Pohojalaasten lupi

Olin Helsingissä Pohojalaasten lupilla Bio Rexissä. Varmaan kolmesataa pohjalaista ja pohjalaisten ystäväää oli paikalla. Marjo Timonen emännöi aina tyylikkäänä tilaisuutta Oskari Katajiston kanssa. Muusikko Antti Kleemola musisoi, kauhajokislähtöinen nuorimies. Hyvät on poijalla lähtökohdat, Panulan Jorma sielä taustalla on kuulemma työntänyt. Puoli viikkoa opettaa akatemias ja puolet luo uutta musiikkia.

Pohjalaisten omat ministerit olivat Esa Niemisen haastateltavina,Mari Kiviniemi ja Paula Risikko. Hyvin he selvisivät kokeneina esiintyjinä, napakat vastaukset ja tiettyä pohjalaista nokkeluutta mukana. Siinä on kaksi erilaista naista. Mari viimeisen päälle ladylike ja Paula perin pohjalainen supliikiltaan. Mari kertoikin hänessä olevan puoliksi hämäläisyyttä, ilmankos. Mari sanoikin tähtäävänsä kansainvälisiin tehtäviin politiikan jälkeen. Se on oikein, pohojalaasen ei saa päätä palella.

Risikon Paulan kanssa teimme sopimuksen, ettei enää huudella toisillemme. En enää puhu kovin suurella äänellä vanhusten palauttamisesta kotiin hänen sanomanansa ja hän lupasi minulle, että hän selkeyttää kodin ja laitoksen käsitettä. Yhteisesti totesimme, että tarvitaan uutta ajattelua vanhushuollossa, kodin ja laitoksen väliin. Se ei ookkaan kovin yksinkertainen juttu kun käyn aina silloin tällöin Niittykodilla ja Kotikartanossa ja joskus TK:ssakin. Ei oo kotia viemistä.

Lupin tavoitteena on pohjalaisuuden kaikenpuolinen edistäminen ja tunnetuksi tekeminen, me kun olemme niin vaatimattomia pohjimmiltamme. Pohjalaisia on monessa mukana valtakunnan tasolla.Paikalla oli yli kolmesataa ihmistä mitä erilaisimmissa yhteiskunnallisissa tehtävissä ja elinkeinoelämän kuvioissa.

Ilkka lehti oli vahvasti mukana kuvioissa sponssorina, Matti Korkiatupa ja Matti Kalliokoski paikalla. Ilkalla on siinä edustava herrasmieskaksikko. Vahva lehti mutta selläkin muutoksen tuulet painavat, tämä netti tulee sähköisenä kilpailemaan perinteisen lehden kanssa voimallisesti.

Tapasin Ilmajokelaislähtöisen Kari Välimäen Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön. Keskustelu ilman muuta sivusi terveydenhuollon tilaa ja kehitystä. Kari totesi, ettei tilaaja tuottaja malli tuo mitään autuutta, kuntien pitää osata hoitaa hommansa.Uusi terveydehuoltolaki on tulossa lausuntoineen. On mielenkiintoista nähdä saadaanko perusterveydenhuoltoon lisää vetovoimaa vai jääkö se edelleen erioissairaanhoidon jalkoihin. Kunnat itse saavat myöskin syyttää itseään lepsuilusta. Jokatapauksessa Paras-lain linjaukset tulevat vielä muuttumaan moneen kertaan, sellaisenaan se ei tule toimimaan. Ehkä terveyspiirit olisivat kaikkein paras vaihtoehto. Kiinteä yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa pitää jokatauksessa olla.

Iso-Koiviston Antin, Kurikasta kotoosin, kanssa vaihdoimme muutaman sanan Sepon tilanteesta ja totesimme asiat olevan varsin hyvällä tolalla. Kuntaliiton tuleva hallitus myöskin puhutti, ptäisi saada eteläpohjalaista voimaa mukaan.

Nuori Kauhavaislähtöinen tohtori Taru Hautala, oma konsultti toimisto, kertoi tuntevansa Seinäjoen ammattikorkeakoulun varsin hyvin, hän tekee työtä kaupan yksikköön Varamäen Elinalle. Hienoa. Tapasin aivan uuden tuttavuuden Riitta Antinmäki High Tech Finlandista. Puhuttiin mihin päin talous pn menossa. Hänen mielestä pudotusta jatkuu eikä laskuuvarjo edes ole vielä avautunut. Monia ennusteita on esitetty saa nähdä. Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä on pahmpi kuin kolmekymmen luvun lama, ken elää se näkee.

Monia kasvoja siellä oli, pelastusjohtaja Rainer Partanen juuri vierali Ilmajoella, oli myös paikalla Vaasalaislähtöisenä. Vesa Vihriälä, Antti Suvanto, Tarmo Pukkila jne.

Tuli mieleen, että täällä sitä pitäisi lobata Ilmajoen Musiikkijuhlia, ellei yhteiskunnan rahaa tule niin raha pitää tulla yrityksistä ja yhteistyökumppaneilta. Meillä on vähän liikaa sisäänpäin lämpiävää asennetta. Puhumalla ja keskustelemalla monet asiat selviävät ja riittävä määrä uteliaisuutta ja pelottomuutta tuo uusia kasvoja eteen ja uusia ajatuksia. Kaikkea ei tarvitse itse keksiä.

Panin Riikka-Marialle viestiä, liittyä seurahan sielä tapaa oikeeta ihimisiä jokka on aina tottunu lähtemähän. Sielä pohojalaasten joukos tuntoo sen oman erinomaisuutensa ku on omiensa kans tekemisis, eikä tartte hävetä ku joukos ei oo rumia.

