Olemme eläneet kauhean viikon. Olin Kauhajoella tiistaina. Kauhajoen kirkko oli täynnä väkeä. Suru oli käsin koskettavissa. Oli lohduton näky, kun äiti ja isä etsivät tytärtään, joka ei vastaa puhelimeen. Toivoa on vielä jäljellä, mutta toivo hiipuu koko ajan. He olivat tuttuja ihmisiä. Piispa Simo Peura puhui koskettavasti, mutta hänkin oli yhtä lailla neuvoton ja keinoton, hän myötäeli hienosti tämän surun ja ahdistuksen. Siellä kysyttiin, missä olet Jumala. Toivottavasti me emme menetä uskoamme.
Meille on kuitenkin annettu armo ja lupaus, joihin me saamme luottaaa.
Oli ahdistavaa ja lamaannuttavaa, kun ei oikein voinut tehdä mitään. Kirjoitin ahdistuksessani yöllä sähköpostiviestin koulumme väelle seuraavasti:
Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän valtuuston puolesta esitän syvän osanoton opiskelijoiden, henkilökunnan ja heidän omaistensa suruun Kauhajoen yksikkömme tapahtumien johdosta. Syyskuun kuulas aamupäivä muuttui menetysten ja suuren surun päiväksi. Koulu jonka tehtävänä on kasvattaa ja sivistää sai iskun kaikkein arimpaan kohtaan, uskoon ihmisyyteen ja siitä versoavaan hyvyyteen. Me emme saa kuitenkaan tapahtuneesta huolimatta menettää uskoamme hyvyyden ja rakkauden voimaan, mikä on ihmisyyteen kasvamisen perusta.
Esitän Rehtori Tapio Varmolalle ja henkilökunnalle sekä opiskelijoille kiitoksen ripeästä toiminnasta tapahtuman jälkiselvittelyssä näinä tiistaipäivän järkyttävinä tunteina. Toivon Teille jaksamista ja voimia elää eteenpäin toinen toistamme tukien, me selviämme yhdessä kohti valoisampaa tulevaisuutta.
Esitän myös kiitoksen kaikille tapahtuman eri osapuolille, jotka ovat auttaneet yhteisöämme selviämään meitä kohdanneessa järkyttävässä onnettomuudessa.
Luottamushenkilöhallinto on valmis antamaan kaiken tukensa, että yhteisömme työ palaisi turvalliseen arkeen.
Ilmajoella 24.9.2008
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Yhtymävaltuusto
Jorma Yli-Suomu
puheenjohtaja
lauantai 27. syyskuuta 2008
maanantai 22. syyskuuta 2008
Terveyskeskuksesta
Käväisin aamulla poikakerhossa Nelimarkan kahvilassa. Vaalikuume on nousussa. Aikalailla tunteet alkavat olla pinnassa. Milloin kunta ei myy tonttia, milloin kuntaa viedään Seinäjoelle ja sitärataa.
Olen nostanut terveyskeskusasian pintaan. Näyttää tuntee olevan siinäkin pinnassa. Nyt on keskusteluun sekaantunut jo Kurikankin valtuutetut. Demari Margit Parkkamäki sanoo suoraan, että ei Kurikka kaipaa Ilmajoen vanhuksia, eipä tietenkään. Meidän ne on hoidettava ja pitää hoitaakin hyvin.
JIK on liikelaitoskuntayhtymä. Se on himmeli kuten peruspalveluministeri Paula Risikko niitä nimittää, josta ei erkkikään ota selvää. Kunnanhallituksen puheenjohtaja sanoo, että Ilmajoella olisi pärjätty yksinkin, meillä on minunkin mielestä hyvä palvelutaso ja Seinäjoen läheisyys. Miksi tämä kiire, haluttiin olla luokan kiltein oppilas. Mitä tuli himmeli josta ei kukaan saa mitään selvää. Lapua päätti katsoa kaikessa rauhassa. Peruspalveluministeri Paula Risikko käväisi syyskuun alussa kertomassa Kalajoen kunnassa, että te selviätte kyllä yksin - 14.000 asukasta. Ei siis mitään himmeliä, miksi meillä oli kiire.
JIK on judirinen oikeushenkilö. Ilmajoen kunta sen osakas. Palvelut tuottaa JIK, jonka kotipaikka on Kurikka ja sitä johtavan johtikunnan puheenjohtajuus Kurikassa. Ilmajoelta johtokunnassa on kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, Matti Koivuluoma ja Mirja Sairo. Tilaajalautakunta on JIK:n alainen ja sen pj. Jalasjärveltä ja siinä on jäsenenä Marju Löppönen, Ilmajoen perusturvalautakunnan puheenjohtaja.
JIK siis tuottaa palvelut ja tilaajalautakunta tilaa palvelut. Tilaajalautakunta on Jalasjärvivetoinen, se siis tilaa Ilmajoelle palvelut. Mikä on kunnan rooli? Antaako Ilmajoen kunnanhallitus täydet valtuudet näille toimielimille toimia Ilmajoen puolesta vai kilpailuttaako Ilmajoki JIK:n ja esimerkiksi Suomen Lääkäritalon kesken palvelut.
Ilmajoen kunnajohtajan pitäisi nyt johtokunnan jäsenenä, palvelujen tuottajana sanoa ilmajokisille mitä palvelutasoa Ilmajoki haluaa ja missä. Margit Parkkamäki ilkkuu, ettei se ole JIK:n asia, minkälaisessa kunnossa Ilmajoen TK on. Eikö ole? JIK tuottaa palvelut ja jos ne tuotetaan Kurikassa niin Ilmajoen terveyskeskuksen kunnolla ei silloin ole mitään merkitystä. Jos Ilmajoella säilytetään lääkärivetoinen terveyskeskus tai asema niin terveyskeskuksen tilojen kunnolla on suuri merkitys.
Tilaajalautakunnan jäsen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Markku Löppösen pitäisi nyt kertoa mitä Ilmajoelle tilataan ja mistä. Tässähän on kysymyksessä peruspalvelu ja sen saatavuus.
Miksi Ilmajoen kunnan asukkaille ei uskalleta kertoa, mistä jatkossa ilmajokinen ihminen saa terveyspalvelut: Ilmajoelta, Kurikasta vai Jalsjärveltä? Onko kukaan miettinyt tätä, kun himmeliä on rakennettu.
Ylilääkäri kysymys oli surullinen. Tiina Perä oli ainut hakija eikä häntä huolittu. Nyt asian päällä makaa Hanna Urpala samalla tavalla, kun hän piti Ilmajoen ylilääkärin paikkaa kymmenen vuotta väliaikaisena. Hän makasi kuin kora luun päällä, ei itse syö, muttei anna toisillekaan. Hän ei halunnut ottaa selkeästi vastuuta vakinaisena tehtävän hoitajana. Hän oli nämä vuodet vallassa, mutta vastuu oli niin ja näin. Terveyskeskuksen remontti jäi hoitamatta mutta nyt se pitää tehdä.
sunnuntai 21. syyskuuta 2008
Sunnuntaiaamun rauhaa
Tämä sunnuntaipäivä on ollut kaunis syksyinen päivä, vähän kostea, mutta kuulas. Päivä alkoi kirkossa perhejumalanpalveluksella. Kirkossa oli aika paljon lapsiperheitä. Mukava mekastus kuului jokapuolelta. Olen todennut, että kirkossakäynti sunnuntaiaamulla pyhittää päivän aivan eri tavalla kuin muuten. Siellä saa olla oma itsensä eikä tarvitse yrittää mitään.
Liturgian ja saarnan hoiteli Arja Peltoketo. Hoitikin hyvin, hänen paras puolensa on siinä, että hän todessa. Naispappeus on tullut jäädäkseen kirkkoomme, se on hyvä asia. Heini Kantola-Kataja hoiteli urkurin hommat ja siinä kyllä uruut saa kyytiä, kun se flikka soitteloo. Ajatukset vähän harhailivat, mutta Ilmajoen kirkko on maailman kaunein kirkko, vaikka olen niitä paljon nähnyt, monella mantereella. Ilmajoen kirkossa on paljon mielenkiintoista katseltavaa, siinä on vähän bysantin kirkon hämyä ja kauneutta. Onneksi sitä ei ole reformoitu kaikesta paljaaksi. Viimeinen remontti onnistui hyvin. Kupoli avattiin, sinne ehkä olisi meidän aika saanut jättää kädenjälkensä esimerkiksi maalauksilla. Ne lautojen raot vähän pökkää silmään.
