torstai 27. marraskuuta 2008

Satavuotias Suomenmaa ja pientä lobbausta

Tiistai-illansuussa Sanomalehti Suomenmaa vietti 100-vuotis juhliaan säätytalolla. Matti Vanhanen oli järjestänyt vastaanoton juhlavissa puitteissa. Paikalla oli Keskustan kermaa ja merkittäviä yhteistyökumppaneita valtakunnan huipulta, lehtimiehiä ja ilmoittajia. Ministeri Marjatta Väänänen oli pirteänä ja nuorekkaana paikalla, ei ikinä uskoisi, että hän on 85 vuotias. Kirjoitukset ovat yhtä teräviä kuin silloin kun häntä tituleerattiin hallituksen ainoaksi mieheksi.

Monia, monia muitakin oli paikalla ja ainahan siellä tuttuja on, kun näitä asioita on vuosikymmenet veivattu. Jaakko Hautamäki Hesarin pätevä politiikan toimittaja oli paikalla, muutama sana viime eduskuntavaaleista ja Tehy-taistelusta. Terveisiä Yli-Lahden Matille. Palomäen Juhani Superista oli myös ja muutama sana uudesta ehdotetusta suurliitosta jota Juhani tuntuu kovasti vastustavan. Juhani on tehnyt merkittävää uraa keskustalaisena ay-miehenä, hienoa.

Pastori, kansanedustaja Lauri Oinonen siinä myöskin piipahti. Kirkon "vaikeat" asiat siinä nousivat esiin joita eduskuntakin parhaillaan työstää. Metalli päälobbari Matti Putkonen totesi Metsä-Botnia Kaskisten tilanteen olevan vaikea. Ehkä siinä olisikin parasta lähteä heti vain lobbaamaan Suupohjaa rakennemuutosalueeksi, siihen voisi olla mahdollisuutta.

Käväisin ministeri Mauri Pekkarisen juttusilla jätteenpolttolaitoksen rahoitusasioissa. Kiireisen miehen aikataulu on tunnetusti kireä mutta sen verran ehdimme, että rahaa on mahdollista saada. Yleinen mielipide on kääntynyt valtiovallankin suunnalla polton kannalle.

Valtiosihteeri Timo Reinan juttusilla myös käväisin ja kiitteli Ilmajoen trahteereista Tuomilehdossa. Ellu siinä kovasti puhutti. Päätös pitäisi tulla joulukuun kolmas päivä. Seinäjoki on vahvoilla. Outoa lobbausta Vaasan suunnlata. Tiejohtaja näyttää aika sankari olevan, tiet eivät tule hoidetuiksi jos Ellu on Seinäjoella. Olisi milenkiintoista kuulla perustelut. Jalasjärvellä on kuulemma tiesuunnittelu loppunut Vaasan toimiston pöydillä kun pelko on niin suuri Seinäjoesta, tiedä häntä.

Hakalan Ristolla oli hyvä kirjoitus Ilkassa, jota Vaasa-vainaa ei ollut huolinut, Ellusta Seinäjoelle. Seinäjoki on tällä hetkellä vahva maakuntakeskus ja sitä pitäsi edelleen vahvistaa.

Kokoomuksen,demareitten ja ps sopimus. "Keskusta" 2 käsikassarana

Kunnallisvaalien tulos oli heikko keskustalle. Voisi kai todeta, että yleiset syyt vaikuttivat tappioon. Politiikassa tappiossa on aina uuden voiton siemen ja jos aina voittaa ei osaa hävitä.On luonnollista, että muissa alkoi kutkuttava tunne eristää Keskusta, olihan meillä ollut pitkä nousu, yli kaksikymmntä vuotta. Jo oli aikakin varmaan moni ajattelee.

Kokoomus, demarit ja perussuomalaiset löysivät toisensa helposti vaalien jälkeen, kyseessähän on vain tekninen liittoutuma, mutta mutta. Heille tuli ongelmaksi millä tavalla eristää suurin puolue Keskusta. Taktiikka onnistui täydellisesti, apuun tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli Haavisto, jolle vain oma paikka merkitsi jotakin, ei puolue ja taustayhteisö. Veli Haavisto talutettiin taitavasti miinaan. Hänelle luvattiin kunanahallituksen puheenjohtajuus, niin samalla kertaa tulee eristettyä paikkakunnan kansanedustaja istuva valtuuston puheenjohtaja Paula Sihto.

