Uusi puitelaki - työkalu Ilmajoen kehittämiseen

Julkaistu 29.6.2006


Jorma Yli-Suomu
kunnanvaltuuston pj

Uusi puitelaki, hyvä työkalu koko Ilmajoen kehittämiseen itsenäisenä kuntana.

Viime torstain eduskuntakäsittelyssä hyväksyttiin kuntauudistusta ohjaava puitelaki. Moni kysyy mitä se tarkoittaa. Ministeriön mukaan se pakottaa ja patistaa kuntia yhteistyöhön. Olemmeko me sitten yhteistyökyvyttömiä kun yhteistyöhön tarvitaan lakia. Emmekö me osaa tehdä yhteistyötä ilman lakia. Professori Keijo Korhosen viisas neuvo ulkopolitiikan alueelta ;” hanki ystävät läheltä ja viholliset kaukaa” pätee varmasti myöskin kuntien yhteistyöhön. Tai että, tiet pitäisi tehdä vasta sitten kun ensi lumi on satanut maahan jotta nähdään mistä ihmiset kulkevat ja sen mukaan tehdään tiet.

Kuntalaisten luontaiset kulkusuunnat kehittämisen perustaksi

Kunnallisen päättäjän pitäisi istua tienpenkalla päivä, pari ja katsella mihin päin ihmiset kulkevat ja millä asioilla. Joskus tuntuu, että katsellaan vähän liian ahtaasta talliovesta. Ansiotyömatka ja omien asioiden hoito käyvät luontevasti käsi kädessä. Siis samaan suuntaan ansio ja asiointi, sehän on kätevää. Ei kunnallispoliitikonkaan kannata yrittää patistaa perheenäitiä viemään lasta kymmenen kilometriä päinvastaiseen suuntaan kuin on työmatkan suunta. Puhumattakaan lääkärissäkäyntiä tai muuta vastaavaa. Mieluummin tietysti palvelut mahdollisimman lähelle asukasta. Mutta se ei aina ole mahdollista eikä järkevää taloudellisista syistä.

Kurikka mukaan kaupunkikeskukseen

Ilmajoki on laissa määrätty Seinäjoen kaupunkikeskukseen. Mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa, että me olemme maakunnan ydinalueella ja ilmajokiset ihmiset kulkevat Ilmajoen ja Seinäjoen välisiä tieyhteyksiä enemmän kuin mihinkään muuhun suuntaan. Toiseksi Kurikkaan. Toisaalta se tarkoittaa, että me olemme maakunnan ytimessä, lähellä hyviä palveluja. Samaan ytimeen kuuluu Nurmo ja Ylistaro. Kovan taistelun jälkeen siihen pääsi mukaan Lapua. Ensin sitä ei huolittu mutta Lapuan kaupungin sinnikäs hinku tuotti tulosta. Pitäisikö siihen kuulua myöskin Kurikka ja Jalasjärvi, mielestäni pitäisi mutta eivät kuulu ensi vaiheessa.

Lapua haluaa muuttaa kehityssuuntaa

Mitä Lapua tavoittelee kun se niin kovasti halusi päästä mukaan. Lapua haluaa yhdessä Nurmon kanssa muuttaa Seinäjoen kasvusuuntaa pohjoiseen poispäin Ilmajoesta. Senhän nyt näkee ”Sokea Reettakin”. Valtatie 19 on muuttanut kolmostien liikennevirtoja. Jalasjärveltä liikenne ohjautuu kaksi kolmannesta Seinäjoen suuntaan ja yksi kolmannes Vaasan suuntaan. Vauhti vain kiihtyy kun Seinäjoen ohitustie valmistuu. Siitä nähdään myöskin tietynlainen Vaasan hiipuminen ehdottomana keskuksena. Mitä meidän pitäisi sitten tehdä. Uuden puitelain mukaan meidän tulee olla tiiviissä yhteistyössä Seinäjoen kanssa maankäytön suunnittelussa ja kehittämisessä, että suunta on meihin päin, eikä poispäin. Kaiken toiminnan perusta on maankäyttö ja sen hyvä suunnittelu. Oman pitäjän kehitystä viedään eteenpäin keskinäisissä neuvotteluissa, ei olemalla ulkona neuvottelupöydistä. Tämä ei sulje pois sitä tosiasiaa, että meidän tulee tehdä myöskin tiivistä yhteistyötä Kurikan kanssa. Yhteistyötä tehdään itsenäiseltä pohjalta.

Maankäytön suunnittelu kaiken perusta

Maankäytön suunnittelua pitää ohjata niin, että se palvelee myöskin kuntakeskusta ja sen palveluja. Koskenkorvaa ei pidä myöskään unohtaa, jonka kehittämiselle Altia Oyj:n laajennus antaa hyvän piristysruiskeen. Koskenkorvan palvelujen järjestelmällinen heikentäminen tuottaa laajaa tyytymättömyyttä. Koskenkorva on yksi Ilmajoen tärkeä keuhko. Ei riitä, että me kehitämme vain pohjoista ja itäistä reuna-aluetta, mikä sinänsä on hyvä asia. Koko pitäjän kehittäminen on kaikkien etu pidemmällä tähtäimellä. Sillä takaamme varmimmin Ilmajoen itsenäisenä kuntana. Tämä edellyttää maankäytön suunnittelua, johon tarjoaa hyvän työkalun suunnittelulautakunnan käynnistämä maankäytön rakennemalli. Olisikin toivottavaa, että siitä saataisiin työkalu hyvälle maankäytön yleissuunnittelulle ja siitä käytäisiin reipas keskustelu.

67- seminaari
Ilmajoella pitää ryhtyä sanoista tekoihin. Tie Seinäjoelta Suupohjaan pitää saada liikennemääriä vastaavaan kuntoon. Siinä on tietynlainen voima-akseli ja se loisi positiivista kehitystä tien suuntaan. Kantatie 67- seminaari yhteistyössä Suupohjan kuntien kanssa esimerkiksi Ostrobotnialla Helsingissä, kuntien johto, alueen kansanedustajat, tiejohto, E-P:n liitto, TE-keskus ja jne. paikalle. Ei me voida kädet ristissä istua ja odottaa, tehdään sanoista tekoja yhdessä. Ilmajoen pitää toimia unilukkarina.

Meidän pitää toimia niin, että me olemme haluttu yhteistyökumppani. Neuvottelupöydissä vain pitää olla itsellä selkeä tahto mitä haluaa, muuten meitä viedään kuin pässiä narusta. Tarvitsemme oman selkeän vision, mission tai vain oman päämäärän mihin pyrimme..