Avasin oman blogin
Avasin oman blogin ja olen siitä niin otettu kuin hepo keväästä. Riikka-Maria sen teki, tyttäreni. Avustajan käyttö on sallittua politiikassa. Laittelin sinne vähän vanhoja juttuja, joista näkee mitä olen ajatellut kulloisestakin asiasta. Paljon on koneella julkaisematta mutta ehkä ne sinne vielä laitan. Kaikki ei ole julkaisukelvollista.
Kunnallisvaalit täydessä vauhdissa
Kunallisvaalit työllistää. Päivä tässä on mennyt koneella istuessa. Mielenkiintoiset vaalit tulossa. Saimme listan täyteen, se oli saavutus melkein kuin Frans Eemelin samanniminen pirtti Hämeenkyrössä. Naiset hoitivat homman loistavasti Paula ja Terttu etunenässä. Nämä meidän pojat vähän vaikeuttivat tätä hommaa mutta kyllä järjestöväen silmät ovat avautuneet. Pitää tietää mihinkä kuuluu.
Surullinen tapaus Björk
Cristel Björkin tapaus oli surullinen. Hän tapansa mukaan uhosi ja uhkaili, mutta kun selvät rätingit luettiin niin aikansa mietittyään pyysi, että olisi saanut tulla takaisin. Se oli myöhäistä, kahdeksan vuotta valtuustossa olisi pitänyt avata silmät mutta ku ei niin ei. Christelin viesti vaalipäällikölle oli surullinen, kaikki on kaupan. Nyt hän opettelee anarkiaa Järviharjun ja Talvitien kanssa.
Kokoomus on voitonvarma
Soittelin ja tunnustelin vähän poliittista tilannetta. Kokoomus on voitonvarma kuin vaalit olisi jo käyty. Demarit ovat realisteja, Persujen kanssa ei viitsi keskustella. Vaalityö on täydessä vauhdissa, meillä on hyvä ja monipuolinen lista sillä pärjätään. Hyvin tämä homma tähän asti on klaarattu. Vanhan ratsun piti vielä lähteä mukaan vaikka ehdin ristiä itseni heikoksi poniksi, mutta pitää vissiin olla niinkuin Rantavaaran Toivon Panssari aikoinaan - lisää vauhtia.
Jarmo Korhonen soitteli
Puoluesihteerimme Jarmo oli Hankasalmella. Soitteli ja onnitteli täydestä listasta. Kävimme läpi tilanteen ja totesimme, homma on hanskassa. Siinä se on mies joka jaksaa painaa ympäripyöreitä päiviä. Nuori mies jaksaa. Onneksi hän kuntoilee ahkerasti eikä juo viimaa.
Liturgian ja saarnan hoiteli Arja Peltoketo. Hoitikin hyvin, hänen paras puolensa on siinä, että hän todessa. Naispappeus on tullut jäädäkseen kirkkoomme, se on hyvä asia. Heini Kantola-Kataja hoiteli urkurin hommat ja siinä kyllä uruut saa kyytiä, kun se flikka soitteloo. Ajatukset vähän harhailivat, mutta Ilmajoen kirkko on maailman kaunein kirkko, vaikka olen niitä paljon nähnyt, monella mantereella. Ilmajoen kirkossa on paljon mielenkiintoista katseltavaa, siinä on vähän bysantin kirkon hämyä ja kauneutta. Onneksi sitä ei ole reformoitu kaikesta paljaaksi. Viimeinen remontti onnistui hyvin. Kupoli avattiin, sinne ehkä olisi meidän aika saanut jättää kädenjälkensä esimerkiksi maalauksilla. Ne lautojen raot vähän pökkää silmään.
Avasin oman blogin
Avasin oman blogin ja olen siitä niin otettu kuin hepo keväästä. Riikka-Maria sen teki, tyttäreni. Avustajan käyttö on sallittua politiikassa. Laittelin sinne vähän vanhoja juttuja, joista näkee mitä olen ajatellut kulloisestakin asiasta. Paljon on koneella julkaisematta mutta ehkä ne sinne vielä laitan. Kaikki ei ole julkaisukelvollista.
Kunnallisvaalit täydessä vauhdissa
Kunallisvaalit työllistää. Päivä tässä on mennyt koneella istuessa. Mielenkiintoiset vaalit tulossa. Saimme listan täyteen, se oli saavutus melkein kuin Frans Eemelin samanniminen pirtti Hämeenkyrössä. Naiset hoitivat homman loistavasti Paula ja Terttu etunenässä. Nämä meidän pojat vähän vaikeuttivat tätä hommaa mutta kyllä järjestöväen silmät ovat avautuneet. Pitää tietää mihinkä kuuluu.
Surullinen tapaus Björk
Cristel Björkin tapaus oli surullinen. Hän tapansa mukaan uhosi ja uhkaili, mutta kun selvät rätingit luettiin niin aikansa mietittyään pyysi, että olisi saanut tulla takaisin. Se oli myöhäistä, kahdeksan vuotta valtuustossa olisi pitänyt avata silmät mutta ku ei niin ei. Christelin viesti vaalipäällikölle oli surullinen, kaikki on kaupan. Nyt hän opettelee anarkiaa Järviharjun ja Talvitien kanssa.
Kokoomus on voitonvarma
Soittelin ja tunnustelin vähän poliittista tilannetta. Kokoomus on voitonvarma kuin vaalit olisi jo käyty. Demarit ovat realisteja, Persujen kanssa ei viitsi keskustella. Vaalityö on täydessä vauhdissa, meillä on hyvä ja monipuolinen lista sillä pärjätään. Hyvin tämä homma tähän asti on klaarattu. Vanhan ratsun piti vielä lähteä mukaan vaikka ehdin ristiä itseni heikoksi poniksi, mutta pitää vissiin olla niinkuin Rantavaaran Toivon Panssari aikoinaan - lisää vauhtia.
Jarmo Korhonen soitteli
Puoluesihteerimme Jarmo oli Hankasalmella. Soitteli ja onnitteli täydestä listasta. Kävimme läpi tilanteen ja totesimme, homma on hanskassa. Siinä se on mies joka jaksaa painaa ympäripyöreitä päiviä. Nuori mies jaksaa. Onneksi hän kuntoilee ahkerasti eikä juo viimaa.
Metsäklusteri työllistää myöskin maakuntaamme
Kirjoitettu 24.2.2008
Ilmaston muutos ja talouden kansainvälistyminen ovat poliittisen ilmaston suuret puheenaiheet viime viikoilta. Miten metsäteollisuutemme selviää kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, koskettaa jokaista suomalaista. Metsä on yksi taloutemme selkäranka. Metsäteollisuus on joutunut sopeuttamaan tuotantoaan kiristyvillä markkinoilla. Uusia tuotantolaitoksia Suomeen ei metsäteollisuus lupaa mutta entisten trimmaamista entistä parempaan kuntoon tehdään koko ajan. Uudet markkinat ovat Kaukoidässä ja Etelä-Amerikassa.
Suomalainen metsäklusteri kaikkineen työllistää yli 200.000 ihmistä. Suomalaista metsäteknologiaa arvostetaan ympäri maailmaa. Miten pienestä Suomesta voi tulla maailman parhaat puunkorjuukoneet ja alan johtava konsulttiyritys on suomalainen. Teknologiaosaamisessa meillä varmasti onkin suuret mahdollisuudet jatkossakin, kun perustyö karkaa halvemman tuotannon maihin. Tähän liittyy osaltaan myöskin parhaillaan käytävä korkeakoulupoliittinen keskustelu. Korkeakouluistamme halutaan lisää tehoja edistämään teknologista osaamista. Korkeakoulukeskustelussa on tärkeää huomata, että osaamista voi olla myöskin maakunnissa. Maakuntamme teollisuus on tästä hyvä esimerkki.
Ilmaston muutos ja talouden kansainvälistyminen ovat poliittisen ilmaston suuret puheenaiheet viime viikoilta. Miten metsäteollisuutemme selviää kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, koskettaa jokaista suomalaista. Metsä on yksi taloutemme selkäranka. Metsäteollisuus on joutunut sopeuttamaan tuotantoaan kiristyvillä markkinoilla. Uusia tuotantolaitoksia Suomeen ei metsäteollisuus lupaa mutta entisten trimmaamista entistä parempaan kuntoon tehdään koko ajan. Uudet markkinat ovat Kaukoidässä ja Etelä-Amerikassa.