Keskustan kunnallisjärjestön johtokunta ja uusi valtuustoryhmä kokoustivat viime perjantaina. Kokous oli värikäs ja keskusteleva. Yhteisenä tulemana todettiin, että yhtenäisenä joukkona lähdetään liikkeelle. Näin päätettiin.

Seuravaksi valittiin neuvottelijat. Siinä olikin pulmaa tarpeeksi. Pitkän ja uuvuttavan keskustelun kompromissinä syntyikin yksimielinen tulos. Neuvottelijoita on kuusi. Veli Haavisto,Risto Yli-Rasku,Matti Koivuluoma, Anssi Saunamäki, Paula Sihto ja minä. Puheenjohtajana toimi kunnaallisjärjestön puheenjohtaja.

Kutsuin neuvottelijat koolle sunnuntai-illaksi Palonkortteeriin. Siellä on monet palaverit pidetty. Paikalle tuli kaikki neuvottelijat. Aivan alkumetreillä keskustelu juuttui siihen pitäiskö Keskustan tavoitella valtuuston vai hallituksen puheenjohtajuutta. Asiasta ei päästy yksimielisyyteen. Sen jälkeen keskusteltiin miten asia järjestöllisesti pitäisi ratkaista.

Veli Haavisto ilmoitti, että häntä on kunnanhallituksen puheenjohtajaksi pyytänyt sekä äänestäjät että kunnan viranhaltijat. Veli ilmoitti, että hän ei neuvottele asiasta ja nousi ja teki lähtöä. Lähtiessään hän ilmoitti, ettei ole enää neuvottelija. Risto Yli-Rasku hätääntyneenä nousi ja lähti perässä, ilmoitti, että ollaan samoilla kyydeillä. Risto on entinen kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja.

Ei Keskustan neuvottelijoiden pöydästä nousta ja lähdetä ulos näin itsevarmasti, ellei toiset ole jo luvanneet varmaa paikkaa. Veli Haaviston pyytäjät olivat em. kolmikko (Kok,Sdp,Ps), keskusta saadaan näin hajalle. Alkupäräinen suunnitelma saatiin naamoitua Veli Haaviston avulla keskustan hajaannuksen syyksi. Mikä tietysti on totta, järjestöpelisäännöt eivät ole kunniassa. Veli Haaviston nimi on paperissa, jossa hän sitoutuu Keskustan sääntöihin.

Mikä oli näiden muiden rooli. Kirsti Yli-Ojanperä, entinen kunnallisjärjestön, kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Jonkin verran luottamusta on ollut. Maanantaina 24.11 kunnanhallitus käsitteli pykälässä 412 asiakohtaa: Johtavan sosiaalityöntekijän viran perustaminen. Asia jäi pöydälle, tavoitteena oli, että virka perustetaan 1.1.2009 alkaen. Tämä saattaa olla pelkkä sattuma.

Politiikassa rakennustyö vie vuosia mutta hetkessä kaikki saadaan hajalle. Tämä kuusikko joka lähti omille teilleen ei kunnioittanut Keskustan järjestökenttää ja sen pelisääntöjä. Keskustapuolue on aina, iät ja ajat ollut eri mieltä asioista mutta aina se on sopinut asiansa vaikka sitten äänestämällä. Veli Haavisto ei uskaltanut viedä omaa kohtaloaan järjestöväen käsiteltäväksi. Puolueen historiassa vain Veikko Vennamo on menetellyt samoin mutta hänkin oli ryhdikäs siinä mielessä, että otti ja lähti, perusti oman puolueen.

PS.
Niin se Ritva Honkola oikeudenkäyntikin on vielä edessä. Niillä käräjillä vielä nähdään kenellä siinä asiassa on Juudaksen ääni ja Pilatuksen kädet

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Pohojalaasten lupi

Olin Helsingissä Pohojalaasten lupilla Bio Rexissä. Varmaan kolmesataa pohjalaista ja pohjalaisten ystäväää oli paikalla. Marjo Timonen emännöi aina tyylikkäänä tilaisuutta Oskari Katajiston kanssa. Muusikko Antti Kleemola musisoi, kauhajokislähtöinen nuorimies. Hyvät on poijalla lähtökohdat, Panulan Jorma sielä taustalla on kuulemma työntänyt. Puoli viikkoa opettaa akatemias ja puolet luo uutta musiikkia.

