Ammattikorkekoulun rakennemuutos puhuttaa

Kirjoittelen tätä maanantai aamuyöllä. Eilinen päivä oli raskas päivä. Ensin aamulla kirkossa. Väkeä oli paljon. Seurakunta oli kutsunut tänä vuonna 70 vuotta täyttäneet ja täyttävät kirkkoon ja sen jälkeen ruokailemaan. Mukava tapa. Juhani Erkkonen puhui kauniisti ja sivusi Kauhajoenkin tapahtumia, jotka varmasti oli kaikkien mielessä.

Kävimme iltapäivällä Koivuluoman Matin ja Sihdon Paulan kanssa kahdessa surukodissa. Ne ovat raskaita vierailuja, mutta myöskin niistä saa paljon. Ihmettelen mistä nämä ihmiset, omaiset, ovat saaneet sitä voimaa, ehkä se on niin, että sitä annetaan taakan mukaan. Olen yrittänyt eläytyä näiden ihmisten osaan, ei ole helppoa.

Illalla oli Keskustan piiritoimikunnan kokous. Muuten rauhallinen juttu, mutta sitten lopussa alkoi oikein keskustelu ammattikorkeakoulun rakenneuudistuksesta. Tuntuu siltä, että kaikilla tahoilla ei edes halutaan keskustella näistä asioista asiaperustein. Esitin, että varataan tälle asialle yksi ehtoo ja käydään sitä yhdessä läpi. Jos jollakin on viisasten kivi niin se olisi hienoa. Suomessa on menossa niin valtava rakennemuutos, että sen ymmärtäminen ei hetkessä avaudu. Maakunnan eri alueilla tuntuu asiasta olevan kovin erilainen käsitys ja suhtautumistapa. Suupohja on asiassa aivan jumissa, oikeastaan mitään kunnollista keskusteluyhteyttä ei ole. Kauhava ja Ähtäri ovat uusien kaupunginjohtajien myötä realisteja ja pyrkivät aktiivisesti neuvotteluyhteyteen. Katsotaan nyt rauhassa. Lupasin mennä ensi torstaina Ähtäriin keskustavaltuutettujen kanssa puhumaan asiasta.