Suomalainen metsäklusteri kaikkineen työllistää yli 200.000 ihmistä. Suomalaista metsäteknologiaa arvostetaan ympäri maailmaa. Miten pienestä Suomesta voi tulla maailman parhaat puunkorjuukoneet ja alan johtava konsulttiyritys on suomalainen. Teknologiaosaamisessa meillä varmasti onkin suuret mahdollisuudet jatkossakin, kun perustyö karkaa halvemman tuotannon maihin. Tähän liittyy osaltaan myöskin parhaillaan käytävä korkeakoulupoliittinen keskustelu. Korkeakouluistamme halutaan lisää tehoja edistämään teknologista osaamista. Korkeakoulukeskustelussa on tärkeää huomata, että osaamista voi olla myöskin maakunnissa. Maakuntamme teollisuus on tästä hyvä esimerkki.
J I K keskittää terveyspalvelut Kurikkaan
Julkaistu 20.9.2008
Viime perjantaina kokoontunut JIK- terveysyhtymän johtokunnan kokouksessa puheenjohtaja Matti Ollila on esittänyt, että Ilmajoen terveyskeskusta ei kannata saneerata, koska Kurikassa on juuri saneerattu terveyskeskus.
Lauantain Ilkassa liikelaitoskuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa toteaa: ”Kustannustehokkuuden näkökulmasta tarkastellaan myös tilakysymyksiä”. Pusan mukaan tämä on tietoista kustannusjohtamista.
Ilmajoen kunnassa on viranhaltijatyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella Ilmajoen terveyskeskuksen peruskorjaus. Ryhmän toimintaa on hidasteltu oman kunnan toimesta, Matti Ollilan hengessä, tämä kerrottiin terveyskeskuksesta minulle. Suunnittelu ei etene niin kuin valtuusto on toivonut.
JIK saadaan taloudellisesti kannattavaksi kun Ilmajoelta ja Jalasjärveltä lopetetaan terveyskeskukset. Henkilökunta ja asiakkaat siirretään Kurikkaan. Miten vanhukset ja sairaat saavat palvelut säästöt tehdään heidän kustannuksellaan.
Nyt pidettävissä kunnallisvaaleissa ratkaistaan ketkä Ilmajoen asioista päättävät. Nämä päättäjät ratkaisevat onko Ilmajoella omat terveyspalvelut vai haetaanko ne Kurikasta. Mitä ajattelee Pojanluoman, Tuomikylän ja Ahonkylän asukas? Äänestäjä päättää nyt, seuraava kerta tulee neljän vuoden kuluttua. Äänestäjän pitää saada tietää.
Muistutan edelleen kun Ilmajoen kunnanhallitus teki päätöksen aloittaa neuvottelut JIK.stä. Päätös oli, että Ilmajoki on isäntäkunta ja täältä johdetaan. Olin sitä itse päättämässä, päätöstä ei kunnioitettu alkuunkaan. Sen jälkeen asiasta ei ole kertaakaan keskusteltu valtuustotasolla eikä valtuustoryhmissä.
Kuinkas meidän kävi, Kurikka johtaa ja isännöi ja keskittää Kurikkaan. Mikäli olen väärässä niin pyydän silloista kunnanhallituksen puheenjohtajaa Kirsti Yli-Ojanperää tämän korjaamaan.
Mistä ja minkä tasoisena Ilmajoen kunnan asukas saa terveyspalvelut. Siitä pitää näissä vaaleissa keskustella eikä salata. Haluan avointa keskustelua terveyspalveluista. Virkamiesten tehtävä on vastata rehellisesti kun äänestäjä ja päättäjät kysyvät. Terveys on kallis asia.
Viime perjantaina kokoontunut JIK- terveysyhtymän johtokunnan kokouksessa puheenjohtaja Matti Ollila on esittänyt, että Ilmajoen terveyskeskusta ei kannata saneerata, koska Kurikassa on juuri saneerattu terveyskeskus.
Lauantain Ilkassa liikelaitoskuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa toteaa: ”Kustannustehokkuuden näkökulmasta tarkastellaan myös tilakysymyksiä”. Pusan mukaan tämä on tietoista kustannusjohtamista.
Ilmajoen kunnassa on viranhaltijatyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella Ilmajoen terveyskeskuksen peruskorjaus. Ryhmän toimintaa on hidasteltu oman kunnan toimesta, Matti Ollilan hengessä, tämä kerrottiin terveyskeskuksesta minulle. Suunnittelu ei etene niin kuin valtuusto on toivonut.
JIK saadaan taloudellisesti kannattavaksi kun Ilmajoelta ja Jalasjärveltä lopetetaan terveyskeskukset. Henkilökunta ja asiakkaat siirretään Kurikkaan. Miten vanhukset ja sairaat saavat palvelut säästöt tehdään heidän kustannuksellaan.
Nyt pidettävissä kunnallisvaaleissa ratkaistaan ketkä Ilmajoen asioista päättävät. Nämä päättäjät ratkaisevat onko Ilmajoella omat terveyspalvelut vai haetaanko ne Kurikasta. Mitä ajattelee Pojanluoman, Tuomikylän ja Ahonkylän asukas? Äänestäjä päättää nyt, seuraava kerta tulee neljän vuoden kuluttua. Äänestäjän pitää saada tietää.
Muistutan edelleen kun Ilmajoen kunnanhallitus teki päätöksen aloittaa neuvottelut JIK.stä. Päätös oli, että Ilmajoki on isäntäkunta ja täältä johdetaan. Olin sitä itse päättämässä, päätöstä ei kunnioitettu alkuunkaan. Sen jälkeen asiasta ei ole kertaakaan keskusteltu valtuustotasolla eikä valtuustoryhmissä.
Kuinkas meidän kävi, Kurikka johtaa ja isännöi ja keskittää Kurikkaan. Mikäli olen väärässä niin pyydän silloista kunnanhallituksen puheenjohtajaa Kirsti Yli-Ojanperää tämän korjaamaan.
Mistä ja minkä tasoisena Ilmajoen kunnan asukas saa terveyspalvelut. Siitä pitää näissä vaaleissa keskustella eikä salata. Haluan avointa keskustelua terveyspalveluista. Virkamiesten tehtävä on vastata rehellisesti kun äänestäjä ja päättäjät kysyvät. Terveys on kallis asia.
Kulttuuriskandaali Ilmajoella
12.8.2008
Ilmajoelle on tarjottu vuoden 2010 Etelä-Pohjanmaan Spelejä yli kolmenkymmenen vuoden jälkeen. Asiasta järjestettiin kunnan toimesta palaveri, jossa kartoitettiin talkoohalukkuutta, arvioiden mukaan väkeä olisi löytynyt yli 300 ihmistä töihin.
Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura pyysi kunnalta 35.000 euron tukea hankkeelle. Asian piti olla kaikin puolin selvä. Kunnan järjestämä talkooiltahan oli juuri sitä varten järjestetty, että jos vapaaehtoisia halukkaita löytyy, niin Spelit järjestetään.
Yllätys oli suuri, kun kunnanhallitus suuressa viisaudessaan päätti äänin 6- 4, ettei Spelejä järjestetä. Ilmajoki on kulttuuripitäjä. Täällä on vuosisataiset perinteet monilla eri kulttuurin saroilla. Ilmajoelta on löytynyt erilaisia harrastusryhmiä niin soiton, laulun kuin näyttämötaiteen saroilta. Kansanmusiikin harrastuksen pohjalta on lukuisa määrä ihmisiä, joille on musiikin alalta löytynyt ammatti. Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajissa Jusseissa on aina ollut vahva ilmajokinen edustus.
Ensimmäiset Spelit Ilmajoella 1973
Vuoden 1973 ensimmäiset Spelit olivat lähtölaukaus Ilmajoen Musiikkijuhlille. Savonlinnan jälkeen Ilmajoen Musiikkijuhlat ovat maan toiseksi arvostetuin oopperatapahtuma. Meidät tunnetaan juhlista, meidät tunnetaan vahvana kulttuuripitäjänä.
Lähes samat tahot, jotka ovat vannoneet Ilmajoen itsenäisyyden nimiin ja kieltäneet kaiken yhteistoiminnan Seinäjoen kanssa ovat kieltämässä nyt itsenäisen pitäjän peruspilarin kulttuurin ja sen kaikenpuolisen vaalimisen. Näin vietiin monelta nuorelta ja vähän suuremmaltakin mahdollisuus osallistua omantakeiseen kulttuurin tekoon. Nuorisoseuraväelle ja monelle muulle taholle Spelit olisivat olleet oiva tapa harrastustoiminnan virittämiselle ja laajentamiselle ympäri pitäjää.