Ammattikorkeakoulu uudistuu

Puhutaan taantumasta, melkeinpä lamasta. Kukaan ei näytä tietävän oikein mistä tässä on kysymys, arvaillaan sen kestoa. Joka tapauksessa alkuvuosi tulee olemaan vaikea mutta keväälle jo ennustetaan parempia merkejä, toivotaan niin.

Suomessa metsäteollisuuden rakennemuutos jatkuu rajuna mitään merkkejä paremmasta ei näy. Olin pari vuotta sitten seminaarissa jossa metsäteollisuuden johtaja Anne Brunila puhui. Hän totesi silloin, että metsäteollisuudestamme lähtee pahimmillaan 25.000 työpaikkaa, hänelle hymähdeltiin paikanpäällä, ei hymähdellä enää.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu piti seminaaria Helsingissä. Rakennemuutos on menossa sielläkin. Esitin ajatuksen aikaisemmin syksyllä, että pidetään seminaari, jossa avataan tämä kipeä kysymys auki ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Seminaarissa olikin paikalla koko hallitus kiitetävästi sekä yksikönjohtajat kaikki sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Pitää mennä vähän kaemmas, että näkee lähelle. Mielenkiintoista oli, että Suupohjasta tuli paikalle kaksi yrityselämän edustajaa. He pyysivät saada tulla paikalle seuraamaan keskustelua. Jari Mäki-Rahkola Pesmel Oystä ja Veikko Kallio-Kokko Suupohjan OP.stä.

Opetusneujvos Ari Saarinen OPM.stä esitteli ministeriön korkekoulupoliittisia tavoitteita. Viesti on selkeä. Koekeakouluilta itseltään odotetaan avauksia ja sen jälkeen OPM toimii 2010 on takarajana. Maan korkekoulupolitikka kuohuu parhaat kehittyvät päältä ja muille sanotaan sitten mitä pitää tehdä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on toiminut, eikä ole jäänyt tuleen makaamaan, sen Saarinenkin tunnusti. EK edustaja Tarja Turunen ja STTK:n Petri Lempinen puhuivat mitä työelämä odottaa korkekouluilta 2010- luvulla. Viesti oli keskusjärjestöiltä selkeä, pitää uudistua ja tehdä tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Kaikissa puheissa tuli esille kilpailukyky, koulutuksen rahitus, julkisen rahan rinnalle yksityistä rahaa, mistä EP:lla? Ikäluokkakehitys nostaa koulutuyksen painopistettä akuiskoulutuksen suuntaan. Rakenteellinen kehittämisessä on kysymys, että ostaan valita oikeita painoaloja, oikeita kehittämiskohteita joilla mennään sitten eteenpäin.


Ongelmaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on muodostunut hajanainen yksikkörakenne ja tiettyjen alojen heikko vetovoima. Seinäjokikaan ei tässä tarkastelusssa jää ilman muutoksia. Joka tapauksessa näyttää siltä, että koulutus on keskittymässä nuorisokoulutuksen osalta Seinäjoelle. Meillä on yksikköjä Kauhavalla, Kauhajoella, Ähtärissä ja Ilmajoella.

Kauhavan ongelmaksi on muodostunut suuri aloituspaikkojen määrä ja sitä kautta heikko vetovoima. Yrittäjyyskoulutus on levinnyt koko koulutuuksen kenttään ja sitä kautta Kauhavan maineikas yrittäjyyskoulutuys on liudentunut. Etäinen sijainti Seinäjoen pääyksiköstä samoin Kauhajoen restonomikoulutuksen yksialaisuus ja etäisyys ovat muodostumassa kompastuskiveksi hllekin. Ähtärissä metsäala jatkuu yhteisellä päätöksellä jossa oli mukana Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulut meidän kansaa.

Kulttuurin aloilla tehdään selvitys jota johtaa ministeri Kalevi Kivistö. Toivottavastai sieltä saadaan uusia ajatuksia alan koulutuksen kehittämiseksi. Tulosten jälkeen tehdään päätöksiä.

Uskon, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun uudet linjaukset ovat hyviä ja OPM voi myöskin olla tyytyväinen. Näillä päätöksillä nuorisokoulutus kehittyy ripein askelin. Seuraava suuri voimain ponnistus on maakuntakorkeakoulun levittäminen koko maakunnan alueelle. Sen avulla me voimme tuoda aikuiskoulutuksen lähelle työpaikkoja ja tarjonta vastaa koulutustarvetta. Tämä tuli mielestäni hyvin esille siinä vuoropuhelussa jota käytiin Suupohjan elinkeinoelämän edustajien kanssa. Järviseudun kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Meillä on työtä vakuuttaa Kauhavalaisille, että aikuiskoulutuksen ja T&K toiminnan aloilla mellä on siellä vielä paljon tehtävää.

Seinäjoen ammattikorkeakoululla on tällä hetkellä hyvä johto, yksikköjohtajat ovat innostuneita asiastaan ja päällä on nyt hyvä kehittämisen meininki. Luottamshenkilöhallinnon ei saa nyt tätä hyvää vauhtia pilata. Riittääkö tämä vai pitääkö mennä vielä pidemmälle, aika näyttää. Jokatapauksessa meidän pitää tehdä uutta työnjakoa myöskin Vaasan ja Kokkolan suuntaan, mistä onkin jo tällä hetekellä hyviä näyttöjä. Tärkeintä on, että me pidämme ohjat omissa käsissämme.

Ammattikorkekoulun osallistuu Seinäjoen koulutuskonsortion kehittämiseen täysillä ja tulee jatkossa olemaan sen kovaa ydintä.