskaa, miltä tuntuu kun IK-lehdykäinen ei ollutkaan jostain syystä tullut aikanaan - rikostutkinta. Onkohan Järviharjulla kotona sama peli, jos emäntä jostain syystä erehtyy tai unohtaa niin rikostutkinta. "On tämä meno niin sailasta, niin sailasta" sanoisi Tienvieren Jussi. Joskus tuntuu, että itsekritiikki lehdessäkin olisi paikallaan. Alahärmästä tehtiin aikoinaan tv-vitsailu isä aurinkoisesta, esikuvana oli Yliviitalan Olli, jo edesmennyt kunnallispolitiikko: "Meiltä elokuva pitääs teherä, täälon aineksia".

Matti OK on vaiennut?

En tiedä, mikä Talvitien Matti OK:hon on menny, ei kuulu mitään, asiat on vissiin hyvin. Matti on joskus tosi hauska ja osaa ittelleenkin nauraa, pilkahtaa joskus sitä vanhaa Ilomäen sivistystä, mutta liika harvoin. Valtuustosta puuttuu entisajan ilopillerit, Peltokokesn Hannu ja Saarelan Ahti. Matti on kattelu sitä kunnan viinakaappia, mutta ei ne puhu kukaan mitään. Juovat Matilta vissihin salaa. Rinta-Röyskön Júha kirjoitteli seminaarijuopottelusta Jussin saunoilla. Hyvä, että joku uskaltaa. Tämä tutkimus on helppo juttu Matti OK:lle, omaan porukkaan jäljet johtaa. PS:n ääniharava voisi avittaa.

Alkoholismi on sairaus, jota pitää yrittää parantaa, mutta keinot on vähissä. Ministeri Risikkokin esitti pontevasti viinaveron korotusta, mutta kokoomuksen panimoteollisuussiipi jyräsi. Veroa pitäis nostaa tuntuvasti Paula Risikon ajatus on kannatettava.

Vainio-Hynnilän Timo oli asettunut koulu ja opetustoimen porttivahdiksi. Siinäpä kysymys. Jokainen tietää, että yksityisopetus olisi parasta, kaikille oma opettaja, mutta kun se ei tahdo lyödä leiville ja pitääs vähän sosiaalistuakki. Jotkut ihmiset ovat kysyneet lehden palstoilla onko oikein, että yhdessä luokassa on enemmän oppilaita kuin yhdessä koulussa yhteensä. Se ei ole oikein, kun luokkakoko lähentelee 30 oppilasta. Opettajalla on hikinen urakka. Olisi hyvä, jos oppilaiden vanhemmat paremmin ottaisivat kiinni asioista, mutta siellä kotona sitä oliskin töitä. Muistan, kun Koskimäen VivAnn jo ajat sitten sanoi, että "Me näemme jo päiväkodissa, kuka tarvitsisi erityisohjausta ,mutta kun ei ole resursseja". Kasvatukseen pitäisi olla varoja, edestä se löytyy. Kovin leviällä pensselillä Timo veteli, vähempiki olis piisannu.

Olen edelleekin sitä mieltä, että peruskoulu-uudistus oli vuosisadan uudistus (Johannes Virolainen ja RH Oittinen - uudistuksen isät) Se loi perustan suomalaiselle menestykselle (Nokia-ilmiöt ja muut). Meidän vain pitää huolehtia, että peruskoululla on riittävät resurssit. Kasvatuksen pitäisi kyetä nostamaan ihmisestä esiin ne puolet, joissa kukin on hyvä ja jättää vähemmälle ne puolet, joissa ei ole niin hyvä. Ei ylipainoinen poika onnistu rekillä tekemään lapajättiläistä. Sekin on nähty, kun opettaja on siihen pakottanut ja sitten nauranut epäonnistumiselle.

Ajat ovat muuttuneet siitä, kun Timo V-H oli Koskenkorvan koululla opettajana. Meno oli leppoisaa. Me vanhemmat keräsimme käpyjä ja rahaa, retkiä tehtiin ja mukavaa oli. Siitä on aikaa, sillä ne poijat ja flikat ovat jo vahvasti työelämässä. Eikö vaan ole Timo ihmeellistä, ei ne ennusteet menneet aivan nappiín, kuka missäkin pärjää. Oppiminen on ihmeellinen prosessi.