Uusi myönteinen päätös nopeasti
Mielestäni kunnanhallituksen tulee käsitellä asia uudelleen ja päättää, että juhlat järjestetään ja ” komiat sellaaset”. Jotkut ovat jo ennättäneet sanoa, että kerätään porukka, joka vastaa järjestelyistä, en epäile etteikö se onnistuisi.. Hyvin järjestetyt juhlat tuottavat varmasti omansa pois. Meillä on maakunnan parhaat puitteet valmiiksi rakennettuna Kulttuurikeskus Herralasta Kirkkoon ja Ilkan kenttä, Ooppera-areena, Koulukeskus, Ilmajoki-halli ja Kunnallistalo, ei mikään kunnantalo. Nyt kun alue on saatu loistoon, käytetään ja näytetään, että täällä osataan. Ilmajoen kunnallishallituksen pitää nousta sieltä valitusten, kanteluiden, perättömien ilmiantojen, poliisitutkimusten ja käräjöintien suosta kulttuurin avulla uuteen loistoon. Ilmajoki on maakunnan eturivin kunta.
Jorma Yli-Suomu
kunnallisneuvos
Ilmajoelle on tarjottu vuoden 2010 Etelä-Pohjanmaan Spelejä yli kolmenkymmenen vuoden jälkeen. Asiasta järjestettiin kunnan toimesta palaveri, jossa kartoitettiin talkoohalukkuutta, arvioiden mukaan väkeä olisi löytynyt yli 300 ihmistä töihin.
Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura pyysi kunnalta 35.000 euron tukea hankkeelle. Asian piti olla kaikin puolin selvä. Kunnan järjestämä talkooiltahan oli juuri sitä varten järjestetty, että jos vapaaehtoisia halukkaita löytyy, niin Spelit järjestetään.
Yllätys oli suuri, kun kunnanhallitus suuressa viisaudessaan päätti äänin 6- 4, ettei Spelejä järjestetä. Ilmajoki on kulttuuripitäjä. Täällä on vuosisataiset perinteet monilla eri kulttuurin saroilla. Ilmajoelta on löytynyt erilaisia harrastusryhmiä niin soiton, laulun kuin näyttämötaiteen saroilta. Kansanmusiikin harrastuksen pohjalta on lukuisa määrä ihmisiä, joille on musiikin alalta löytynyt ammatti. Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajissa Jusseissa on aina ollut vahva ilmajokinen edustus.
Ensimmäiset Spelit Ilmajoella 1973
Vuoden 1973 ensimmäiset Spelit olivat lähtölaukaus Ilmajoen Musiikkijuhlille. Savonlinnan jälkeen Ilmajoen Musiikkijuhlat ovat maan toiseksi arvostetuin oopperatapahtuma. Meidät tunnetaan juhlista, meidät tunnetaan vahvana kulttuuripitäjänä.
Lähes samat tahot, jotka ovat vannoneet Ilmajoen itsenäisyyden nimiin ja kieltäneet kaiken yhteistoiminnan Seinäjoen kanssa ovat kieltämässä nyt itsenäisen pitäjän peruspilarin kulttuurin ja sen kaikenpuolisen vaalimisen. Näin vietiin monelta nuorelta ja vähän suuremmaltakin mahdollisuus osallistua omantakeiseen kulttuurin tekoon. Nuorisoseuraväelle ja monelle muulle taholle Spelit olisivat olleet oiva tapa harrastustoiminnan virittämiselle ja laajentamiselle ympäri pitäjää.
Uusi myönteinen päätös nopeasti
Mielestäni kunnanhallituksen tulee käsitellä asia uudelleen ja päättää, että juhlat järjestetään ja ” komiat sellaaset”. Jotkut ovat jo ennättäneet sanoa, että kerätään porukka, joka vastaa järjestelyistä, en epäile etteikö se onnistuisi.. Hyvin järjestetyt juhlat tuottavat varmasti omansa pois. Meillä on maakunnan parhaat puitteet valmiiksi rakennettuna Kulttuurikeskus Herralasta Kirkkoon ja Ilkan kenttä, Ooppera-areena, Koulukeskus, Ilmajoki-halli ja Kunnallistalo, ei mikään kunnantalo. Nyt kun alue on saatu loistoon, käytetään ja näytetään, että täällä osataan. Ilmajoen kunnallishallituksen pitää nousta sieltä valitusten, kanteluiden, perättömien ilmiantojen, poliisitutkimusten ja käräjöintien suosta kulttuurin avulla uuteen loistoon. Ilmajoki on maakunnan eturivin kunta.
Jorma Yli-Suomu
kunnallisneuvos
Pitää uskoa omaan Seinäjoen ammattikorkeakouluun
Julkaistu 12.2.2008
Korkeakoulukenttä kuohuu. Maahan ollaan perustamassa Innovaatioyliopistoa. Helsinkiin perustetaan Metropolia ammattikorkeakoulu. Jokainen etsii liittolaista. Niillä paikkakunnilla, joissa on sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut etsivät turvaa toisistaan. Kaikkien pitää olla huippua. Uusi yliopistolaki odottaa tuloaan, miten käy maakuntien filiaalien.
Ammattikorkeakoulut perustettiin aikanaan vauhdittamaan erityisesti niiden maakuntakeskusten toimeliaisuutta, joilla ei ole omaa yliopistoa. Ahon hallituksen vauhdittamina syntyivät monialaiset ammattikorkeakoulut, Seinäjoki oli etujoukoissa ja tulosta syntyi. Opistoasteet oppilaitokset muodostivat ammattikorkeakoulun ja näin yliopistojen rinnalle syntyi rinnakkainen korkeakoulujärjestelmä, puhutaan duaali-mallista..
Uusi korkeakoulu otettiin vastaan ristiriitaisin tunnelmin ja uudet tutkintonimikkeet eivät heti istuneet suuhun mutta nopeasti uusi korkeakoulu nousi jaloilleen ja otti paikkansa. Tradenomi-nimike on tänään yhtä luonteva kuin ekonomi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun asema Etelä-Pohjanmaalla on tänään vahva. Nuoret kouluttautuvat täällä ja se takaa koulutetun työvoiman työmarkkinoille. Voi vain ihmetellä kuinka lyhyessä ajassa me olemme polkaisseet esimerkiksi laajan insinöörikoulutuksen alueelle.
Entä nyt. Täällä haikaillaan milloin Tampereelle milloin Vaasaan mutta erityisesti yliopistokeskusten suuntaan. Aina kun koulutuksesta, puhutaan muistetaan Epanet-profesuurit. Hyvä näin. Onko meillä kuitenkaan kaikki kunnossa. Onko Etelä-Pohjanmaan ja erityisesti Seinäjoen traumaksi muodostunut oman yliopiston puute. Siltä näyttää.
Korkeakoulujärjestelmä yhdentyy, duaali-malli häipyy hiljalleen. Tutkintonimikkeet varmasti säilyvät mutta ne sekoittuvat. Meidän suuri kysymyksemme on, uskommeko me omaan Seinäjoen ammattikorkeakouluumme ja sen tulevaisuuteen. Eikö meillä pitäisi nyt olla riittävä itsetunto ja nostaa katseet kauas tulevaisuuteen. Meidän pitää alkaa vaatia tässä muutoksessa professuureja ammattikorkeakouluun tutkimuksen ja kehittämisen nimissä. Yliopettajat voivat aivan hyvin olla dosentteja jne.
Täällä haikaillaan Tampereen suuntaan. Siellä yhtyy kaksi vahvaa ammattikorkeakoulua ja kaupungissa on kaksi yliopistoa. Mihin Tampere tarvitsee Seinäjokea? Olemmeko Tampereen takamaa, emme saa olla?. Vaasa kipuilee edelleen verkkaista amk-käyntiinlähtöä. Yliopisto ja AMK yhteistyö ei niin vain synny kädenkäänteessä. Vaasa on aivan hyvä kumppani mutta me voisimme lähteä työnjaosta. Vaasalla on yliopisto ja meillä vahva kansainvälinen Seinäjoen ammattikorkeakoulu. On hyvä muistaa myöskin, että sekä Seinäjoki että Vaasa ovat vanhaa Etelä-Pohjanmaata, etäisyys on vain 70 kilometriä.