Pohjalaisten omat ministerit olivat Esa Niemisen haastateltavina,Mari Kiviniemi ja Paula Risikko. Hyvin he selvisivät kokeneina esiintyjinä, napakat vastaukset ja tiettyä pohjalaista nokkeluutta mukana. Siinä on kaksi erilaista naista. Mari viimeisen päälle ladylike ja Paula perin pohjalainen supliikiltaan. Mari kertoikin hänessä olevan puoliksi hämäläisyyttä, ilmankos. Mari sanoikin tähtäävänsä kansainvälisiin tehtäviin politiikan jälkeen. Se on oikein, pohojalaasen ei saa päätä palella.

Risikon Paulan kanssa teimme sopimuksen, ettei enää huudella toisillemme. En enää puhu kovin suurella äänellä vanhusten palauttamisesta kotiin hänen sanomanansa ja hän lupasi minulle, että hän selkeyttää kodin ja laitoksen käsitettä. Yhteisesti totesimme, että tarvitaan uutta ajattelua vanhushuollossa, kodin ja laitoksen väliin. Se ei ookkaan kovin yksinkertainen juttu kun käyn aina silloin tällöin Niittykodilla ja Kotikartanossa ja joskus TK:ssakin. Ei oo kotia viemistä.

Lupin tavoitteena on pohjalaisuuden kaikenpuolinen edistäminen ja tunnetuksi tekeminen, me kun olemme niin vaatimattomia pohjimmiltamme. Pohjalaisia on monessa mukana valtakunnan tasolla.Paikalla oli yli kolmesataa ihmistä mitä erilaisimmissa yhteiskunnallisissa tehtävissä ja elinkeinoelämän kuvioissa.

Ilkka lehti oli vahvasti mukana kuvioissa sponssorina, Matti Korkiatupa ja Matti Kalliokoski paikalla. Ilkalla on siinä edustava herrasmieskaksikko. Vahva lehti mutta selläkin muutoksen tuulet painavat, tämä netti tulee sähköisenä kilpailemaan perinteisen lehden kanssa voimallisesti.

Tapasin Ilmajokelaislähtöisen Kari Välimäen Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön. Keskustelu ilman muuta sivusi terveydenhuollon tilaa ja kehitystä. Kari totesi, ettei tilaaja tuottaja malli tuo mitään autuutta, kuntien pitää osata hoitaa hommansa.Uusi terveydehuoltolaki on tulossa lausuntoineen. On mielenkiintoista nähdä saadaanko perusterveydenhuoltoon lisää vetovoimaa vai jääkö se edelleen erioissairaanhoidon jalkoihin. Kunnat itse saavat myöskin syyttää itseään lepsuilusta. Jokatapauksessa Paras-lain linjaukset tulevat vielä muuttumaan moneen kertaan, sellaisenaan se ei tule toimimaan. Ehkä terveyspiirit olisivat kaikkein paras vaihtoehto. Kiinteä yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa pitää jokatauksessa olla.

Iso-Koiviston Antin, Kurikasta kotoosin, kanssa vaihdoimme muutaman sanan Sepon tilanteesta ja totesimme asiat olevan varsin hyvällä tolalla. Kuntaliiton tuleva hallitus myöskin puhutti, ptäisi saada eteläpohjalaista voimaa mukaan.

Nuori Kauhavaislähtöinen tohtori Taru Hautala, oma konsultti toimisto, kertoi tuntevansa Seinäjoen ammattikorkeakoulun varsin hyvin, hän tekee työtä kaupan yksikköön Varamäen Elinalle. Hienoa. Tapasin aivan uuden tuttavuuden Riitta Antinmäki High Tech Finlandista. Puhuttiin mihin päin talous pn menossa. Hänen mielestä pudotusta jatkuu eikä laskuuvarjo edes ole vielä avautunut. Monia ennusteita on esitetty saa nähdä. Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä on pahmpi kuin kolmekymmen luvun lama, ken elää se näkee.

Monia kasvoja siellä oli, pelastusjohtaja Rainer Partanen juuri vierali Ilmajoella, oli myös paikalla Vaasalaislähtöisenä. Vesa Vihriälä, Antti Suvanto, Tarmo Pukkila jne.

Tuli mieleen, että täällä sitä pitäisi lobata Ilmajoen Musiikkijuhlia, ellei yhteiskunnan rahaa tule niin raha pitää tulla yrityksistä ja yhteistyökumppaneilta. Meillä on vähän liikaa sisäänpäin lämpiävää asennetta. Puhumalla ja keskustelemalla monet asiat selviävät ja riittävä määrä uteliaisuutta ja pelottomuutta tuo uusia kasvoja eteen ja uusia ajatuksia. Kaikkea ei tarvitse itse keksiä.

