Pitää uskoa omaan Seinäjoen ammattikorkeakouluun

Julkaistu 12.2.2008



Korkeakoulukenttä kuohuu. Maahan ollaan perustamassa Innovaatioyliopistoa. Helsinkiin perustetaan Metropolia ammattikorkeakoulu. Jokainen etsii liittolaista. Niillä paikkakunnilla, joissa on sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut etsivät turvaa toisistaan. Kaikkien pitää olla huippua. Uusi yliopistolaki odottaa tuloaan, miten käy maakuntien filiaalien.

Ammattikorkeakoulut perustettiin aikanaan vauhdittamaan erityisesti niiden maakuntakeskusten toimeliaisuutta, joilla ei ole omaa yliopistoa. Ahon hallituksen vauhdittamina syntyivät monialaiset ammattikorkeakoulut, Seinäjoki oli etujoukoissa ja tulosta syntyi. Opistoasteet oppilaitokset muodostivat ammattikorkeakoulun ja näin yliopistojen rinnalle syntyi rinnakkainen korkeakoulujärjestelmä, puhutaan duaali-mallista..

Uusi korkeakoulu otettiin vastaan ristiriitaisin tunnelmin ja uudet tutkintonimikkeet eivät heti istuneet suuhun mutta nopeasti uusi korkeakoulu nousi jaloilleen ja otti paikkansa. Tradenomi-nimike on tänään yhtä luonteva kuin ekonomi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun asema Etelä-Pohjanmaalla on tänään vahva. Nuoret kouluttautuvat täällä ja se takaa koulutetun työvoiman työmarkkinoille. Voi vain ihmetellä kuinka lyhyessä ajassa me olemme polkaisseet esimerkiksi laajan insinöörikoulutuksen alueelle.

Entä nyt. Täällä haikaillaan milloin Tampereelle milloin Vaasaan mutta erityisesti yliopistokeskusten suuntaan. Aina kun koulutuksesta, puhutaan muistetaan Epanet-profesuurit. Hyvä näin. Onko meillä kuitenkaan kaikki kunnossa. Onko Etelä-Pohjanmaan ja erityisesti Seinäjoen traumaksi muodostunut oman yliopiston puute. Siltä näyttää.

Korkeakoulujärjestelmä yhdentyy, duaali-malli häipyy hiljalleen. Tutkintonimikkeet varmasti säilyvät mutta ne sekoittuvat. Meidän suuri kysymyksemme on, uskommeko me omaan Seinäjoen ammattikorkeakouluumme ja sen tulevaisuuteen. Eikö meillä pitäisi nyt olla riittävä itsetunto ja nostaa katseet kauas tulevaisuuteen. Meidän pitää alkaa vaatia tässä muutoksessa professuureja ammattikorkeakouluun tutkimuksen ja kehittämisen nimissä. Yliopettajat voivat aivan hyvin olla dosentteja jne.

Täällä haikaillaan Tampereen suuntaan. Siellä yhtyy kaksi vahvaa ammattikorkeakoulua ja kaupungissa on kaksi yliopistoa. Mihin Tampere tarvitsee Seinäjokea? Olemmeko Tampereen takamaa, emme saa olla?. Vaasa kipuilee edelleen verkkaista amk-käyntiinlähtöä. Yliopisto ja AMK yhteistyö ei niin vain synny kädenkäänteessä. Vaasa on aivan hyvä kumppani mutta me voisimme lähteä työnjaosta. Vaasalla on yliopisto ja meillä vahva kansainvälinen Seinäjoen ammattikorkeakoulu. On hyvä muistaa myöskin, että sekä Seinäjoki että Vaasa ovat vanhaa Etelä-Pohjanmaata, etäisyys on vain 70 kilometriä.

Yliopistokaipuu sumentaa näkökenttää. Ei huomata, että meillä on tässä kokonaisuudessa yksi ylivoimatekijä yliopistokeskukseen ja professuureihin verrattuna. Meillä on neljätuhatta nuorta ihmistä, joista voidaan muovata vaikka mitä jos meillä vain on näky tulevaisuudesta. Pitää aina muistaa, että tätä maailmaa pitää pystyssä tavalliset ihmiset. Tämä opiskelijajoukko on juuri sitä potentiaalista yrittäjä ja veturijoukkoa, joihin meidän pitää uskoa. Heillä on täällä parhaat menestymisedellytykset hyvässä yrittäjyysilmapiirissä.

Meidän pitää asettaa riittävän kunnianhimoiset tavoitteet Seinäjoen Ammattikorkeakoululle. Me koulutamme tarpeeseen työelämälähtöisesti, meidän koulutus on huippulaatua, me kansainvälistymme. Kansainvälisyys tarkoittaa riittävän laajaa vuorovaikutusta vastaaviin laitoksiin, kolmeen neljää ,Triple-Helix.. Opiskelijat ja opettajat ovat todellisessa vuorovaikutuksessa yhteistyökorkeakouluihin jatkuvasti.

Ammattikorkeakoulussa meille on annettu instrumentti sitä on kehitettävä, siihen vahvasti uskottava. Yhteistyötä voidaan sen jälkeen tehdä mihin suuntaan tahansa. Pidetään aloitteellisuus omissa käsissä.