Yliopistokaipuu sumentaa näkökenttää. Ei huomata, että meillä on tässä kokonaisuudessa yksi ylivoimatekijä yliopistokeskukseen ja professuureihin verrattuna. Meillä on neljätuhatta nuorta ihmistä, joista voidaan muovata vaikka mitä jos meillä vain on näky tulevaisuudesta. Pitää aina muistaa, että tätä maailmaa pitää pystyssä tavalliset ihmiset. Tämä opiskelijajoukko on juuri sitä potentiaalista yrittäjä ja veturijoukkoa, joihin meidän pitää uskoa. Heillä on täällä parhaat menestymisedellytykset hyvässä yrittäjyysilmapiirissä.
Meidän pitää asettaa riittävän kunnianhimoiset tavoitteet Seinäjoen Ammattikorkeakoululle. Me koulutamme tarpeeseen työelämälähtöisesti, meidän koulutus on huippulaatua, me kansainvälistymme. Kansainvälisyys tarkoittaa riittävän laajaa vuorovaikutusta vastaaviin laitoksiin, kolmeen neljää ,Triple-Helix.. Opiskelijat ja opettajat ovat todellisessa vuorovaikutuksessa yhteistyökorkeakouluihin jatkuvasti.
Ammattikorkeakoulussa meille on annettu instrumentti sitä on kehitettävä, siihen vahvasti uskottava. Yhteistyötä voidaan sen jälkeen tehdä mihin suuntaan tahansa. Pidetään aloitteellisuus omissa käsissä.
Korkeakoulukenttä kuohuu. Maahan ollaan perustamassa Innovaatioyliopistoa. Helsinkiin perustetaan Metropolia ammattikorkeakoulu. Jokainen etsii liittolaista. Niillä paikkakunnilla, joissa on sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut etsivät turvaa toisistaan. Kaikkien pitää olla huippua. Uusi yliopistolaki odottaa tuloaan, miten käy maakuntien filiaalien.
Ammattikorkeakoulut perustettiin aikanaan vauhdittamaan erityisesti niiden maakuntakeskusten toimeliaisuutta, joilla ei ole omaa yliopistoa. Ahon hallituksen vauhdittamina syntyivät monialaiset ammattikorkeakoulut, Seinäjoki oli etujoukoissa ja tulosta syntyi. Opistoasteet oppilaitokset muodostivat ammattikorkeakoulun ja näin yliopistojen rinnalle syntyi rinnakkainen korkeakoulujärjestelmä, puhutaan duaali-mallista..
Uusi korkeakoulu otettiin vastaan ristiriitaisin tunnelmin ja uudet tutkintonimikkeet eivät heti istuneet suuhun mutta nopeasti uusi korkeakoulu nousi jaloilleen ja otti paikkansa. Tradenomi-nimike on tänään yhtä luonteva kuin ekonomi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun asema Etelä-Pohjanmaalla on tänään vahva. Nuoret kouluttautuvat täällä ja se takaa koulutetun työvoiman työmarkkinoille. Voi vain ihmetellä kuinka lyhyessä ajassa me olemme polkaisseet esimerkiksi laajan insinöörikoulutuksen alueelle.
Entä nyt. Täällä haikaillaan milloin Tampereelle milloin Vaasaan mutta erityisesti yliopistokeskusten suuntaan. Aina kun koulutuksesta, puhutaan muistetaan Epanet-profesuurit. Hyvä näin. Onko meillä kuitenkaan kaikki kunnossa. Onko Etelä-Pohjanmaan ja erityisesti Seinäjoen traumaksi muodostunut oman yliopiston puute. Siltä näyttää.
Korkeakoulujärjestelmä yhdentyy, duaali-malli häipyy hiljalleen. Tutkintonimikkeet varmasti säilyvät mutta ne sekoittuvat. Meidän suuri kysymyksemme on, uskommeko me omaan Seinäjoen ammattikorkeakouluumme ja sen tulevaisuuteen. Eikö meillä pitäisi nyt olla riittävä itsetunto ja nostaa katseet kauas tulevaisuuteen. Meidän pitää alkaa vaatia tässä muutoksessa professuureja ammattikorkeakouluun tutkimuksen ja kehittämisen nimissä. Yliopettajat voivat aivan hyvin olla dosentteja jne.
Täällä haikaillaan Tampereen suuntaan. Siellä yhtyy kaksi vahvaa ammattikorkeakoulua ja kaupungissa on kaksi yliopistoa. Mihin Tampere tarvitsee Seinäjokea? Olemmeko Tampereen takamaa, emme saa olla?. Vaasa kipuilee edelleen verkkaista amk-käyntiinlähtöä. Yliopisto ja AMK yhteistyö ei niin vain synny kädenkäänteessä. Vaasa on aivan hyvä kumppani mutta me voisimme lähteä työnjaosta. Vaasalla on yliopisto ja meillä vahva kansainvälinen Seinäjoen ammattikorkeakoulu. On hyvä muistaa myöskin, että sekä Seinäjoki että Vaasa ovat vanhaa Etelä-Pohjanmaata, etäisyys on vain 70 kilometriä.
Yliopistokaipuu sumentaa näkökenttää. Ei huomata, että meillä on tässä kokonaisuudessa yksi ylivoimatekijä yliopistokeskukseen ja professuureihin verrattuna. Meillä on neljätuhatta nuorta ihmistä, joista voidaan muovata vaikka mitä jos meillä vain on näky tulevaisuudesta. Pitää aina muistaa, että tätä maailmaa pitää pystyssä tavalliset ihmiset. Tämä opiskelijajoukko on juuri sitä potentiaalista yrittäjä ja veturijoukkoa, joihin meidän pitää uskoa. Heillä on täällä parhaat menestymisedellytykset hyvässä yrittäjyysilmapiirissä.
Meidän pitää asettaa riittävän kunnianhimoiset tavoitteet Seinäjoen Ammattikorkeakoululle. Me koulutamme tarpeeseen työelämälähtöisesti, meidän koulutus on huippulaatua, me kansainvälistymme. Kansainvälisyys tarkoittaa riittävän laajaa vuorovaikutusta vastaaviin laitoksiin, kolmeen neljää ,Triple-Helix.. Opiskelijat ja opettajat ovat todellisessa vuorovaikutuksessa yhteistyökorkeakouluihin jatkuvasti.
Ammattikorkeakoulussa meille on annettu instrumentti sitä on kehitettävä, siihen vahvasti uskottava. Yhteistyötä voidaan sen jälkeen tehdä mihin suuntaan tahansa. Pidetään aloitteellisuus omissa käsissä.
Miksi Ilmajoelta hävitetään oma terveyskeskus?
Julkaistu 9.6.2008
Soitin maanantaina iltapäivällä Ilmajoen terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Asiani oli vain puhelimella hoidettava kysymys. Tehtävää hoitava virkailija kertoi, että tänään on erittäin tiukka päivä. Kaikki ajat on varattu iltakymmeneen asti, koska viikonloppupäivystys on ollut Kurikassa. Seuraava puhelinaika lääkärille löytyisi viikon päästä maanantaina. ”Ihmiset viivyttelevät, ettei tarvitse mennä Kurikkaan viikonloppuna ja täällä sitten puretaan niitä alkuviikko”, näin kerrottiin.
Ilmajoki neuvottelee JIK liikelaitoskuntayhtymästä, jonka kotipaikka tulisi olemaan Kurikka. Johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tahto on keskittää Kurikkaan toiminnot. Puhelinsoiton perusteella Ilmajoen kunnan asukkaat vierastavat Kurikan suuntaa. Ilmajokinen ihminen haluaa mennä Ilmajoelta Seinäjoen suuntaan. Seinäjoella on keskussairaala. Tosipaikan tullen Keskussairaalaan aina mennään, usein on tosi kysymyksessä. Kysyin hiljattain eräältä innokkaalta JIK-mieheltä, kumpaan suuntaan Sinua vietiin ambulanssilla; Seinäjoelle hän vastasi hiljaa. Niin se on.
Miksi Lapua voi säilyttää oman Terveyskeskuksen ??
