Onko JIK uusi kunta

Ylläoleva ajatus tuli mieleeni kun olin Yli-Raskun Riitan hautajaisissa. Eräs kurikkalainen mies kysyi minulta, että miksi kepulaiset riitelevät niin monessa paikassa. Viittasi Nurmoon, Ilmajokeen ja vähän kai Kurikkaankin. Vastasin, etten minä ainakaan riitele mutta siltähän se näyttää. Asiat ovat ilmeisesti jo ajat sitten unohtumneet ja valta vain kiinnostaa vastuu jää unholaan. Mietin, että mistähän tässä on oikein kysymys ja hetken kuluttua vastasin miehelle, että Jurvasta Ilmajoella on kysymys. Jurva yritettiin ottaa väkisin vastoin kuntalaisten tahtoa ja kun se ei onnistunut niin edelleen se joillain tahoilla hiertää. Jos Jurva asia olisi aidosti tuotu käsittelyyn ja keskusteluun se olisi ehkä saattanut onnistuakin mutta se salailu ja suoranainen valehtelu, johon Ilmajoki-Lehti syyllistyi kaikkein pahiten, nosti ihmisten karvat pystyyn. Kuntaliiton asiantuntijan suuhun pantiin sanoja joita ko. henkilö ei ollut koskaan sanonut tai niitä pantiin sellaisiin asiayhteyksiin, joihin ne eivät kuuluneet.

Lopputulema on, että Kurikka ja Jurva sopivat kuntaliitoksen, se on mielestäni onnistunut ja heillä on siihen hyvät edellytykset. Ilmajoki sensijaan ei olisi pystynyt vastaamaan velvoitteista kuten Kurikka pystyy. Ilmajoen kunnan talous on kuralla, Jurvasta olisi tullut riippakivi, johon olisi aina vedottu kun jokin asia ei hoidu. Kurikalla ja Jurvalla on myöskin luontaisempi asiointiyhteys, Ilmajoella ei.

Mistä tässä kaikessa sitten on kysymys. Jollain tahoilla elätellään toiveita yhteisestä kunnasta JIK-nimeltään vaikka strategioissa hienosti puhutaan itsenäisestä Ilmajoesta. Usein on kuullut sanonnan, että kolme samankokoista voi neuvotella tasa-arvoisesti. Jos Seinäjoen kanssa neuvotellaan niin ollaan altavastaajia, sanovat samat tahot. Siellä jossain häämöttää kuntaliitos? Itsenäisyys on taloudellista laatua, silloin kun rahat loppuu isäntä on jossain muualla.

Olen ihmetellyt miten raivokkaasti sekä Jurva asiaa, että JIK kuntayhtymää ajettiin Ilmajoella unohtaen kaikki demokratian pelisäännöt, voimalla eteenpäin. Päättäjien joukossa on poikkeuksellisen paljon Kurikkaan rajoittuvilta alueilta edustajia, heille on samantekevää onko Ilmajoella esimerkiksi omaa terveyskeskusta.Kurikkaan on on sama matka tai jopa lyhyempi. Ehkä siinä sitten muita vietiin, vedetäään höplästä. Esimerkiksi JIK-kuntayhtymä tulee olemaan raskas ja vaikea, koska agendalle ei ole reilusti ja avoimesti nostettu niitä kipeitä kysymyksiä jotka tosiasiassa ovat hyvin vaikeita.

Jokatapauksessa näyttää siltä, että kuntakoko tulee kasvamaan hiljalleen siihen paras-lain tarkoittamaan 20.000 asukkaan rajaan. Uudessa asetelmassa isot kunnat jylläävät ja toimivat suoraan valtionhallintoon päin. Pienet jollaiseksi Ilmajoki on jäämässä keräävät muruset ja seuraavat sivusta. Ellut ja Allut tulevat ja lääninhallitukset poistuvat kuvasta. Suuret kunnat toimivat suoraan ministeriöön ja sillä siisti. Suomessa on silloin selkeä kaksiportainen hallintomalli ja Keskustan elettelemä maakuntahallinto on mennytty aikaa. Maakuntien liitoista tulee paperitiikereitä.

Eräässä tilaisuudessa olikin jo eräältä taholta väläytelty JIK-kuntaa, johon eräs läsnäolija oli todennut, että silloin Ilmajoki jakautuu kahtia. Tähän eräs korkea-arvoinen virkamies oli todennut puolestaan, että se olisi Ilmajokisille oikein. Samainen virkamies totesi aikanaan Seinäjoen kaupungin edustajille heidän esittäessään laajempaa yhteistoimintaa, "ettei köyhien kanssa kannata seurustella". Sillälailla, entinen emäpitäjä.

Paras-laki on ristiriitainen Ilmajoen osalta ja ministerit ovat heikkoja. Kiviniemi ei uskalla tehdä rohkeita päätöksiä ja Risikko puhuu puuta heinää vastoin Paras-lakia Lapuan TK-asiassa eduskunnan välikysymyskeskustelussa piittaamatta Paras-lain linjauksista yhtikäs mitään. Nyt pitäisi olla voimaa sanoa missä kaappi seisoo jos kerran lain hengessä mennään eteenpäin tai sitten pitäisi aivan uudella tavalla asemoida kunta hallinnon perusyksikkönä ja koota alueelliset tehtävät maakuntahallinnon alle tai maakunnallisiin kuntayhtymiin. Se hetki varmaan jo meni ja kakisportaisen hallinnon tiellä edetään. Kuntalaisdemokratia kavenee ja etenee kuntalaisesta mutta hoituuhan ne asiat. Ei tänä päivänäkään voida puhua kunnasta samalla tavalla Velkuan as.261 ja Helsingin as 573.178 yhteydessä. Suomen pienin ja suurin.

Kunnat erilaistuvat ja eriarvoistuvat. Suuret jyllää ja pienet sinnittelevät. Kuka olisi vielä kaksikymmnetä vuotta sitten uskonut, että Ilmajokikin voi pudota alaspäin niin talouden kuin väkiluvunkin suhteen.

Ilmajoella on menossa piispantarkastus. Sielläkin papit ovat kuulemma kovasti kyselleet mihin Ilmajoki aikoo liittyä, jo on aikoihin eletty. Kirkkoa on aina pidetty vanhanaikaisena ja hidasliikkeisenä mutta siellä onkin vallalla modernia ajattelua.

Olin perjantai-illalla kirkossa piispantarkastuksen yhteydessä pidetyssä kuorojen konsertissa. Ilmajoella on monipuolista harrastusta se on hienoa. Kanttori Hei Kataja-Kantola siellä pöllyteli urkuja oikein mahtavasti, se on hienoa kuultavaa. Kampraatit on vieläkin kovassa iskussa, Riskun Arto se vain jaksaa painaa täysillä.