Panin Riikka-Marialle viestiä, liittyä seurahan sielä tapaa oikeeta ihimisiä jokka on aina tottunu lähtemähän. Sielä pohojalaasten joukos tuntoo sen oman erinomaisuutensa ku on omiensa kans tekemisis, eikä tartte hävetä ku joukos ei oo rumia.

tiistai 18. marraskuuta 2008

Ammattikorkeakoulu uudistuu

Puhutaan taantumasta, melkeinpä lamasta. Kukaan ei näytä tietävän oikein mistä tässä on kysymys, arvaillaan sen kestoa. Joka tapauksessa alkuvuosi tulee olemaan vaikea mutta keväälle jo ennustetaan parempia merkejä, toivotaan niin.

Suomessa metsäteollisuuden rakennemuutos jatkuu rajuna mitään merkkejä paremmasta ei näy. Olin pari vuotta sitten seminaarissa jossa metsäteollisuuden johtaja Anne Brunila puhui. Hän totesi silloin, että metsäteollisuudestamme lähtee pahimmillaan 25.000 työpaikkaa, hänelle hymähdeltiin paikanpäällä, ei hymähdellä enää.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu piti seminaaria Helsingissä. Rakennemuutos on menossa sielläkin. Esitin ajatuksen aikaisemmin syksyllä, että pidetään seminaari, jossa avataan tämä kipeä kysymys auki ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Seminaarissa olikin paikalla koko hallitus kiitetävästi sekä yksikönjohtajat kaikki sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Pitää mennä vähän kaemmas, että näkee lähelle. Mielenkiintoista oli, että Suupohjasta tuli paikalle kaksi yrityselämän edustajaa. He pyysivät saada tulla paikalle seuraamaan keskustelua. Jari Mäki-Rahkola Pesmel Oystä ja Veikko Kallio-Kokko Suupohjan OP.stä.

Opetusneujvos Ari Saarinen OPM.stä esitteli ministeriön korkekoulupoliittisia tavoitteita. Viesti on selkeä. Koekeakouluilta itseltään odotetaan avauksia ja sen jälkeen OPM toimii 2010 on takarajana. Maan korkekoulupolitikka kuohuu parhaat kehittyvät päältä ja muille sanotaan sitten mitä pitää tehdä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on toiminut, eikä ole jäänyt tuleen makaamaan, sen Saarinenkin tunnusti. EK edustaja Tarja Turunen ja STTK:n Petri Lempinen puhuivat mitä työelämä odottaa korkekouluilta 2010- luvulla. Viesti oli keskusjärjestöiltä selkeä, pitää uudistua ja tehdä tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Kaikissa puheissa tuli esille kilpailukyky, koulutuksen rahitus, julkisen rahan rinnalle yksityistä rahaa, mistä EP:lla? Ikäluokkakehitys nostaa koulutuyksen painopistettä akuiskoulutuksen suuntaan. Rakenteellinen kehittämisessä on kysymys, että ostaan valita oikeita painoaloja, oikeita kehittämiskohteita joilla mennään sitten eteenpäin.


Ongelmaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on muodostunut hajanainen yksikkörakenne ja tiettyjen alojen heikko vetovoima. Seinäjokikaan ei tässä tarkastelusssa jää ilman muutoksia. Joka tapauksessa näyttää siltä, että koulutus on keskittymässä nuorisokoulutuksen osalta Seinäjoelle. Meillä on yksikköjä Kauhavalla, Kauhajoella, Ähtärissä ja Ilmajoella.

Kauhavan ongelmaksi on muodostunut suuri aloituspaikkojen määrä ja sitä kautta heikko vetovoima. Yrittäjyyskoulutus on levinnyt koko koulutuuksen kenttään ja sitä kautta Kauhavan maineikas yrittäjyyskoulutuys on liudentunut. Etäinen sijainti Seinäjoen pääyksiköstä samoin Kauhajoen restonomikoulutuksen yksialaisuus ja etäisyys ovat muodostumassa kompastuskiveksi hllekin. Ähtärissä metsäala jatkuu yhteisellä päätöksellä jossa oli mukana Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulut meidän kansaa.

Kulttuurin aloilla tehdään selvitys jota johtaa ministeri Kalevi Kivistö. Toivottavastai sieltä saadaan uusia ajatuksia alan koulutuksen kehittämiseksi. Tulosten jälkeen tehdään päätöksiä.

