Terveisiä Pariisista ja Hirvimetsältä

Alakuva: Aamupuurolla Sihdon Paula ja Mahlamäen Iisakki antoivat pääministerille lahjoja. Iikoon cd-levy matkasi Kesärantaan.

Yläkuva: Hirvimetsällä on parasta nuotiotulilla makkara ja jutustelu. Nuotiolla käsitellään kaikki mahdolliset asiat. Tänään oli kuuma kysymys Koskenkorvan ja Huissin porukan "rajariita Kaatajassa". Ongelma on ratkaisematon, siinä tarvitaan jo Nobel-palkittua Martti Ahtisaarta avuksi. Oli muuten hieno asia suomalaiselle itsetunnolle tämä noobeli-palkinto tämän kaiken talousmyllerryksen keskellä.

Pääministeri Matti Vanhanen Ilmajoella

Siitä on aikaa, kun pääministeri on edellisen kerran käynyt kylässä.

Olin varhain aamulla järjestelemään osuuskaupan eteen päämisteri Matti Vanhasen vierailua aamupuurolle. Jo neljältä olivat Salon Terttu ja Matti menneet keittämään Seinäjoelle Ritva Halmeen kanssa riisipuuroa. Yli-Suomu Antti toi puurot Ilmajoelle ja pöytä koreaksi. Hieman yli kahdeksan Matti Vanhanen tulikin yllättävän pirteänä. Vielä edellisiltana kymmenen aikaan oli neuvoteltu maailman rahoituskriisistä Pariisissa. Matti toi terveiset Pariisista, Sargozy piti kokouksen EU-johtajille. Pääministeri kertoi, miten Suomen edustajana oli voinut kertoa muille Suomen 90-luvun kokemuksista. Hän kertoi päästyn yhteisymmärrykseen toimista, jotka herättävät EU-maiden keskinäistä luottamusta, siitähän tässä erityisesti on kysymys.

Illalla myöhään Pariisissa ja aamulla varhain Ilmajoella. Oman lentokentämme merkitys on todella suuri, kun pitää hoitaa asioita tehokkaasti. Tästä monella eteläpohjalaisella yrityksellä on kysymys. Ellei olisi kenttä, eivät ne täällä kauaa olisi. Väki ihmetteli, missä kunnajohtaja on kun pääministeri on paikalla.

Puuroa meni 100 litraa ja hyvää oli. Kansaa oli toistasataa ihmistä ja kysymyksiä sateli pääministerille. Ihmeen pirteä mies tuntui olevan. Matka jatkui Seinäjoelle, Lapualle, Kauhavalle, Laihialle ja Vaasaan. Sen jälkeen lento Helsinkiin. Kovaa hommaa se tuo pääministerin työ.

Hirvimetsällä loppupäivä. Ei näkynyt mitään, mutta päivä meni mukavasti tulilla.

Illalla Keskustan kunnallisjärjestön johtokunnan kokous Osuupankilla. Käytiin läpi vaalikampanjaa, hyvältä näyttää. Väki alkaa heräämään ja nämä maailman talousmyllerrykset ovat selvästi vakavoittaneet ihmisiä. Totesimme, että pääministeri puhui hyvin ja valtiomiesmäisesti. Matti Vanhanen on ottanut paikkansa johtajana. Ihmiset arvóstavat vahvaa johtajaa.

Mainonta ja tilaisuudet ovat selvät loppuun saakka. Kesken kokouksen Pohjalaisen toimittaja Asiala soitteli ja kyseli siitä, kun olemme siirtämässä torstain tilaisuutta pois Paloasemalta S-Marketin eteen Järviharjun uhkailujen takia. Selitin asian toimittajalle, en tiedä ymmärsikö, koska yritti selittää, että voiko poliittista tilaisuutta pitää julkisissa tiloissa. En ymmärtänyt, sanoin, että viime sunnuntaina pidimme tilaisuuden Kunnantalolla, siitä vaan tekemään rikosilmoitus.

Pääministerin kabinestista soiteltiin kesken kokouksen ja välitettiin pääministerin terveiset ja kiitokset. Matti oli ollut tosi positiivisesti yllättynyt väenpaljoudesta heti aamulla Ilmajoella, välitti kiitokset. Kiitos kiitoksista.

Minulle ei avaudu tämä poliittisten kansanliikeiden halveksunta, nehän tekevät äärimmäisen tärkeää työtä kansanvallan hyväksi. Palo- ja pelastustoimi todella halusi, että heidän uusiin tiloihin tutustuttaisiin ja otettaisiin ne omaksi. Kaikki puolueet ja kerhot sinne vaan. Tätä yritimme, mutta huonolla tuloksella. Asiala yritti vielä puhua jotain vihkiäisjuhlista, jota en ymmärtänyt alkuunkaan, sanoin, että kysyy järjestäjiltä.

Toimittajalla on hyvin asenteellinen suhtautuminen erityisesti Keskustaan, hänestä suorastaan paistaa läpi Keskusta-kompleksi. Voi voi, Maalaisliitto-Keskustan väki pelasti senkin lehden elämään, kun kokoomuksen kasinopelurit sen aikoinaan hävittivät. Ilkka seisoo juurillaan kuin Jukolan Jussi ja pitää Vaasa-vainaata pystyssä Pohjalaisena.

En voi olla toteamatta, kuinka minulle jäi aikoinaan lähtemättömästi mieleen, kun Seinäjoella Alakylässä Ilkan painokonetta vihittiin käyttöön, lehtisota oli kuumimmillaan, olin siellä hännänhuippuna mukana. Silloinen hallintoneuvoston puheenjohtaja maanviljelysneuvos Juhani Rinta nousi painokoneen päälle ja sanoi, että:" Me emme lepää ennenkuin Vaasan rantakivet näkyy". Keskustelin joskus myöhemmin hänen kanssaan tästä asiasta ja hän kertoi, mistä tämä sinni nousi. Rantakivet tuli vastaan aikanaan edelläkerrotuin seurauksin. Juhani Rinnan kaltaisia miehiä tämä maakunta tarvitsee tänäkin päivä, tarvitaan näkemystä ja voimaa viedä asioita eteenpäin. Nostan korkealle hattuani maanviljeysneuvokselle, pirteälle 80-vuotiaalle.