Lasse Lasse liten

Hietikon Lasselle löytyi sitten viimein mukava asunto ja rahoituskin tuli kuntoon. Nyt Lassella on murheita, pihasauna ja autokatos on liian lähellä rajaa. Ilmajoki-lehti ei hyväksy. Aurinkokukka pellon myynti ei onnistunut kunnalle ylihintaan ja sehän tässä ahdistaa. Matkahuolto meni sinne, mihin se kuuluukin. On se ihme, kuinka se ei ole aikaisemmin ahdistanut. Pitää järjestää Lasselle kökkä ja siirretään mökit. Kunta on sellainen lypsylehmä monelle, sitä ei vain aina huomata.

Ny tämä poika lähtee Seinäjoelle viemään äiteen verotukseen vähän lisätietoja. Äitee on tyytyväinen siellä Niittykodissa, hoito on hyvää ja kaverit mukavia. Tulis vain pian ne tanssit taas. niin pääsisin minäkin hyppelemähän.

Hirvimetsällä sunnuntaipäivänä 19.10.2008

Nuotiotulilla, siinä se hirvenmetsästyksen suola on. Niissä keskusteluissa ei tarvita esityslistaa. Kaikki asiat ovat mahdollisia käsitellä. Rauhallinen rupattelu, siinä sitä asiat tulevat tulevat monipuolisesti käsiteltyä. Kuvassa Koivuluoman Markku ja Jari, Yli-Suomu Antti ja miedän Jussi.

Tielaitoksen kilpailutuspolitiika tuli käsiteltyä aika perusteellisesti ja tuomio tuli. Virolaisyhtiö vei kunnossapitourakan alihintaan ja nyt kun leikki on loppu niin maksumiehiksi pantiin paikalliset aliurakoitsijat. Raaka hintakilpailu ei toimi yhteiskunnallisissa perustehtävissä kyllä laadulla pitää olla merkitystä. Eduskunnalle töitä, valtion liikelaitokset kuriin.

Maanantaina 20.10.2008

Aamulla Vaasassa. Käsittelimme Westenergyn puitteissa jätteenpolttokysymystä. Hanke on mukavassa myötätuulessa. Osakkaat ovat sitoutuneet asiaan ja riittävän suuri kokonaisuus on paketissa. Suomi on ollut tässä asiassa jälkijunassa. Tanska ja Saksa ovat olleet edelläkävijöitä. Myös Ruotsi on paljon meitä edellä. Poltto on ainut järkevä keino kunhan jätehierarkian muut tasot on ensin käytetty. Kaatopaikoista päästään eroon, mutta se vie vielä aikaa. Vuonna 2012 meillä on laitos, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Rosk *nRoll Oy oli sitten päättänyt uuden Raaseporin (Tammisaari, Karjaa, Pohja) kunnan alueelta viedä jätteet Riihimäeltä Ekokemin laitokselle. Stig Lönnqvist on aikansa takunnut asian kanssa. Nyt saivat pään auki. Pääkaupunkiseutu ei ole kyennyt ratkaisemaan tätä ongelmaa, siinä syy koko maan polttojärjestelmien viivästymiseen.

Energiahintasuhteiden muutos on myös vauhdittanut siirtymistä polttoon. Me pääsemme niistä iänikuisista puheista kaatopaikoista. Tämä on teollista toimintaa, mutta eihän se mennyt oikein perille. Meille tulee tämän hankkeen myötä valtavat määrät tuhkaa, jonka liiketoiminnan me hoidamme.

Ihmettelen, miksi Ilmajoella kunnanjohtaja ei ole tarttunut tähän asiaan, esitin, että tehdään suunnitelma Hannukselantien ja Liinaniemi-Akkala -välin peruskorjaamisesta. Tuhka on oivallinen tierakennusmateriaali tiehen. Muualla Euroopassa se on tuttu juttu. Pilottihankkeet ovat aina sellaisia, että niihin kannattaa tarttua. Uskon itse, että kyseiset tiet tullaan korjaamaan aika pian.