Uskon, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun uudet linjaukset ovat hyviä ja OPM voi myöskin olla tyytyväinen. Näillä päätöksillä nuorisokoulutus kehittyy ripein askelin. Seuraava suuri voimain ponnistus on maakuntakorkeakoulun levittäminen koko maakunnan alueelle. Sen avulla me voimme tuoda aikuiskoulutuksen lähelle työpaikkoja ja tarjonta vastaa koulutustarvetta. Tämä tuli mielestäni hyvin esille siinä vuoropuhelussa jota käytiin Suupohjan elinkeinoelämän edustajien kanssa. Järviseudun kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Meillä on työtä vakuuttaa Kauhavalaisille, että aikuiskoulutuksen ja T&K toiminnan aloilla mellä on siellä vielä paljon tehtävää.

Seinäjoen ammattikorkeakoululla on tällä hetkellä hyvä johto, yksikköjohtajat ovat innostuneita asiastaan ja päällä on nyt hyvä kehittämisen meininki. Luottamshenkilöhallinnon ei saa nyt tätä hyvää vauhtia pilata. Riittääkö tämä vai pitääkö mennä vielä pidemmälle, aika näyttää. Jokatapauksessa meidän pitää tehdä uutta työnjakoa myöskin Vaasan ja Kokkolan suuntaan, mistä onkin jo tällä hetekellä hyviä näyttöjä. Tärkeintä on, että me pidämme ohjat omissa käsissämme.

Ammattikorkekoulun osallistuu Seinäjoen koulutuskonsortion kehittämiseen täysillä ja tulee jatkossa olemaan sen kovaa ydintä.

lauantai 15. marraskuuta 2008

Onko JIK uusi kunta

Ylläoleva ajatus tuli mieleeni kun olin Yli-Raskun Riitan hautajaisissa. Eräs kurikkalainen mies kysyi minulta, että miksi kepulaiset riitelevät niin monessa paikassa. Viittasi Nurmoon, Ilmajokeen ja vähän kai Kurikkaankin. Vastasin, etten minä ainakaan riitele mutta siltähän se näyttää. Asiat ovat ilmeisesti jo ajat sitten unohtumneet ja valta vain kiinnostaa vastuu jää unholaan. Mietin, että mistähän tässä on oikein kysymys ja hetken kuluttua vastasin miehelle, että Jurvasta Ilmajoella on kysymys. Jurva yritettiin ottaa väkisin vastoin kuntalaisten tahtoa ja kun se ei onnistunut niin edelleen se joillain tahoilla hiertää. Jos Jurva asia olisi aidosti tuotu käsittelyyn ja keskusteluun se olisi ehkä saattanut onnistuakin mutta se salailu ja suoranainen valehtelu, johon Ilmajoki-Lehti syyllistyi kaikkein pahiten, nosti ihmisten karvat pystyyn. Kuntaliiton asiantuntijan suuhun pantiin sanoja joita ko. henkilö ei ollut koskaan sanonut tai niitä pantiin sellaisiin asiayhteyksiin, joihin ne eivät kuuluneet.

Lopputulema on, että Kurikka ja Jurva sopivat kuntaliitoksen, se on mielestäni onnistunut ja heillä on siihen hyvät edellytykset. Ilmajoki sensijaan ei olisi pystynyt vastaamaan velvoitteista kuten Kurikka pystyy. Ilmajoen kunnan talous on kuralla, Jurvasta olisi tullut riippakivi, johon olisi aina vedottu kun jokin asia ei hoidu. Kurikalla ja Jurvalla on myöskin luontaisempi asiointiyhteys, Ilmajoella ei.

Mistä tässä kaikessa sitten on kysymys. Jollain tahoilla elätellään toiveita yhteisestä kunnasta JIK-nimeltään vaikka strategioissa hienosti puhutaan itsenäisestä Ilmajoesta. Usein on kuullut sanonnan, että kolme samankokoista voi neuvotella tasa-arvoisesti. Jos Seinäjoen kanssa neuvotellaan niin ollaan altavastaajia, sanovat samat tahot. Siellä jossain häämöttää kuntaliitos? Itsenäisyys on taloudellista laatua, silloin kun rahat loppuu isäntä on jossain muualla.

Olen ihmetellyt miten raivokkaasti sekä Jurva asiaa, että JIK kuntayhtymää ajettiin Ilmajoella unohtaen kaikki demokratian pelisäännöt, voimalla eteenpäin. Päättäjien joukossa on poikkeuksellisen paljon Kurikkaan rajoittuvilta alueilta edustajia, heille on samantekevää onko Ilmajoella esimerkiksi omaa terveyskeskusta.Kurikkaan on on sama matka tai jopa lyhyempi. Ehkä siinä sitten muita vietiin, vedetäään höplästä. Esimerkiksi JIK-kuntayhtymä tulee olemaan raskas ja vaikea, koska agendalle ei ole reilusti ja avoimesti nostettu niitä kipeitä kysymyksiä jotka tosiasiassa ovat hyvin vaikeita.