Lapua pysyy itsenäisenä ja ostaa työterveys- ja ympäristöpalvelut yhteistyössä muiden kanssa yhteistyössä. Lapua säilyttää oman terveyskeskuksen. Sama PARAS-laki on voimassa Lapuallakin mutta he sanoivat ministerille, ei käy. Ministeriöstä sanottiin heille, että odottakaa ainakin vuosi, kunhan saadaan uusi terveydenhoitolaki. Onko Ilmajoella niin heikosti hoidettu Terveyskeskus? että se pitää hävittää ja kiireellä? En usko, hoitajat ainakin osaavat asiansa. Terveyskeskusta on johdettu vuosikausia väliaikaisin voimin, miksi?
Miksi Ilmajoella on kiire hävittää oma terveyskeskus ja keskittää palvelut Kurikkaan. Liikelaitoskuntayhtymä on väliaikainen kunnallislain kummajainen, mikä johtaa aivan varmasti kunnalliseen osakeyhtiöön. Se puolestaan johtaa perusterveydenhuollon yksityistämiseen. Valtiolla tämä prosessi on käyty läpi ajat sitten, tieliikelaitos ja posti ovat siitä esimerkkejä. Onko palvelu parantunut? Kysymyksessä oli sentään vain lumiauraus ja sanomalehden ja kirjekuoren kuljetus. JIK- liikelaitoskuntayhtymässä on kyse ihmisestä ja hänen terveydestään. Terveydenhuolto on kunnan keskeisin peruspalvelu, päivähoidon ja koululaitoksen ohella.
Mitä kunnanvaltuutettu vastaa äänestäjälle ??
Ainakin Munakka, Ahonkylä, Renko ja Ilmajoen keskusta ovat alueita, joista tavallinen kuntalainen ei halua lähteä ”väärään” suuntaan. Mitä kunnanvaltuutettu vastaa näille asukkaille, kun he kysyvät mitä järkeä tässä on?
Miksi Ilmajoella ei keskustella tästä asiasta. Miksi Ilmajoki-lehti vaikenee asiasta kuin muuri. Tähänastisten selvitysten mukaan yhteistyöllä ei saada mitään säästöjä aikaan. JIK yhteistyön tavoitteena on pudottaa terveyskeskuspaikat 250 paikasta 90 JIK toimialueella. Ihmiset pitää hoitaa kuulemma kotona, he laitostuvat, sanotaan. Kaikilla ei ole kotia jossa on hoitaja ja palvelut saatavilla. Ei pidä romantisoida vanhuutta ja sairautta. Mielestäni viranhaltijat ja johtavat luottamushenkilöt salaavat kuntalaisilta totuuden.
Miksi tätä asiaa viedään salaisesti eteenpäin, eikä avoimesti keskustella ??
Syksyllä on kunnallisvaalit ja nyt olisi hyvä aika käydä laaja kansalaiskeskustelu asiasta ja mennä niillä ajatuksilla ja arvoilla vaaleihin. ainakin äänestäjät silloin tietävät mistä äänestää; Kysymys on ylivoimaisesta tärkeimmästä peruspalvelusta, mitä kuntalainen tarvitsee iästä ja sukupuolesta riippumatta. JIK- liikelaitoskuntayhtymällä Ilmajoen kunnasta lohkaistaan ylivoimaisesti suurin osa sen itsenäisyydestä koko kunnan 150 -vuotisen olemassaolon aikana. Mitä jää jäljelle itsenäisestä Ilmajoesta?
Mielenkiinnolla odotan kuka tähän asiaan ottaa ensin kantaa. Tarvittaessa palaan tähän liikelaitoskuntayhtymä kysymykseen myöhemmin, koska se mielestäni ei ole avautunut päättäjille eikä viranhaltijoille oikealla tavalla. Näkemykseni perustuu laajaan henkilökeskusteluihin sekä valtion että kuntien vastaavien laitosten, kilpailuviraston ja kahden alasta vastaavan ministerin kanssa käymiini keskusteluihin.
Soitin maanantaina iltapäivällä Ilmajoen terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Asiani oli vain puhelimella hoidettava kysymys. Tehtävää hoitava virkailija kertoi, että tänään on erittäin tiukka päivä. Kaikki ajat on varattu iltakymmeneen asti, koska viikonloppupäivystys on ollut Kurikassa. Seuraava puhelinaika lääkärille löytyisi viikon päästä maanantaina. ”Ihmiset viivyttelevät, ettei tarvitse mennä Kurikkaan viikonloppuna ja täällä sitten puretaan niitä alkuviikko”, näin kerrottiin.
Ilmajoki neuvottelee JIK liikelaitoskuntayhtymästä, jonka kotipaikka tulisi olemaan Kurikka. Johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tahto on keskittää Kurikkaan toiminnot. Puhelinsoiton perusteella Ilmajoen kunnan asukkaat vierastavat Kurikan suuntaa. Ilmajokinen ihminen haluaa mennä Ilmajoelta Seinäjoen suuntaan. Seinäjoella on keskussairaala. Tosipaikan tullen Keskussairaalaan aina mennään, usein on tosi kysymyksessä. Kysyin hiljattain eräältä innokkaalta JIK-mieheltä, kumpaan suuntaan Sinua vietiin ambulanssilla; Seinäjoelle hän vastasi hiljaa. Niin se on.
Miksi Lapua voi säilyttää oman Terveyskeskuksen ??
Lapua pysyy itsenäisenä ja ostaa työterveys- ja ympäristöpalvelut yhteistyössä muiden kanssa yhteistyössä. Lapua säilyttää oman terveyskeskuksen. Sama PARAS-laki on voimassa Lapuallakin mutta he sanoivat ministerille, ei käy. Ministeriöstä sanottiin heille, että odottakaa ainakin vuosi, kunhan saadaan uusi terveydenhoitolaki. Onko Ilmajoella niin heikosti hoidettu Terveyskeskus? että se pitää hävittää ja kiireellä? En usko, hoitajat ainakin osaavat asiansa. Terveyskeskusta on johdettu vuosikausia väliaikaisin voimin, miksi?
Miksi Ilmajoella on kiire hävittää oma terveyskeskus ja keskittää palvelut Kurikkaan. Liikelaitoskuntayhtymä on väliaikainen kunnallislain kummajainen, mikä johtaa aivan varmasti kunnalliseen osakeyhtiöön. Se puolestaan johtaa perusterveydenhuollon yksityistämiseen. Valtiolla tämä prosessi on käyty läpi ajat sitten, tieliikelaitos ja posti ovat siitä esimerkkejä. Onko palvelu parantunut? Kysymyksessä oli sentään vain lumiauraus ja sanomalehden ja kirjekuoren kuljetus. JIK- liikelaitoskuntayhtymässä on kyse ihmisestä ja hänen terveydestään. Terveydenhuolto on kunnan keskeisin peruspalvelu, päivähoidon ja koululaitoksen ohella.
Mitä kunnanvaltuutettu vastaa äänestäjälle ??
Ainakin Munakka, Ahonkylä, Renko ja Ilmajoen keskusta ovat alueita, joista tavallinen kuntalainen ei halua lähteä ”väärään” suuntaan. Mitä kunnanvaltuutettu vastaa näille asukkaille, kun he kysyvät mitä järkeä tässä on?
Miksi Ilmajoella ei keskustella tästä asiasta. Miksi Ilmajoki-lehti vaikenee asiasta kuin muuri. Tähänastisten selvitysten mukaan yhteistyöllä ei saada mitään säästöjä aikaan. JIK yhteistyön tavoitteena on pudottaa terveyskeskuspaikat 250 paikasta 90 JIK toimialueella. Ihmiset pitää hoitaa kuulemma kotona, he laitostuvat, sanotaan. Kaikilla ei ole kotia jossa on hoitaja ja palvelut saatavilla. Ei pidä romantisoida vanhuutta ja sairautta. Mielestäni viranhaltijat ja johtavat luottamushenkilöt salaavat kuntalaisilta totuuden.
Miksi tätä asiaa viedään salaisesti eteenpäin, eikä avoimesti keskustella ??
Syksyllä on kunnallisvaalit ja nyt olisi hyvä aika käydä laaja kansalaiskeskustelu asiasta ja mennä niillä ajatuksilla ja arvoilla vaaleihin. ainakin äänestäjät silloin tietävät mistä äänestää; Kysymys on ylivoimaisesta tärkeimmästä peruspalvelusta, mitä kuntalainen tarvitsee iästä ja sukupuolesta riippumatta. JIK- liikelaitoskuntayhtymällä Ilmajoen kunnasta lohkaistaan ylivoimaisesti suurin osa sen itsenäisyydestä koko kunnan 150 -vuotisen olemassaolon aikana. Mitä jää jäljelle itsenäisestä Ilmajoesta?