Jokatapauksessa näyttää siltä, että kuntakoko tulee kasvamaan hiljalleen siihen paras-lain tarkoittamaan 20.000 asukkaan rajaan. Uudessa asetelmassa isot kunnat jylläävät ja toimivat suoraan valtionhallintoon päin. Pienet jollaiseksi Ilmajoki on jäämässä keräävät muruset ja seuraavat sivusta. Ellut ja Allut tulevat ja lääninhallitukset poistuvat kuvasta. Suuret kunnat toimivat suoraan ministeriöön ja sillä siisti. Suomessa on silloin selkeä kaksiportainen hallintomalli ja Keskustan elettelemä maakuntahallinto on mennytty aikaa. Maakuntien liitoista tulee paperitiikereitä.

Eräässä tilaisuudessa olikin jo eräältä taholta väläytelty JIK-kuntaa, johon eräs läsnäolija oli todennut, että silloin Ilmajoki jakautuu kahtia. Tähän eräs korkea-arvoinen virkamies oli todennut puolestaan, että se olisi Ilmajokisille oikein. Samainen virkamies totesi aikanaan Seinäjoen kaupungin edustajille heidän esittäessään laajempaa yhteistoimintaa, "ettei köyhien kanssa kannata seurustella". Sillälailla, entinen emäpitäjä.

Paras-laki on ristiriitainen Ilmajoen osalta ja ministerit ovat heikkoja. Kiviniemi ei uskalla tehdä rohkeita päätöksiä ja Risikko puhuu puuta heinää vastoin Paras-lakia Lapuan TK-asiassa eduskunnan välikysymyskeskustelussa piittaamatta Paras-lain linjauksista yhtikäs mitään. Nyt pitäisi olla voimaa sanoa missä kaappi seisoo jos kerran lain hengessä mennään eteenpäin tai sitten pitäisi aivan uudella tavalla asemoida kunta hallinnon perusyksikkönä ja koota alueelliset tehtävät maakuntahallinnon alle tai maakunnallisiin kuntayhtymiin. Se hetki varmaan jo meni ja kakisportaisen hallinnon tiellä edetään. Kuntalaisdemokratia kavenee ja etenee kuntalaisesta mutta hoituuhan ne asiat. Ei tänä päivänäkään voida puhua kunnasta samalla tavalla Velkuan as.261 ja Helsingin as 573.178 yhteydessä. Suomen pienin ja suurin.

Kunnat erilaistuvat ja eriarvoistuvat. Suuret jyllää ja pienet sinnittelevät. Kuka olisi vielä kaksikymmnetä vuotta sitten uskonut, että Ilmajokikin voi pudota alaspäin niin talouden kuin väkiluvunkin suhteen.

Ilmajoella on menossa piispantarkastus. Sielläkin papit ovat kuulemma kovasti kyselleet mihin Ilmajoki aikoo liittyä, jo on aikoihin eletty. Kirkkoa on aina pidetty vanhanaikaisena ja hidasliikkeisenä mutta siellä onkin vallalla modernia ajattelua.

Olin perjantai-illalla kirkossa piispantarkastuksen yhteydessä pidetyssä kuorojen konsertissa. Ilmajoella on monipuolista harrastusta se on hienoa. Kanttori Hei Kataja-Kantola siellä pöllyteli urkuja oikein mahtavasti, se on hienoa kuultavaa. Kampraatit on vieläkin kovassa iskussa, Riskun Arto se vain jaksaa painaa täysillä.

Jääkö Ilmajoen Terveyskeskusremontti haaveeksi

Ilmajoen terveyskeskuksen remontti pitää aloittaa pikaisesti

Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven yhteinen terveyskuntayhtymä JIK aloittelee toimintaansa. Kurikka pitää laskelmissa sisällään liittyvän Jurvan.. Liikelaitoksen johtokunta on tekemässä ensimmäisiä päätöksiään. Kuntien omistamat kiinteistöt säilyvät kunnilla, liikelaitoskuntayhtymä vuokraa tilat. Pääosan kiinteistömassasta muodostavat terveyskeskukset ja vanhainkodit.

JIK on johtokunnan päätöksellä vuokrannut tarvitsemansa tilat. Kiinteistöjen arvonmuodostus on laskettu siten, että niistä on puhdistettu valtionosuudet ja rakennusindeksiä käyttäen huomioitu poistot. Kokonaisarvoiksi on jäänyt Kurikalle 12,0 milj. €, Ilmajoelle 5 milj. € ja Jalasjärvelle 4,5 milj. €. Kurikan korkean arvon selittää juuri uusittu terveyskeskus 6 milj. €, Ilmajoen alhaisen arvon terveyskeskuksen nykyarvo 2 milj. € ja Jalasjärven arvon, ettei heillä ole vanhainkotia lainkaan.

Johtokunnan päätöksellä JIK maksaa vuokria kunnille vuosittain n. 1,4 milj. € jakautuen osakkaiden kesken seuraavasti, Kurikka 780.000 €, Ilmajoki 325.000 € ja Jalasjärvi 293.000 €. Vastaavasti maksuosuudet JIK:lle kunnittain jakautuvat asukaspohjaisesti Kurikka 596.000 € (as. 14928), Ilmajoki 464.000 € (as. 11635) ja Jalasjärvi 339.000 € (as.8495). Kustannukset vyörytetään hintoihin mutta laskennallisena pohjana voitaneen käyttää asukaspohjaa. Kymmenen vuoden keskiarvo lienee aika lähellä totuutta asukaspohjan kanssa. Oletetaan siis, että em. kunnissa sairastetaan ja käytetään palveluja suurin piirtein samassa suhteessa. Laskelmassa ei ole oettu ylläpitokustannuksia lainkaan huomioon joista tulee toinen mokoma.

Edellä olevista laskelmista voidaan päätellä, että Kurikka on nettohyötyjä, sen vuokratulon ja maksuosuuden erotus on 190.000 € plussalla . Vastaavasti Ilmajoki on nettomaksaja -140.000 € ja samoin Jalasjärvi on nettomaksaja -50.000 euroa. Ilmajoki maksaa Kurikkaan verrattuna 330.000 enemmän vuosittain. Ilmajoki siis maksaa uudistetun Kurikan terveyskeskusta vuosittain huomattavalla summalla johtuen, Kurikan TK:n arvo 6 milj. € ja Ilmajoen TK:n arvo 2 milj. €, rakennusten arvoeroista.

Ilmajoella on suunnitelmissa poliklinikan laajennus ja saneeraus, kustannusarvioltaan 4 milj. euroa. Mikäli hanke toteutetaan pikaisesti, niin nykyarvolaskelmilla siitä tulee 260.000 €:n lisälasku vuodessa JIK:lle. Tällöin JIK:n kokonaisvuokrat nousevat 1,660 milj. €:n vuodessa. Vuokrien lisäkustannus 260.000 € (Ilmajoen TK:n remontti) jakautuu kuntien kesken seuraavasti. Kurikka 111.000 € (42,6%), Ilmajoki 86.000 € (35,2%) ja Jalasjärvi 66.000 € (24,2%).

Ilmajoki on JIK: ssä kuin harakka tervatulla katolla. Ellei Ilmajoki investoi terveyskeskukseen niin se maksaa kymmenessä vuodessa Kurikan terveyskeskuksen investoinnin yhdessä Jalasjärven kanssa. Samalla toimintojen painopiste hiljalleen keskittyy. JIK on asettanut talouden yhdeksi tavoitteeksi vuosille 2009 – 2011, että hoidon painopiste siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon suuntaan, jolloin säästytään kalliilta erikoissairaanhoidolta. Tämä ei toteudu ellei meillä ole asianmukaisia tiloja Ilmajoella.

Mikäli käy niin hullusti, että Ilmajoen kunnan vaikea taloudellinen tilanne ei salli investoinnin suorittamista, niin silloin on aloitettava neuvottelut vuokra-arvojen laskentaperusteena olleen koron oleellisesta alentamisesta, jolla voidaan oikaista vuokra vääristymä. Ilmajoen ei missään tapauksessa pidä hyväksy JIK:ssä investointikieltoa.