Mielenkiinnolla odotan kuka tähän asiaan ottaa ensin kantaa. Tarvittaessa palaan tähän liikelaitoskuntayhtymä kysymykseen myöhemmin, koska se mielestäni ei ole avautunut päättäjille eikä viranhaltijoille oikealla tavalla. Näkemykseni perustuu laajaan henkilökeskusteluihin sekä valtion että kuntien vastaavien laitosten, kilpailuviraston ja kahden alasta vastaavan ministerin kanssa käymiini keskusteluihin.
Uusi puitelaki - työkalu Ilmajoen kehittämiseen
Julkaistu 29.6.2006
Jorma Yli-Suomu
kunnanvaltuuston pj
Uusi puitelaki, hyvä työkalu koko Ilmajoen kehittämiseen itsenäisenä kuntana.
Viime torstain eduskuntakäsittelyssä hyväksyttiin kuntauudistusta ohjaava puitelaki. Moni kysyy mitä se tarkoittaa. Ministeriön mukaan se pakottaa ja patistaa kuntia yhteistyöhön. Olemmeko me sitten yhteistyökyvyttömiä kun yhteistyöhön tarvitaan lakia. Emmekö me osaa tehdä yhteistyötä ilman lakia. Professori Keijo Korhosen viisas neuvo ulkopolitiikan alueelta ;” hanki ystävät läheltä ja viholliset kaukaa” pätee varmasti myöskin kuntien yhteistyöhön. Tai että, tiet pitäisi tehdä vasta sitten kun ensi lumi on satanut maahan jotta nähdään mistä ihmiset kulkevat ja sen mukaan tehdään tiet.
Kuntalaisten luontaiset kulkusuunnat kehittämisen perustaksi
Kunnallisen päättäjän pitäisi istua tienpenkalla päivä, pari ja katsella mihin päin ihmiset kulkevat ja millä asioilla. Joskus tuntuu, että katsellaan vähän liian ahtaasta talliovesta. Ansiotyömatka ja omien asioiden hoito käyvät luontevasti käsi kädessä. Siis samaan suuntaan ansio ja asiointi, sehän on kätevää. Ei kunnallispoliitikonkaan kannata yrittää patistaa perheenäitiä viemään lasta kymmenen kilometriä päinvastaiseen suuntaan kuin on työmatkan suunta. Puhumattakaan lääkärissäkäyntiä tai muuta vastaavaa. Mieluummin tietysti palvelut mahdollisimman lähelle asukasta. Mutta se ei aina ole mahdollista eikä järkevää taloudellisista syistä.
Kurikka mukaan kaupunkikeskukseen
Ilmajoki on laissa määrätty Seinäjoen kaupunkikeskukseen. Mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa, että me olemme maakunnan ydinalueella ja ilmajokiset ihmiset kulkevat Ilmajoen ja Seinäjoen välisiä tieyhteyksiä enemmän kuin mihinkään muuhun suuntaan. Toiseksi Kurikkaan. Toisaalta se tarkoittaa, että me olemme maakunnan ytimessä, lähellä hyviä palveluja. Samaan ytimeen kuuluu Nurmo ja Ylistaro. Kovan taistelun jälkeen siihen pääsi mukaan Lapua. Ensin sitä ei huolittu mutta Lapuan kaupungin sinnikäs hinku tuotti tulosta. Pitäisikö siihen kuulua myöskin Kurikka ja Jalasjärvi, mielestäni pitäisi mutta eivät kuulu ensi vaiheessa.
Lapua haluaa muuttaa kehityssuuntaa
Mitä Lapua tavoittelee kun se niin kovasti halusi päästä mukaan. Lapua haluaa yhdessä Nurmon kanssa muuttaa Seinäjoen kasvusuuntaa pohjoiseen poispäin Ilmajoesta. Senhän nyt näkee ”Sokea Reettakin”. Valtatie 19 on muuttanut kolmostien liikennevirtoja. Jalasjärveltä liikenne ohjautuu kaksi kolmannesta Seinäjoen suuntaan ja yksi kolmannes Vaasan suuntaan. Vauhti vain kiihtyy kun Seinäjoen ohitustie valmistuu. Siitä nähdään myöskin tietynlainen Vaasan hiipuminen ehdottomana keskuksena. Mitä meidän pitäisi sitten tehdä. Uuden puitelain mukaan meidän tulee olla tiiviissä yhteistyössä Seinäjoen kanssa maankäytön suunnittelussa ja kehittämisessä, että suunta on meihin päin, eikä poispäin. Kaiken toiminnan perusta on maankäyttö ja sen hyvä suunnittelu. Oman pitäjän kehitystä viedään eteenpäin keskinäisissä neuvotteluissa, ei olemalla ulkona neuvottelupöydistä. Tämä ei sulje pois sitä tosiasiaa, että meidän tulee tehdä myöskin tiivistä yhteistyötä Kurikan kanssa. Yhteistyötä tehdään itsenäiseltä pohjalta.
Maankäytön suunnittelu kaiken perusta
Maankäytön suunnittelua pitää ohjata niin, että se palvelee myöskin kuntakeskusta ja sen palveluja. Koskenkorvaa ei pidä myöskään unohtaa, jonka kehittämiselle Altia Oyj:n laajennus antaa hyvän piristysruiskeen. Koskenkorvan palvelujen järjestelmällinen heikentäminen tuottaa laajaa tyytymättömyyttä. Koskenkorva on yksi Ilmajoen tärkeä keuhko. Ei riitä, että me kehitämme vain pohjoista ja itäistä reuna-aluetta, mikä sinänsä on hyvä asia. Koko pitäjän kehittäminen on kaikkien etu pidemmällä tähtäimellä. Sillä takaamme varmimmin Ilmajoen itsenäisenä kuntana. Tämä edellyttää maankäytön suunnittelua, johon tarjoaa hyvän työkalun suunnittelulautakunnan käynnistämä maankäytön rakennemalli. Olisikin toivottavaa, että siitä saataisiin työkalu hyvälle maankäytön yleissuunnittelulle ja siitä käytäisiin reipas keskustelu.
67- seminaari
Ilmajoella pitää ryhtyä sanoista tekoihin. Tie Seinäjoelta Suupohjaan pitää saada liikennemääriä vastaavaan kuntoon. Siinä on tietynlainen voima-akseli ja se loisi positiivista kehitystä tien suuntaan. Kantatie 67- seminaari yhteistyössä Suupohjan kuntien kanssa esimerkiksi Ostrobotnialla Helsingissä, kuntien johto, alueen kansanedustajat, tiejohto, E-P:n liitto, TE-keskus ja jne. paikalle. Ei me voida kädet ristissä istua ja odottaa, tehdään sanoista tekoja yhdessä. Ilmajoen pitää toimia unilukkarina.
Meidän pitää toimia niin, että me olemme haluttu yhteistyökumppani. Neuvottelupöydissä vain pitää olla itsellä selkeä tahto mitä haluaa, muuten meitä viedään kuin pässiä narusta. Tarvitsemme oman selkeän vision, mission tai vain oman päämäärän mihin pyrimme..
Jorma Yli-Suomu
kunnanvaltuuston pj
Uusi puitelaki, hyvä työkalu koko Ilmajoen kehittämiseen itsenäisenä kuntana.
Viime torstain eduskuntakäsittelyssä hyväksyttiin kuntauudistusta ohjaava puitelaki. Moni kysyy mitä se tarkoittaa. Ministeriön mukaan se pakottaa ja patistaa kuntia yhteistyöhön. Olemmeko me sitten yhteistyökyvyttömiä kun yhteistyöhön tarvitaan lakia. Emmekö me osaa tehdä yhteistyötä ilman lakia. Professori Keijo Korhosen viisas neuvo ulkopolitiikan alueelta ;” hanki ystävät läheltä ja viholliset kaukaa” pätee varmasti myöskin kuntien yhteistyöhön. Tai että, tiet pitäisi tehdä vasta sitten kun ensi lumi on satanut maahan jotta nähdään mistä ihmiset kulkevat ja sen mukaan tehdään tiet.
Kuntalaisten luontaiset kulkusuunnat kehittämisen perustaksi
Kunnallisen päättäjän pitäisi istua tienpenkalla päivä, pari ja katsella mihin päin ihmiset kulkevat ja millä asioilla. Joskus tuntuu, että katsellaan vähän liian ahtaasta talliovesta. Ansiotyömatka ja omien asioiden hoito käyvät luontevasti käsi kädessä. Siis samaan suuntaan ansio ja asiointi, sehän on kätevää. Ei kunnallispoliitikonkaan kannata yrittää patistaa perheenäitiä viemään lasta kymmenen kilometriä päinvastaiseen suuntaan kuin on työmatkan suunta. Puhumattakaan lääkärissäkäyntiä tai muuta vastaavaa. Mieluummin tietysti palvelut mahdollisimman lähelle asukasta. Mutta se ei aina ole mahdollista eikä järkevää taloudellisista syistä.
Kurikka mukaan kaupunkikeskukseen
Ilmajoki on laissa määrätty Seinäjoen kaupunkikeskukseen. Mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa, että me olemme maakunnan ydinalueella ja ilmajokiset ihmiset kulkevat Ilmajoen ja Seinäjoen välisiä tieyhteyksiä enemmän kuin mihinkään muuhun suuntaan. Toiseksi Kurikkaan. Toisaalta se tarkoittaa, että me olemme maakunnan ytimessä, lähellä hyviä palveluja. Samaan ytimeen kuuluu Nurmo ja Ylistaro. Kovan taistelun jälkeen siihen pääsi mukaan Lapua. Ensin sitä ei huolittu mutta Lapuan kaupungin sinnikäs hinku tuotti tulosta. Pitäisikö siihen kuulua myöskin Kurikka ja Jalasjärvi, mielestäni pitäisi mutta eivät kuulu ensi vaiheessa.
Lapua haluaa muuttaa kehityssuuntaa
Mitä Lapua tavoittelee kun se niin kovasti halusi päästä mukaan. Lapua haluaa yhdessä Nurmon kanssa muuttaa Seinäjoen kasvusuuntaa pohjoiseen poispäin Ilmajoesta. Senhän nyt näkee ”Sokea Reettakin”. Valtatie 19 on muuttanut kolmostien liikennevirtoja. Jalasjärveltä liikenne ohjautuu kaksi kolmannesta Seinäjoen suuntaan ja yksi kolmannes Vaasan suuntaan. Vauhti vain kiihtyy kun Seinäjoen ohitustie valmistuu. Siitä nähdään myöskin tietynlainen Vaasan hiipuminen ehdottomana keskuksena. Mitä meidän pitäisi sitten tehdä. Uuden puitelain mukaan meidän tulee olla tiiviissä yhteistyössä Seinäjoen kanssa maankäytön suunnittelussa ja kehittämisessä, että suunta on meihin päin, eikä poispäin. Kaiken toiminnan perusta on maankäyttö ja sen hyvä suunnittelu. Oman pitäjän kehitystä viedään eteenpäin keskinäisissä neuvotteluissa, ei olemalla ulkona neuvottelupöydistä. Tämä ei sulje pois sitä tosiasiaa, että meidän tulee tehdä myöskin tiivistä yhteistyötä Kurikan kanssa. Yhteistyötä tehdään itsenäiseltä pohjalta.
Maankäytön suunnittelu kaiken perusta
Maankäytön suunnittelua pitää ohjata niin, että se palvelee myöskin kuntakeskusta ja sen palveluja. Koskenkorvaa ei pidä myöskään unohtaa, jonka kehittämiselle Altia Oyj:n laajennus antaa hyvän piristysruiskeen. Koskenkorvan palvelujen järjestelmällinen heikentäminen tuottaa laajaa tyytymättömyyttä. Koskenkorva on yksi Ilmajoen tärkeä keuhko. Ei riitä, että me kehitämme vain pohjoista ja itäistä reuna-aluetta, mikä sinänsä on hyvä asia. Koko pitäjän kehittäminen on kaikkien etu pidemmällä tähtäimellä. Sillä takaamme varmimmin Ilmajoen itsenäisenä kuntana. Tämä edellyttää maankäytön suunnittelua, johon tarjoaa hyvän työkalun suunnittelulautakunnan käynnistämä maankäytön rakennemalli. Olisikin toivottavaa, että siitä saataisiin työkalu hyvälle maankäytön yleissuunnittelulle ja siitä käytäisiin reipas keskustelu.
67- seminaari
Ilmajoella pitää ryhtyä sanoista tekoihin. Tie Seinäjoelta Suupohjaan pitää saada liikennemääriä vastaavaan kuntoon. Siinä on tietynlainen voima-akseli ja se loisi positiivista kehitystä tien suuntaan. Kantatie 67- seminaari yhteistyössä Suupohjan kuntien kanssa esimerkiksi Ostrobotnialla Helsingissä, kuntien johto, alueen kansanedustajat, tiejohto, E-P:n liitto, TE-keskus ja jne. paikalle. Ei me voida kädet ristissä istua ja odottaa, tehdään sanoista tekoja yhdessä. Ilmajoen pitää toimia unilukkarina.
Meidän pitää toimia niin, että me olemme haluttu yhteistyökumppani. Neuvottelupöydissä vain pitää olla itsellä selkeä tahto mitä haluaa, muuten meitä viedään kuin pässiä narusta. Tarvitsemme oman selkeän vision, mission tai vain oman päämäärän mihin pyrimme..
Ajatuksia Ilmajoesta
Tänään on aurinkoinen sunnuntaipäivä. Ilmajoella on asiat aika hyvin. Maakunnan kasvu viime vuosina on ollut ennätyksellisen hyvää. Ilmajoki on saanut siitä osansa. Ilmajoesta on hiljalleen muodostumassa asukaskunta. Väestökasvun painopiste on Seinäjoen vastaisella rajalla. Kuntakeskus on saanut osansa mutta pääoaino on pohjoisreunoilla.Ihmiset käyvät ristiin naapureissa töissä jopa Vaasassa käydään. Työssä käyvä ihminen ei tunne väristyksiä kun se ylittää kuntarajan, se on arkea.
Ilmajoella teollinen toiminta ei oikein ota tulta laajassa mitassa sen tähden onkin tärkeää, että me olemme tiiviissä vuorvaikutuksessa naapureiden kanssa. Wiseparkissa oli yritystä mutta sellaiseksi se jäi. Ferrum Steel ajettiin täältä pois, se on
Maatalous on täällä vahvaa ja vahvistuu edelleen. Elintarvikeketjun alkupää on Ilmajoella hyvässä kunnossa. Sen tähden meidän pitää pitää kynsin hampain myös alan teollisuudesta kiinni.Koulutus on vahvaa ammattikorkekoulussa ja se tukee ruokaketjua. Maatalousopetuksen säilymisestäö meidän pitää taistella kynsin hampain.
Kulttuuri on Ilmajoen vahvuus. Ilmajoen Musiikkijuhlat on kansallinen menestystarina. Siitä pitää pitää huolta. Siinä Seinäjoki yhteityöötä pitäisi lisätä. Seinäjoella on sekä henkistä että taloudellista kapasiteettia olla mukana. Suhteet vain ei oikein ole kunnossa sinnepäin. Se on nämä telaketjumiehet jotka haluaisivat katkaista tiet, puhelinkaapelit ja sähköjohdot kaikki tyynni Seinäjoelle.
Ilmajoella teollinen toiminta ei oikein ota tulta laajassa mitassa sen tähden onkin tärkeää, että me olemme tiiviissä vuorvaikutuksessa naapureiden kanssa. Wiseparkissa oli yritystä mutta sellaiseksi se jäi. Ferrum Steel ajettiin täältä pois, se on
Maatalous on täällä vahvaa ja vahvistuu edelleen. Elintarvikeketjun alkupää on Ilmajoella hyvässä kunnossa. Sen tähden meidän pitää pitää kynsin hampain myös alan teollisuudesta kiinni.Koulutus on vahvaa ammattikorkekoulussa ja se tukee ruokaketjua. Maatalousopetuksen säilymisestäö meidän pitää taistella kynsin hampain.
Kulttuuri on Ilmajoen vahvuus. Ilmajoen Musiikkijuhlat on kansallinen menestystarina. Siitä pitää pitää huolta. Siinä Seinäjoki yhteityöötä pitäisi lisätä. Seinäjoella on sekä henkistä että taloudellista kapasiteettia olla mukana. Suhteet vain ei oikein ole kunnossa sinnepäin. Se on nämä telaketjumiehet jotka haluaisivat katkaista tiet, puhelinkaapelit ja sähköjohdot kaikki tyynni Seinäjoelle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