Ilmajoen on kaikesta huolimatta pikaisesti joulukuun talousarviokäsittelyn yhteydessä päätettävä terveyskeskuksen investoinnista n. 4 milj. €. Tässä vaiheessa Ilmajoen kunta pystyy päättämään asiasta mutta ensi vuoden alusta lukien asiasta päättä yksiselitteisesti JIK:n johtokunta, jossa Ilmajoella on vain kolmannes äänivallasta. Päättämällä asiasta nopeasti Ilmajoki kykenee tarjoamaan oikeudenmukaisen ja kunnallisvaaleissa luvatun palvelun asukkailleen omassa terveyskeskuksessa. Tällöinkin vielä Ilmajoen kokonaisvuokra-arvo jää pienemmäksi mutta se voidaan hyväksyä asukaspohjaerolla ja Kurikan lupauksella tarjota terveyskeskuspalvelut Jurvassa omalla kustannuksellaan...

maanantai 10. marraskuuta 2008

Järviharju kunnanhallitukseen perussuomalaisten paikalle

Perussuomalaisille on vaalivoitosta tullut päänsärkyä huuman jälkeen. Viidellä valtuutetulla he ovat oikeutettuja kunnahallitukseen yhdellä jäsenellä. Tavallisesti luotettaviin lähteisiin nojaten, kuulin, että paikkaa vaatii itselleen Matti Järviharju. Se olisikin aikamoinen pommi. Monet äänestivät muita perussuomalaisia ehdokkaita vain siitä syystä, että nämä kaksi herraa saataisiin sieltä pois. Niinhän siinä kävi, että vain varapaikka heltisi.

Pahalta tuntui kun perussuomalaiset olivat antaneet neuvottelijoiden puheenjohtajan paikan Matti Järviharjulle. Se ennakoi mitä tuleman pitää. Mutta mehän tiedämme, että esimerkiksi Kai Väli-Torala kyllä huutaa kylillä senkuin kerkiää mutta kun iso paperinippu pannaan kokouksessa eteen niin yhtäkkiä nähdäänkin hiljainen poika. Järviharjua tarvitaan kainolosauvaksi, että voidaan jatkaa samalla populistisella linjalla.

En tiedä onko hallituspaikasta jo sovittu etukäteen rahalla. Paikan saa tuloksesta riippumatta se joka rahoittaa perussuomalaisten kampanjan, näin kylillä kerrotaan. En tiedä kuka kampanjan on rahoittanut, huhuja liikkuu, mutta aikamoista kuntalaisten aliarvioimista. Viimeistään silloin kun pitää jättää vaalirahoitusilmoitukset lain mukaan niin asia selviää.Jos perussuomalaisten paikka on ostettavissa rahalla niin sehän on ennenkuulumatonta.

Matti Järviharju sen paikan ottaa jos haluaa ja ottaa vaikka väkisin, jos niikseen tulee oli rahoittaja sitten kuka tahansa. Huvittuneena seuraan heidän taaperrustaan. Christel Björkille tämä on kovaa koulua, ei kaikille voi jakaa hyvää. Perussuomalaiset olisivat viisaita jos he irtautuisivat kokonaan Järviharjusta, koska hän ei ole puolueen jäsen, ja lähtisivät puhtaalta pöydältä ajamaan kunnan asioita yhteistoiminnassa.

Olisi mielenkiintoista tietää mitä Timo Soi´ni ajattelee tälläisestä menosta. Hänen kerrotaan sanoneen, että Matti Järviharju ei pääse perussuomalaisten jäseneksi niin kauna kun hän on puheenjohtajana.

Tunnen Matti Järviharjun paremmin kuin kukaan muu Ilmajoen vanhassa ja uudessa valtuustossa. Mattiin ei tepsi kuin vain yksi keino, jokaisella on se arka kohta. Hän on istunut meillä kahvipöydässä lukemattomia kertoja eri syistä. Matti tietää tämän itsekin.

Perussuomalaisilla alkaa kova korpitaival suomalaisessa kunnalliskentässä. Lusikka pitää ottaa kauniisti käteen muuten tulee jatkossa vapaata pudotusta. Heille tuli senverran hyvä tulos, että sillä joutuu väkisinkin kantamaan vastuuta. Kuntakentällä vastuunkantao on karsimista ja säästöjen etsimistä. Talouden lait ovat kovat tässä suhteessa.

PS. Ulkopolitiikasta kirjoittaessani samana päivänä alkoi tapahtua. Venäjä ja EU jatkavat Georgian sodan takia lykättyjä kumppanuus- ja yhteistyöneuvotteluja Venäjän kanssa Asiasta päättivät jäsenmaiden ulkoministerit maanantaina Brysselissä. Viisautta EU:lta, Liettua vastusti loppuun saakka mutta muilta löytyi järki. Venäjä otetaan tosissaan, se on kaikesta huolimatta jättiläinen.